Aittokosken patterin muistomerkki

Aittokosken patterin muistomerkki on pystytetty vuonna 1996.

Aittokosken (huom. nimivirhe) patterin
muistomerkille on selkeät opasteet.

Lauantaina 13.5.2017 tekemälläni pyöräretkellä nykysin Lappeenrantaan kuuluvan Ylämaan kyläteillä poikkesin jatkosodan alkuvaiheisiin liittyvällä muistomerkillä Rummun kylässä. Kyseessä on vuonna 1996 pystytetty Aittokosken patterin muistomerkki.  Paikasta kiinnostuneille voin todeta, että patterin muistomerkille on erittäin selkeät opastaulut sekä Rummuntieltä että Rautakoskentieltä, joten se löytyy helposti. Muistomerkin läheisyyteen vie autolla ajettava tie. Kartalinkki paikalle löytyy täältä.

Patteri sai täysosuman 16.7.1941 ennen kuin suomalaisten hyökkäysvaihe oli vielä tällä rintamalohkon osuudella vielä alkanut. Suomalainen ja neuvostoliittolainen tykistö kävivät kovia tykistökeskitysmaaotteluja pitkin kaakkoista raja-aluetta.  Puolen päivän jälkeen 16.7.1941 tällainen oli käynnissä myös Rummun kylässä. Suomalaiset tykit ampuivat putket kuumina rajan taakse puna-armeijan asemiin. Matkaa tykkiasemista rajalle oli linnuntietä nelisen kilometriä. Ilmeisesti suomalaiset kokivat olevansa useammen kilometrin päässä rajasta joltisestikin turvassa, koska he eivät menneet ammunnan ajaksi suojapoteroihin, vaan seisoskelivat tykkien takana. Kun suomalaisset pitivät

Aittokosken patterin muistomerkin nimilaatta

ruokailutauon, ilmestyi taivaalle neuvostokone ohjaamaan tykkitulta surullisin seurauksin. Neuvostotykistön tulituksessa menetti seitsemän Luumäen Suo-Anttilasta ollutta sotilasta henkensä. Nimensä patteri on saanut siitä, että se koottiin sodan alussa Luumäen ja Ylämaan rajalla  Aittokoskella, aivan Ylämaan rajalla. Aittokosken patterin kohtalosta löytyy lisätietoa ja informatiivistä keskustelua täältä. Siellä esitetään väite, jonka mukaan vihollinen ammuntaa olisikin ohjannut puussa oleskellut desantti, jonka suomalaiset tykkimiehet olisivat ampuneet.

Muistomerkin vieressä on vielä selkeästi näkyvissä kankaaseen aikoinaan
kaivettu tykistöasema.

Yrittäessäni kaivaa lisätietoa Aittokosken patterista, löysin Rannikon puolustajat-lehdestä 1/1994 artikkelin, joka valaisee Aittokosken patterin perustamista ja myös nimen alkuperää. Kyseessä oli Linnoituspatteristo 2:n neljäs patteri, myöhemmin viides patteri. Koko patteriston vahvuus oli 2.1.1941 207 miestä. Aittokoski sijaitsee näköjään entisen Ylämaan kunnan alueella, eikä Luumäen kunnan puolella, niin kuin joissakin yhteyksissä on väitetty. Artikkelissa on myös havainnollinen kartta, mikä kuvaa patterin alkuperäisiä asemia Aittokoskella. Mielenkiintoista oli huomata, että nuo asemat ovat edelleen erittäin hyvin näkyvissä ilmakuvassa, joka löytyy täältä

Rautjärven Miettilän terveystalo

Rautjärven Miettilän terveystalo 31.5.2015

 Toukokuun viimeisenä päivänä tekemälläni Rautjärven – Simpeleen matkallani yhdeksi pysähdyspaikaksi valitsin Miettilän historiallisen kasarmialueen. Kasarmialue on merkitty Etelä-Karjalan maakuntakaavaan merkittävänä kulttuurihistoriallisena ympäristönä. Kimmokkeen antoi Etelä-Saimaan artikkeli 17.11.2014 otsikolla Vaikka ketjuilla kiinni kaivinkoneeseen.  Siinä Miettilän kasarmialueella ns. Vääpelin talossa asuvat Matti Keltanen ja Marketta Häyhä tuovat esille pöyristyksensä siitä, että Rautjärven kunta aikoo purkaa kasarmialueelta sen keskellä seisovan Terveystalon. Samaisessa artikkelissa Etelä-Karjalan museon amanuenssi ja rakennustutkija Miikka Kurri  totesi, ettei rakennusta saisi missään tapauksessa purkaa: Terveystalo on keskeinen talo kasarmialueella, sillä on merkittävä historia ja siinä toimii paikallismuseo, hän totesi. Terveystalo sijaitsee osoitteessa Miettiläntie 1350.

Terveystalon edessä oleva infotaulu

Sodassa tuhoutuneen suojeluntatalon portaat.
Niiden päällä seisoo 10.6.2011 pystytetty 23. rajakomppanian muistomerkki.
Sen muistolaatassa lukee teksti: "Tässä paikassa sijaineessa Miettilän
suojeluskuntatalossa perustettiin 10.6.1941 23.rajakomppania. Komppanian
runkona oli rajakomppania 2. Komppaniaan liitetiin Rautjärven
suojeluskuntalaiset sekä Rautjärven reserviläiset. Suojeluskuntatalo paloi
5.7.1941 vihollisen tykkitulessa."  Allekirjoittajina ovat Rautjärven kunta ja
Kaakkois-Suomen Rajamieskilta.

Terveystalo ja sen vieressä näkyvät tuhoutuneen suojeluskuntatalon portaat

Miettilän kyläläiset järjestivät Nuorisoseuran talolle 17.12. 2014 kokouksen, jossa kunnan päättäjille kerrottiin huoli talon kohtalosta. Rautjärven kunnanhallituksen puheenjohtaja Taina Lonka (kesk.) ehdotti Miettilän  kyläkokouksen päätteeksi, että kunta inventoi alueen ja suunnittelee mitä tietyt toimenpiteet suurinpiirtein maksaisivat. Miettiläläiset olivatkin tyytyväisiä päätökseen, koska näin Terveystalo ei näin joutunut, ainakaan välittömästi, suoraan purkulistalle ja sai näinollen aikalisän.

Terveystalon historia on seuraavanlainen. Terveystalon paikalle rakensi Rautjärven suojeluskunta vuonna 1939 suojeluskuntatalon käyttäen apuna vanhan kasarmirakennuksen hirsirunkoa. Suojeluskuntatalossa perustettiin 10.6.1941 23. rajakomppania. Komppanian runkona oli rajakomppania 2. Siihen liitettiin Rautjärven suojeluskuntalaiset sekä Rautjärven reserviläiset. Talo tuhoutui kuitenkin jatkosodan alussa neuvostoarmeijan tykistökeskityksissä 5.7.1941.

Suojeluskuntatalon paikalle valmistui sodan jälkeen vuonna 1949 terveystalo kansalaiskeräysten ja lakkautettujen suojeluskuntien varoilla. Myös Rautjärven ruotsalainen kummikunta Gagnef Taalainmaalta tuki merkittävällä tavalla Terveystalon rakentamista. Rakennuksen suunnittelivat arkkitehdit Väinö Keinänen ja Juhani Viiste. Terveystalossa toimi aikoinaan äitis- ja lastenneuvola sekä hammaslääkärin vastaanotto.

Terveystalo 31.5.2015

Terveystalossa oleva Rautjärven kotiseutumuseon uusittu näyttely avattiin yleisölle vuonna 2001. Rautjärven aikaisempi kotiseutumuseo sijaitsi Rautjärven kirkkoa vastapäätä olevassa vanhassa pitäjäntuvassa vuodesta 1978 vuoteen 1996, jolloin rakennus suljettiin korjaustöiden vuoksi. Vuonna 1998 koko Rautjärven museotoiminta päätettiin keskittää Miettilän reservikasarmialueelle.

Miettilän Terveystaloon kunnostettiin kolme huonetta kotiseutunäyttelyä varten. Suurimmassa huoneessa on esillä näyttely Rautjärven alueella 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa käytetyistä maa- ja kotitalousesineistä. Erilaisia kalastusvälineitä sekä suutarintyövälineitä on myös näytteillä. Museon tekstiilikokoelma on esillä omassa huoneessaan. Samassa huoneessa on myös kangaspuut sekä pellavankäsittelyyn liittyviä työvälineitä, kuten pellavaloukku. Museon erikoisuutena ovat Ruokolahden kirkon urkurina toimineen Juho Luumin (1825-1922) virsikantele ja jousi, jotka ovat esillä omassa vitriinissään. Esineistöä museossa on yhteensä noin 750 kappaletta.

Terveystalo 31.5.2015