Salpalinja Lappeenrannan Voisalmessa

Salpalinjan Voisalmen tukikohta numero viiden opastaulu Voisalmentien varressa

Itsenäisyysaamupäivän kunniaksi pyöräilin tutustumaan Salpalinjan rakenteisiin Voisalmessa. Räntää satoi välillä taivaan täydelta lämpötilan ollessa nollan tienoilla. Poikkesin matkalla Lappeenrannan wanhalla ortodoksisisella hautausmaalla, joka sijaitsee Taipalsaarentien varressa, sen ja Rakuunamäen varuskunta-alueen välissä, korkella mäen harjanteella Pallon S-Markettia vastapäätä. Sitä ihailtuani siirryin Tyysterniemen kautta Voisalmen rantaan, varsinaiselle määränpäälleni. Perehdyin tällä kertaa tukikohtiin numerot 4, 5 ja 6. Koska puolustuslinjan rakenteet ovat keskellä kaupunkiasutusta, niistä oli tullut paikoin sekä puutarha- että muiden jätteiden kaatopaikkoja.

Voisalmentien vieressä Tyysterniemen sillan luona, seisoo bunkkerin (no 5) edessä  muistokivi, jossa lukee kuvanveistäjä Vilho Härkösen sommittelema teksti:
Tälle paikalle rakennettiin vuonna 1941 vapautemme suojaksi Salpalinjan tukikohta.
Lappeenrannan Sotaveteraanit 1981

Voisalmen Salpalinjan rakenteet on valittu kuuluvaksi valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen joukkoon. 2010-luvun alussa tehtiin Salpalinjasta laaja inventointi, joka valmistui keväällä 2012. Inventointiraportti löytyy täältä. Pienen etsimisen jälkeen löysin hakemani Salpalinja-rakenteet. Niihin kuuluva tukikohta no 5 sijaitsee aivan Voisalmentien eteläpäässä. Aluetta on siistitty talkoilla yhdessä asukkaiden ja Salpalinja-hankkeen kanssa muutamia vuosia sitten.

Voisalmen tukikohta 5:n konekiväärikorsun ampuma-aukko. Kyseessä on teräsbetoninen konekiväärikorsu, joka sijaitsee Voisalmentien ja Kivisalmenkadun risteyk­sessä, kadun laidalla. Majoitustilaan ja asekammioon on omat erilliset ovet. Korsussa on te­räksinen, vuoden 1939 mallinen tähystyskupu, joka on naamioimaton. Majoitustila on tarkoi­tettu 20 hengelle. Konekiväärin asekammion katossa on teräslevyt. Aseseinä on naamioitu kivimuurauksella. Ampumasektorin keskisuunta on 150°.

Teräksinen tähystyskupu konekiväärikorsun päällä

Salpalinjan linnoitusrakenteet muodostavat Lappeenrannassa hyvin monimuotoisen kokonaisuuden. Ylämaalla ne ovat osa vahvasti linnoitettua Suomenlahti-Kivijärvi linjaa. Kivijärveltä Saimaalle puolustuslinja koostuu vesistöön tukeutuvista rakenteista. Tänä on tehty linnoittamalla kannakset sekä saaristoa. Niinpä Lappeenrannan kohdalla Salpa-linja rakennettiin kaupungin edustalla oleviin saariin ja niemiin. Skinnarilan jälkeen puolusasemat olisivat olleet Ruohosaaressa, Naurissaaressa ja Voisalmessa. Itse kaupunki olisi luovutettu hyökkääjälle. Katsellessani Tyysterniemen kallioilta alas, mietin sitä, etteikö kaupungin harjanteilta ja myös Tyysterniemen mäeltä olisi ollut oiva näkyväisyys alempana sijaitsevaan saaristoon ja siellä oleviin Salpa-linjan asemiin. Onneksi niitä ei tarvinnut koskaan testata.

Voisalmen tukikohta 5:n juoksuhautaa

Sisänäkymää Voisalmen tukikohta 5:n  konekiväärikorsuun.

Salpalinjaa on Lappeenrannassa sekä taajamissa että haja-asutusalueilla. Lappeenrannan alueella on yli 70 teräsbetonikorsua, 4 luolaa, yli 40 pallokorsua ja kymmeniä kilometrejä kivi- ja kaivantoestettä. Taajama-alueella Salpalinja on jäänyt osin kaupunkirakentamisen alle, mutta maaseudulla on maastossa edelleen nähtävillä yhdys- ja taisteluhautoja, ampumapesäkkeitä sekä korsujen pohjakuoppia. Kuitenkin korsuja, juoksuhaudan pätkiä, konekivääripesäkkeitä ja varsinkin panssariesteitä on monin paikoinen selvästi näkyvissä myös kaupunkirakennusten välissä. Näin on myös Voisalmessa ja Skinnarilassa.

Yhdys-/juoksuhautaa Voisalmen tukikohta 5:n laella

Tässä inventointiraportista koottua:

Salpalinjaan kuuluvia rakenteita sijaitsee kuudessa osassa Voisalmensaaren eteläosassa. Osa Voisalmensaaren linnoitteista on jäänyt asutuksen ja tieverkoston alle. Kohteen lounaisosan linnoitteet, Voisalmen rannas­sa, Voisalmentien länsipuolella kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaisiin rakennettuihin ympä­ristöihin ja niiden rauhoitusluokka on 1. Muut Voisalmen kohteen linnoitteet kuuluvat rauhoitusluokkaan 2.

Voisalmen rannalle on rakennettu neljä teräsbetonista konekiväärikorsua, numerot 4, 5, 6 ja 8. Korsujen ympäristössä ja taustalla on maahan kaivettuja ja kallioon louhittuja taistelu- ja yh­dyshautoja. Voisalmentien länsipuolella hautoja on tuettu betonilla. Mainitulla alueella on kallion päällä taisteluhaudassa lisäksi kaksi betonista ampumapesäkettä, joista läntisempi on katettu. Betonilla tuetut taisteluhautaosiot olivat Salpalinjalla harvinaisia. Asemien eteläpuolella on kivinen panssarivaunun este, joka on tuhoutunut itä­osastaan.

Voisalmentien länsipuolella este sijaitsee järven rannassa ja sen muodostaa kylmämuurattu kiviseinämä, jonka korkeus on 2,5 metriä. Este on jatkunut Voisalmentien itäpuolella nelirivisenä, tyypillisen mallisena esteenä, jossa estekivet on aseteltu pystyyn. Esteestä on tällä alueella säilynyt vain osia.

Kivieste jatkuu Voisalmen rannassa, Taipalsaarentien länsipuolella. Tien länsipuolella ne jakaantuvat useampaan linjaan, jotka kulkevat omakotialueen poikki Puhurinkadun itäpuolelle ja Kariniemenpuistoon, Saimaan rantaan, joista ne jatkuvat nelirivisenä vielä kymmenkunta metriä järveen. Esteet ovat osittain tuhoutuneet omakotialueen ja katuverkoston alle. Esteen taustalla on ollut maahan kaivettuja, kenttälinnoitettuja taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen,  jotka ovat säilyneet vain osittain.

Suolahden länsirannalla, rautatien ja Kivisalmenkadun välisessä metsikössä on säilynyt ko­konaisuus kenttälinnoitettuja taistelu- ja yhdyshautoja tuliasemineen ja korsuineen. Samanlai­nen kokonaisuus on säilynyt Suolahden pohjukan pohjoispuolella, jyrkkärinteisellä harjulla.

 
  Alla lisää kuvia Voisalmen Salpalinjan linnoitusrakenteista:

Salpalinjan Voisalmen tukikohta numero 4:n konekiväärikorsun ampuma-aukko. Tämäkin on teräsbetoninen konekiväärikorsu, joka sijaitsee Niittyvillantien eteläpuolella, Voisalmen ran­nassa, puistossa. Sisäänkäynnin yhteydessä on panssaritorjuntatykin suojatila. Majoitustilaan ja asekammioon on omat erilliset ovet. Majoitustila on tarkoitettu 20 hengelle. Kirjallisten läh­teiden mukaan konekiväärin asekammion katossa on teräslevyt 16°. Aseseinä on naamioitu kivimuurauksella. Ampumasektorin keskisuunta on 190°.

Salpalinjan Voisalmen tukikohta numero 4:n konekiväärikorsun sisäänmenoaukko

Salpalinjan Voisalmen tukikohta numero 4:n ampuma-aukkoa sisältä katsottuna

Salpalinjan Voisalmen tukikohta numero 4:n sisätiloja. Paikalliset "taiteilijat" ovat kirjoitelleet suuria elämänviisauksiaan seinille. Nuo mustat kasat korsun lattialla eivät ole ruumiita.

Voisalmen tukikohta no 4:n konekiväärin ampuma-aukko Voisalmen rantaa kohti

Voisalmen tukikohta no 6:n konekiväärin ampuma-aukko. Kuten kuvasta näkyy, tukikohdan päällä seisoo nykyisin omakotitalo.

Salpapolun pohjoispää välillä Takamaa - Hostikka

Salpapolun pohjoispässä on Hostikan luolakorsun luona. Kuvassa luolan edessä oleva oleva opastaulu. Hostikan kylä sijaitsee Ylämaan kirkonkylän länsipuolella

Pistän tämän päivitykseni tännekin. Alkuaan postasin tarinani naamakirjaan.

Lauantai-aamuna 4.10.2014 suuntasin Ylämaan - Miehikkälän takamaille Salpalinjaa seuraavalle Salpapolulle. Aamu oli aurinkoinen, lämpötila aluksi hieman pakkasen puolella, mutta lämpeni nopeasti auringon noustessa. Kalliorinteisiin louhitut Salpa-linjan bunkkerit ovat vielä hyvässä kunnossa. Kalliomaastoon kaivetut juoksuhaudat ovat tietysti peittyneet sammaliin ja puitten juuriin. Panssariesteet kohoavat maasta edelleen metsien ja peltojen keskellä. Reitillä on kiitettävästi opastauluja ja myös laavuja. Onneksi käyttämättömäksi jäänyttä puolustuslinjaa noudattelevaa polkua on helppo kulkea ja se noudattelee pääosin metsäteitä. Salpapolusta löytyy informaatiota täältä http://www.salpakeskus.fi/fi/salpapolku

Aikomuksenani on kiertää ensi keväänä koko reitti Majaniemi - Kirpun kylä toukokuisena viikonloppuna. Pituutta reitille tulee noin 58 kilometriä. Vaelluskaveriksi on ilmoittautunut jo kolme henkilöä. Mukaan mahtuu muutama lisää. Tässä vaellukseni kuvasatoa:

Näkymä Hostikan luolakorsulle

Kunnostettu juoksuhauta johtaa Hostikan luolakorsun päällä olevalle kk-pesäkkeelle

Hostikan luolakorsun päällä on nähtävissä sekä kunnostamatonta ja kunnostettua juoksuhautaa

Teräksinen tähystyskupu Hostikan luolakorsun päällä

Ajan hammas ei ole näitä kallioon louhittuja korsuja ja tuliasemia purrut. Kyseessä Valkjärven kankaalla oleva konekivääri - ja panssarintorjuntatykin bunkkeri / korsu B 186

Valkjärven kankaan konekivääri - ja panssarintorjuntatykin korsu B 186, korsun sisäänmenoaukko.

Valkjärven kankaan konekivääri - ja panssarintorjuntatykin korsu B 186, korsun sisäänmenoaukko.

Valkjärven kankaan konekivääri - ja panssarintorjuntatykin korsu B 186, näkymää korsun sisälle.

Bunkkerin sisätiloja

Valkjärven kankaan konekivääri - ja panssarintorjuntatykin korsu B 186, Korsun sisälle voidaan milloin tahansa perustaa hyvin suojassa oleva tukikohta. Kalkitussa seinässä näkyvät edelleen hyvin sisätiloissa aikoinaan olleiden hyllyjen ym. rakenteiden jäljet.

Valkjärven kankaan konekivääri - ja panssarintorjuntatykin korsu B 186. Korsu edelleen hyvässä kunnossa ja peittyy hyvin kallioiseen maastoon.

Valkjärven kankaan konekivääri - ja panssarintorjuntatykin korsu B 186, ampuma-aukko

Valkjärven kankaan konekivääri - ja panssarintorjuntatykin korsu B 186, ampumasektorilta kuvattuna

Bunkkerin tuliaukko

Näkymä tuliaukosta edessä olevalla kankaalle

Valkjärven kangas konekiväärikorsu B 182

Valkjärven kangas,  konekiväärikorsu B 182:n sisätiloja

Valkjärven kangas, konekiväärikorsu B 182:n sisäkuva

Valkjärven kangas, konekiväärikorsu B 182:n sisäkuva, peräseinällä tähystyskupuun johtavat tikkaat

Valkjärven kankaan opastaulu

Neuvostosotavankien hautausmaan muistomerkki Valkjärven kankaalla. Hautausmaalle on haudattu 69 vankia.

Toinen neuvostosotavankien hautausmaan muistomerkki, muutama kilometri etelämpänä. Tälle hautausmaalle on haudattu 78 vankia.

Opastaulu Syvä-Valkjärven länsipäässä

Panssariesterivistöä

Panssariestettä Syvä-Valkjärven länsipäässä

Valkjärven laavu

Valkjärven laavu

Valkjärven laavu

Takamaan laavu

Rutolan kyläpolku

Lauantaiaamu 18.10.2014 oli harvinaisen komea. Pieni pakkanen kipristeli nenänpäätä, kun astuin ulos autostani Rutolan VPK:n pihalla. Aikomukseni oli kiertää Rutolan kyläpolku. Tänäkään aamuna ei aikainen herääminen mennyt hukkaan. Sen verran mieltä innostava kokemus oli seurata auringon esiinponkaisu männikön latvojen välistä kävellessäni Munterintietä eteenpäin. Aamuinen vaellus Rutolan poluilla ja rannoilla ei ollut turha, sillä tyyni järvenpinta tervehti minua aamuauringon kimallellessa sen pinnassa. Mielenkiintoista oli myös perehtyä Salpalinjan betonikorsuihin ja miehistöluolaan.

Ps. Vierailin oppilasryhmän kanssa Rutolan miehistöluolassa 28.10.2014. Tässä tarinaa ja kuvia tuosta vierailusta
---

Rutolan (Ruttoisen) kylä sijaitsee noin 10 kilometriä Lappeenrannan keskustasta länteen. Kylä rajautuu Mikkelintiehen. Tämä Saimaan vanhan lasku-uoman partaalle muodostunut kyläyhteisö on kulttuurihistorialtaan rikas. Siihen kuuluvat lasku-uoman varren esihistorialliset asuinpaikat, metsäteollisuuden uiton erityistarpeisiin 1800- ja 1900-luvun taitteessa rakentama ylivientilaitos uittorakenteineen sekä toisen maailmansodan aikana rakennetun Salpalinjan vesistöihin tukeutuvat varustukset.

Kylään on rakennettu vuosina 2012-2013 kolmen ja puolen kilometrin pituinen kyläpolku. Polun varrella on hyvin informaatiota jakavat opastaulut.

Saha- ja ylivientilaitoksen historiaa:
Vuonna 1889 W. Gutzeit & Co osti uittostrategisesti merkittävän Lappeen Rutolan tilan. Tilan maille rakennettiin välittömästi uittolaitteet. Yhtiö rakensi Rutolaan aluksi höyryn, myöhemmin sähkön voimalla toimivan ylivientilaitoksen (=puutavaraa vesistöstä toiseen siirtävän). Hanke oli merkittävä, sillä se laajensi yhtiön toiminta-aluetta ja siirsi Gutzeitin puunhankinnan Kymijoen vesistöstä Saimaan vesistöön. Saimaan tukkeja voitiin uittaa tämän jälkeen Rutolassa vesistöjen välisen kannaksen yli Valkealan reitille ja edelleen Kymijokea pitkin Kotkaan sahattavaksi.

Uittoreitti Saimaalta Kymijoelle, jota kutsutaan Valkealan uittoreitiksi tai Väliväyläksi, oli noin 110 km:n pituinen. Saimaan tukkien saanti lisäsi Kotkan tehtaiden tuotantoa tuntuvasti.

Tukkien tultua Saimaan Rovonlahden rantaan ne uitettiin Telataipaleen kaivannon kautta edelleen Myllylampeen. Täältä ne nostettiin höyrykonekäyttöisen rullaradan avulla Kärjenlampeen. Vuonna 1892 valmistunut rullarata korvattiin sen rinnalle toteutetulla uittokourulla 1909. Kärjenlammesta Jänköjärveen rakennettiin uittokanava. Jänköjärvestä alkoi puiden lauttaus kohti Kymijokea. Vilkkaimpina vuosina Väliväylän uitot työllistivät yli tuhat ihmistä. Väliväylä oli käytössä 1890 - 1963, minä aikana sen lävitse kuljetettiin lähes 100 miljoonaa tukkia

Ylivientilaitoksen viereen rakennettiin vuonna 1897 pieni höyrysaha sellaisia puita varten, jotka eivät olisi kestäneet uittoa Kotkaan saakka. Saha paloi ja talvella 1899-1900 Gutzeit rakensi uuden Lapatonniemen itärannalle. Tämä saha toimi vuoteen 1932 asti. Saharakennukset ovat kadonneet, vain rauniot ovat jäljellä, mutta Munterontiellä on kaksi Gutzeitin asuinrakennusta. Toinen varsin huonossa kunnossa, toinen on edelleen asuinkäytössä.
Tässä wikipedian artikkeli kylästä .

Kyläpolun kuvasatoa 18.10.2014 kommentteineen:

Rutolan /Ruttoisen kyläpolun opastaulu Rutolan VPK:n pihalla

Ruttoisen sahan työväestön asunnoista on säilynyt Isotalo, joka on varsin huonossa kunnossa

Ruttoisen sahan työväestön asunnoista on säilynyt Isotalo, joka on varsin huonossa kunnossa

Ruttoisen sahan työväestön asunnoista on säilynyt Isotalo, joka on varsin huonossa kunnossa

Ruttoisen Isotalon pääty

Isotalon navetta

Isotalon sauna?

Ruoholammen aamuista rauhaa

Ruoholammen aamuista rauhaa

Ruoholammen aamuista rauhaa

Sahan konttorista ja kansakoulusta kertova opastaulu

Ns. "Kasöörin" talo, joka on edelleen asuinkäytössä

Sahan asuinrakennuksista kertova opastaulu

Rutolan sahasta kertova opastaulu

Sahan raunioita

Sahan raunioita

Sahan raunioita

Sahan raunioita

Näkymä Sahalahdelle

Näkymä Sahalahdelle

Opastaulu Lapatonniemessä

Näkymä Lapatonniemestä Rovonlahdelle. Rutolan alkuperäinen tilanomistajasuku oli nimeltään Ropo, joten heistä lienee lahti saanut nimensä.

Näkymä Lapatonniemestä Rutolanlahdelle

Näkymä Lapatonniemestä

Salpalinjan opastaulu

Kallioon louhittu konekiväärikorsun suuaukko.
Salpa-aseman kantalinnoitteista suurin osa oli konekivääri- ja 20 miehen majoituskorsuja. Niitä rakennettiin noin 170 kpl. Ampuma-aukkojen puoleinen seinä tehtiin 230 cm paksuksi, takaseinä 140 cm, katto 210 cm ja lattia 75 cm paksuksi.

Konekiväärikorsun ampuma-aukko.
Korsuun rakennettiin aina myös ampuma- aukko ja sen viereen tähystysrako sekä sisäänkäynnin viereen lähipuolustusaukko.

Näkymä ampuma-aukosta etumaastoon

Rutolan 20 hengen miehistökorsun kallion sisälle johtava suuaukko

Konekiväärikorsun ampuma-aukko etumaastosta kuvattuna. Huomaa ampuma-aukon vieressä oleva tähystysrako.

Miehistökorsun ovelta näkymä sisälle. Sahatavaraa korsun tekemiseen kului 430 neliömetriä, terästä 45 tonnia ja betonia 560 kuutiota

Näkymää korsun sisätiloihin. Korsut ovat osoittautuneet erittäin hyvin tehdyiksi. Valtion teknillinen tutkimuskeskus porasi Salpalinjan korsuista näytteitä vuonna 1995. Tulokseksi todettiin, että betonin laatu oli erittäin hyvä, koska se kovettuu ensimmäiset sata vuotta.

Korsujen viimeistelytöihin kuului makuulavitsojen, pöytien ja penkkien teko. Sisäseinät valkaistiin erikoisohjeen mukaisesti ja tähystyskuvun ja asekammion väliin asennettiin puhesuppilo. Korsuihin toimitettiin valmiiksi  korsuliesi  (usein Kastor)  Lieden savunpoisto rakennettiin valurautaputkista ja äänieristettiin betonista kahdella 3 mm:n asbestilevyllä, ja putken yläpäähän asennettiin savun hajoitin.

Tähystyskupu
Korsujen vakiovarusteena oli aina tähystyskupu, josta voitiin suorittaa lähitorjuntaa korsukonepistoolilla varsinaisen tähystyksen ja tulenjohdon lisäksi. Tähystyskupu asennettiin teräsbetonikorsun katolle muottityövaiheessa. Se oli teräsvalua ja painoi noin 10 tonnia, joten sen liikuttelu hankalassa maastossa vaati rakentajilta suunnattomia ponnistuksia. Kupuja oli kahta eri mallia, M40 ja M42. Ne valettiin Karhulan ja Wärtsilän valimoilla.
Kuvussa oli 6 tähystysaukkoa ja siinä oli mahdollisuus tähystää 360 astetta. Kuvun sisäpuolella tähystysrakojen kohdalla on noin 30 mm paksu ja noin 340 mm korkea laakerien varassa pyörivä sulkurengas, sitä siirrettiin pyörittämällä lutulle tähystyskohdalle.

Tähystyskupuun johtavat tikkaat

Vuonna 1926 rakennettu Rutolan koulu, joka on ollut vuoden 2012 jälkeen yksityiskäytössä

Näkymä Rutolan koululle

Rutolan miehistöluola

Rutolan miehistöluolan suuaukkoa

Rutolan miehistöluolan suuaukkoa vähän kauempaa

Tältä näyttää luolan sisältä suuakolle päin