Eteläkarjalainen maisema

Eteläkarjalainen maisema
Tässä blogissa on sekä kuvia että tarinoita upean Etelä-Karjalan luonnosta, ihmisistä ja kulttuurista. Kuvassa syyskuinen näkymä Saimaan kanavan varrelta.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Hietaniemi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Hietaniemi. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 9. syyskuuta 2018

Minna ja Julius Krohn

Krohnien sukuhauta Hietaniemen hautausmaalla
Hietaniemen hautausmaalta Helsingissä löytyy useita hautamuistomerkkejä, joiden nimet vievät ajatukseni lappeenrantalaisen kansanopetuksen ja koululaitoksen historiaan. Yksi sellainen on Swanin perheen sukuhauta, toinen on Krohnin perheen sukuhauta. Ohessa hieman taustaa jälkimmäiseen.

Lappeenrannassa aloitti kansakoululaitos toimintansa 17.1.1866. Se oli maamme ensimmäinen kaupunkikansakoulu. Silloin saapuivat ensimmäiset 29 oppilasta kaupungin pientenlasten kouluun. Tyttöjen yläkansakoulu aloitti saman vuoden syyskuun ensimmäinen päivä. Kouluun kirjoittautui silloin 16 oppilasta. Opettajaksi yläkansakouluun saatiin tyttökoulun käynyt ja kotiopettajana toiminut Maria Vilhelmiina (Minna) Lindroos (1841 – 1917). Lindroos oli seurannut opetusta Jyväskylän seminaarissa vuoden 1866 kevätlukukauden ja oli ilmeisen lahjakas, koska hänet värvättiin kesken lukukauden seminaarin mallikoulun opettajaksikin. Lindroos siirtyi syksyllä 1869 Helsingin juuri perustetun suomalaisen tyttökoulun johtajaksi. Hän avioitui myöhemmin professori Julius Krohnin kanssa. Kyseessä oli Julius Krohnin toinen avioliitto.
Tästä avioliitosta syntyi mm. kirjailija Aino Kallas.

Krohnin perhe ja ystäväpiiri oli tiiviisti mukana autonomian ajan loppuvuosikymmeninä suomalaisessa kulttuuri- ja tiede-elämässä. Jälkipolvet ovat jatkaneet tätä perinnettä aina nykypäiviin  saakka.

lauantai 8. syyskuuta 2018

Hietaniemen hautausmaa - Carl Gustaf Swanin perheen sukuhauta



Kiertelin toissapäivänä (6.9.2018) Hietaniemen hautausmaalla Helsingissä koko päivän. Tällä upealla hautausmaalla on satojen maamme keskeisten poliittisten vaikuttajien viimeinen leposija. Siellä lepää myös monet kulttuuri- ja tiede-elämän vaikuttajat. Hautausmaan toimistosta on saatavissa erittäin laadukas kartta, johon on merkitty valtionpäämiesten ja muiden merkkihenkilöiden haudat sekä keskeiset muistomerkit.
Minun pyrkimyksenäni oli kiertää nämä muistomerkit ja haudat päivän aikana. Kiertelyyni meni noin kuusi tuntia, mikä kertonee jotakin hautausmaan koosta. Hakiessani karttaan merkittyjen kuuluisuuksien hautoja silmiini sattui myös monien muiden mielenkiintoisten historiallisten henkilöiden viimeisiä leposijoja. Joillakin heistä oli myös vahvat siteet kotiseutuuni Etelä-Karjalaan. Yksi tällainen oli lappeenrantalainen toimittaja, lehtori Carl Gustaf Swanin perhe. Carl Gustaf Swan oli keskeinen kulttuuri- ja poliittinen vaikuttaja Lappeenrannassa 1880- ja 1890-luvuilla. Lisäksi jälkipolven panos suomalaiselle kulttuurielämälle on ollut huikea. Swanit muuttivat vuonna 1905 Lappeenrannasta Helsinkiin, jossa Carl Gustaf Swan vuonna 1916 ja hänen puolisonsa Emmi runsas puoli vuotta myöhemmin. Vielä Helsinkiin muutettuaan Swanit lähtivät Voisalmen saaressa sijanneelle,  Hopeavuori-nimiselle huvilalleen varhain keväällä ja palasivat sieltä vasta myöhään syksyllä. Huvila oli Swanin perheen halussa vuoteen 1951 saakka. Tarinaa toimittaja Swanista ja hänen perheestään löytyy täältä.