Lappeenrannasta liikennevalokaupunki - syksyllä 1967

Läntisen sisääntuloväylän työmaa puhkoo Lappeenrannan puutalokeskustaa kauppakadun kohdalla kesällä 1967

Lappeenranta siirtyi vuonna 1967 liikennevalokaupunkien kerhoon. Tällöin ja seuraavana vuonna rakennettiin uusi Helsingintie ja muokattiin muutenkin keskusta-alueen katu- ja liikennejärjestelyjä. Näiden seurauksena valmistui keskustaa halkonut väylä Helsingintieltä Vesitornin luona olevalle liikenneympyrälle. Etelä-Saimaan lehtiuutisen (15.7.1967) mukaan liikennevalot aiottiin asentaa neljään risteykseen; Helsingintien ja Suonionkadun, Helsingintien ja Kauppakadun, Kauppa- ja Valtakadun sekä Kauppa- ja Koulukadun risteyksiin. Seuraavana keväänä näitä "edistyksen airueita" oli tarkoitus pystyttää lisää. Kehitys on nykyisin kuitenkin kehittynyt jo niin pitkälle, että liikennevalot on poistettu Valta- ja Kauppakadun sekä Kauppa- ja Koulukatujen risteyksistä.

Lakkautettujen kyläkoulujen kierros, osa 20: Rapattilan kansakoulu

Portti entisen Rapattilan kansakoulun pihapiiriin toukokuussa 2015

Lakkautettujen kyläkoulujen kierros saavuttaa nyt merkkipaalun. Vuorossa on nyt kahdeskymmenes kooste edesmenneitten koulujen vaiheista. Tällä kertaa kokosin tarinan Nuijamaan Rapattilan kansakoulusta. Toukokuun puolessavälissä tekemäni Nuijamaa-kierrokseni  muina pysähtymiskohteina olivat Sormuskivi, Kirkonmäki ja entinen Räihän kansakoulu. Rapattilan lakkautettu kansakoulu sijaitsi hienolla paikalla loivasti Kärkjärveen viettävässä rinteessä. En ollut käynyt paikalla koskaan aikaisemmin ja tarvitsinkin paikallisen asukkaan apua, jotta löysin etsimäni.

Näkymä Rapattilan koulun pihalle 1930-luvulla:
Kuva: Airi Muston kokoamassa kirjassa Kirkijerwin seutu. Kylät entisessä Rapattilan koulupiirissä

Poimintoja Rapattilan koulun taipaleelta

Monien vaiheiden ja riitelyjen jälkeen päätti Nuijamaan kuntakokous keväällä 1915 yhdeksän koulupiirin muodostamisesta. Nämä olivat Kanaoja, Kontu, Lautala, Pihkalanjärvi, Pälli, Rapattila, Ruokola, Räihä ja Torikkala. Nuijamaalla kansakoulujen perustaminen alkoi saada ainakin paperilla vauhtia. Seuraavan kerran varsinainen kuntakokous 29.4.1916 oli saanut tiedoksi Viipurin läänin kuvernöörinviraston päätöksen koulupiirijaosta. Siinä hyväksyttiin kunnan jakaminen yhdeksään piiriin. Pihkalanjärven ja Rapattilan koulujen paikoista oli päätöksen mukaan tehtävä uusi ehdotus. Tämän jälkeen alkoi monivaiheinen episodi, jossa koulun paikka vaihtui Laihasen kylän ja Rapattilan kylien välillä. Välillä koulupiirin nimikin vaihtui Laihalan koulupiiriksi. Koululle päätettiin jo pakkolunastaakin maata aivan eri paikasta kuin minne koulu sitten lopulta rakennettiin.

Rapattilan koulun ns. "paraatipuoli 1930-luvulla.
Kuva: Airi Muston kokoamassa kirjassa Kirkijerwin seutu.
Kylät entisessä Rapattilan koulupiirissä

Lopulta Nuijamaan kunnanvaltuusto päätti kokouksessaan 30.6.1923 perustaa yläkansakoulun Rapattilan ja Laihalan kansakoulupiiriin syyslukukaudesta alkaen. Rapattilan piiriin kuuluivat Rapattilan kylästä numerot 2 ja kolme, Juvakkalasta numero 1 ja Laihalan kylät. Koulurakennusten paikaksi valittiin Eljas Papusen tilalta lohkottu maa-ala Rapattilan kylästä. Papunen oli tarjonnut tontin 5000 markan hinnasta. Ennen kansakoulurakennuksen valmistumista yläkansakoulua pidettiin Pekka Taskulan talossa Juvakkalassa ja poikien käsitöitä Juvakkalassa Juhana Kiesin tuvassa lukuvuonna 1923 - 1924. Seuraavaksi kouluvuodeksi tilat tarjosi Juho Taskula 3000 markan hinnasta ja Elias Taskula vuokrasi tupansa poikien käsitöitä varten 600 markan hinnasta. Ylemmässä kansakoulussa olivat luokat 1 - IV ja se aloitettiin 9-vuotiaana. Vuonna 1926 aloitti toimintansa Rapattilan piirin alakoulu. Koulupiirissä astui oppivelvollisuus voimaan lopullisesti vuonna 1926 ja ylempi kansakoulu muuttui yläkouluksi. Vuonna 1927 aloitti toimintansa pakollinen jatkokoulu.

Kansakoulun pihapiiriä toukokuussa 2015

Koulun ensimmäiseksi opettajaksi tuli Saimi Tupakka Nuijmaalta ja poikien käsityöopettajan tehtävät hoiti Feliks Peltonen. Lukuvuodeksi 1924 - 1925 ja 1925 - 1926 koululle haettiin väliaikaista opettajaa. Valituksi tuli Ella Ahonen Viipurin pitäjästä. Rapattilan koulun rakennustoimikunta aloitti toimintansa 12.10.1924. Rakennustoimikuntaa kuuluivat Juhana Taskula, Feliks Peltonen, Eljas Papunen ja myöhemmin Papusen tilalla Viljam Laihanen. Urakkasopimus koulun perustustyön, kannatinpylväiden, uuninpohjien ja kivijalan teosta tehtiin 17.3.1925 Juho Sokuran kanssa. Urakkahinta oli 28000 markkaa. Asiakirjojen mukaan kivijalan teki kuitenkin kivimies Wille Juvakka. Kattopäreiden hankintasopimus 3780 markan hinnasta allekirjoitettiin 23.12.1925. Hirsi- ja parrutyön alimman tarjouksen teki Antti Taalikka Taalikkalasta, vesikaton ja rossipohjan teon Antti Lyijynen Antamoisista. Koulurakennuksen valmiiksi rakentamisen kunnan antamasta rakennusmateriaalista suoritti Joonas Taipale Lappeen Toikkalasta. Urakkasopimus koulun ulkorakennuksesta tehtiin 21.4.1926 Juhana Kähärän kanssa. Viimeisenä tontille valmistui saunarakennus lokakuussa 1926. Sen oli rakentanut Juhana Meronen 2700 markan urakkahinnasta.

Kansakoulurakennuksen länsipäätyä toukokuussa 2015

Uudessa koulurakennuksessa aloitettiin syksyn 1926 kouluvuosi 26.8.1926 alakoulun osalta. Yläkoulu aloitti seuraavana päivänä. Ensimmäisellä luokalla aloitti 12 oppilasta, toisella yhdeksän. Kolmannen ja neljännen luokan oppilasmääristä ei löydy tietoja. Ensimmäisiksi opettajiksi kouluun valittiin alakouluun Kerttu Toivanen Lappeelta ja yläkouluun Tyyne Vesivalo Joutsenosta. Koulun mailla oli opettajilla viljelysmaata, yläkoulun opettajalla 30 aaria ja alakoulun opettajalla  viisi aaria. Viljelys- ja laidumaata opettajan lehmälle ei ollut tontilla kuitenkaan riittävästi. Niinpä kunta osti Juho Papuselta vuoden 1931alussa lisämaata koululle puoli hehtaaria 6500 markan kauppahinnasta. Sähköt koululle saatiin syksyllä 1934 ja radion ihmeelliseen maailmaan alettiin tutustua vuoden 1935 tammikuussa. Koulukeittola aloitti toimintansa 1940-luvun alussa. Jo lukuvuonna 1943 - 1944 koulukeittola tarjosi kaikille oppilaille ilmaisen aterian. Jokaisen oppilaan tuli hoitaa kotonaan koulukeittolaa varten puolen aarin kasvimaata opettajan ja kerhoneuvojan valvonnassa.

Sotavuosina kansakoulu toimi supistettuna. Koska yläluokkia opettanut miesopettaja (Unto Liira) oli maanpuolustustehtävissä, opetti opettaja Kerttu Toivanen kaikkia luokkia. Talvisodan syttymistä edeltävänä päivänä 29.11.1939 koulutyö keskeytyi ja jatkui rauhan solmimisen jälkeen 16.5.1940. Lukuvuosina 1941 - 1943 alakoulua käytiin kolmesti viikossa, tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin. Yläkoulun koulupäivät olivat maanantai, keskiviikko ja perjantai. Joinakin päivinä saattoivat molemmat ryhmät olla samaan aikaan koulussa. Syyslukukausi vuonna 1944 voitiin koulussa aloittaa vasta 13.11, koska koulu oli sotilaiden majoitupaikkana.

Kansakoulurakennuksen eteläinen seinusta toukokuussa 2015

Koulun oppilasmäärä oli alkuvuosista lähtien nejänkymmenen - viidenkymmenen tienoilla. Esimerkiksi lukuvuonna 1950 - 1951 oppilaita oli yhteensä 57. Koulun oppilasmäärä alkoi jo 1950-luvulla laskea. Lukuvuonna 1958 - 1959 koulussa oli 42 oppilasta, seuraavana vuonna 37 oppilasta. Vuonna 1964 - 1965 koulussa oli 21 oppilasta, seuraavana vuonna enää 17.  Tuossa vaiheessa syksyllä 1964 pidettiin yleinen kokous kouluasiasta. Esillä oli kaksi vaihtoehtoa: koulun lakkauttaminen tai muuttaminen yksiopettajaiseksi. Jälkimmäinen vaihtoehto sai kyläläisten kannatuksen. Koulu jatkoi yksiopettajaisena kevääseen 1967 saakka, jolloin Rapattila liitettiin Räihän koulupiiriin. Näin katkesi Rapattilan koulun runsaat neljäkymmentä vuotta kestänyt taival kansansivistyksen "kehtona". Rapattilan koulurakennus oli vuoteen 1982 saakka Nuijamaan kunnan omistuksessa. Koulurakennuksessa oli kymmenen vuotta vuokralaisena yritys, joka lopetti toimintansa siellä vuonna 1981. Kunta möi koulurakennuksen lähitienoineen vuonna 1982 toiselle yrittäjälle. Tämän jälkeen rakennus on ollut yksityiskäytössä.

Lakkautettujen kyläkoulujen kierros, osa 17: Rikkilän kansakoulu

Rikkilän entinen kansakoulu heinäkuun alussa 2015

Lakkautettujen kyläkoulujen kierrokseen liittyvät kirjoitukseni ovat olleet pitkään jäissä. Syynä ei suinkaan ole se, etteikö seudullamme olisi enää koulukäytöstä poistettuja kyläkouluja. Niitä on jäljellä vielä kymmenittäin. Syynä ei ole sekään, ettenkö olisi niitä käynyt kuvaamassa ja olisi penkonut kouluihin liittyvää historiaa. Yksinkertaisesti on löytynyt myös muuta kiinostavaa aineistoa. Nyt lupaan kuitenkin parantaa tapojani, ja siirryn uudestaan aktiivisempaan kyläkoulujen historioista kirjoittamiseen. Luvassa on kymmeniä kirjoituksia lisää. Tällä kertaa jatkan sarjaani kertomalla Rikkilän kansakoulun vaiheista. 
 

Rikkilän kansakoulu vuonna 1957
Kuva: Lappeenrannan kaupunginarkisto

Sunnuntaina 5.7.2015 kiertelin polkupyörälläni Lappeen entisen pitäjän eteläisiä kyliä. Yhtenä pysähdyspisteenä oli Rikkilän entinen kansakoulu. Talon nykyiset omistajat Hannele ja Pekka Lyijynen esittelivät ystävällisesti taloaan ja kertoilivat rakennuksen vaiheista. Lisäksi sain jälkikäteen Hannele Lyijyseltä kuvia koulutalosta, sekä siellä vietetystä entisten oppilaiden tapaamisesta heinäkuussa 2014. Sain häneltä myös Anja Hytti-Oikkosen edellä mainittuun tapaamiseen laatiman "Rikkilän koulun tarinan". Hytti-Oikkosen kirjoituksen, Hannele ja Pekka Lyijyseltä kuulemieni tarinoiden ja Lappeenrannan kaupunginarkistosta löytyvien asiakirjojen avulla kokosin alla olevan blogimerkinnän Rikkilän kansakoulun vaiheista. 

Kutsu Simolan kansakoulupiirin kokoukseen Kansan Ääni-lehdessä
31.5.1910. Aiheena mm. Rikkilän kansakoulun rakentaminen.

Rikkilän kansakoulun alkuvaiheet ovat tuolle ajalle hyvin tyypilliset. Tarvittiin valveutuneita kyläläisiä, jotka olivat paitsi aloitteeellisia, myös valmiita taloudellisesti tukemaan kansakouluhanketta. Aikakauden sanomalehtiuutiset kertovat varsinkin talollisen Elias Rikkisen olleen asiassa aloitteellinen. Kylän valveutuneet miehet ehdottivat vuonna 1910 Lappeen kunnanvaltuustolle oman koulun rakentamista, koska Simolan koulu oli aivan täynnä oppilaita. Niinpä syksyllä 1910 koulu aloittikin aloitti vuokrahuoneissa toimintansa. Vuonna 1898 laaditussa kunnan koulupiirijaossa Rikkilää ei oltu vielä mainittu omana koulupiirinään. Rikkilä muodostettiin sitten virallisesti omaksi koulupiirikseen vasta vuonna 1912 , siis koulun ollessa jo pystyssä ja käynnissä.

Ilmoitus pientenlasten koulun Rikkilässä alkamisesta
Lappeenranta-lehdessä 25.8.1910

Rikkilän entinen kansakoulu
Kuva: Hannele Lyijynen

Koululle myi 1,6 hehtaarin suuruisen tontin Herstenin tilan silloinen isäntä Jooseppi Lyijynen. Kauppaa voidaan pitää lahjoituksena, sillä kunta maksoi tontista vain vaivaiset 2 markkaa. Koulu pystytettiin Helsinki - Pietari-radan radan varressa olevalle mäelle ja se tontti nimettiin Valistusmäeksi. Koulurakennus koostui kahdesta eteisestä, kahdesta luokkahuoneesta, keittolasta ja aika kookkaasta opettajan asunnosta. Ulkorakennukseen sijoitettiin kaikki siihen aikaan tarvitut lisätilat.

Talvinen kuva Rikkilän entisestä kansakoulusta
Kuva: Hannele Lyijynen

Syksyllä 1911 uudessa kansakoulussa aloitti opiskelun yhteensä 37 oppilasta. Heistä poikia oli 22 ja tyttöjä15.  Ensimmäisenä opettajana koulussa oli Hilja Laurinmäki, joka toimi tehtävässä vuodet 1910 - 1916. Pitkäaikaisena opettajana oli Eeva Nikulainen (vuodesta 1946 Leppänen), jonka opetustyö Rikkilän kansakoulussa alkoi vuonna 1924 ja päättyi hänen eläköityessään vuonna 1960.

Mielenkiintoinen vaihe Rikkilän kansakoulun, kuten kaikkien rajakuntien kansakoulujen, historiassa olivat sotavuodet. Koulutyö keskeytyi silloiselta 32 oppilaalta. Kesällä 1944 Rikkilän kansakouIusssa oli sotasairaala, jossa lääkäreinä työskentelivät Janne Klemola ja Risto Aalto. Lyijysen riihessä oli ruumishuone ja esikunta piti majaa Lyijysen talossa.

 

Rikkilän koulun oppilaita pihalla vuonna 1965
Kuva: Lappeenrannan kaupunginarkisto

Koulun tilat olivat ahkerasti käytössä monenlaiseen harrastustoimintaa iltaisin ja viikonloppuisin. Näitä olivat mm. tyttöjen ja poikien voimisteluharjoitukset, laulukuorot, marttojen illanvietot, Lappeen seurakunnan maakirkot, nuorisoseura, lausuntakerho, tyttöjen käsityökerho, seurakunnan kerhot ja eri yhdistysten ja seurojen kokoukset.

Rikkilän kansakoulun itäinen pääty
kuva: Hannele Lyijynen

Koulun oppilasmäärä näyttää vuosikymmeniä pyörineen kolmenkymmenen oppilaan molemmin puolin. Kouluvuonna 1956 - 1957 Rikkilän kansakoulussa oli 28 oppilasta. Vajaa kymmenen vuotta myöhemmin 33 oppilasta. Kun 1960-luvun puolivälissä oli selkeästi näkyvissä kyläkoulujen oppilasmäärän väheneminen, käynnistettiin Lappeen kunnassa selvitys kouluverkoston supistamisesta. Rikkilän kansakoulu päätettiin tuon selvityksen tuloksena lakkauttaa. Lukuvuosi 1966 - 1967 oli koulun viimeinen.  Keväällä 1967 opettajat Harri Aartelo ja Maija Moisio jakoivat päättötodistukset koulun 23 oppilaalle. Samana vuonna myös Lappeen kunta oli siirtynyt historian lehdille, kun se liitettiin Lappeennan kaupunkiin. Liitoksen myötä Lappeenrannan kaupungista tuli tontin ja sillä sijainneen tyhjäksi jääneen koulurakennuksen uusi omistaja.

 

Yksityiskohta Rikkilan entisestä kansakoulusta:
Kuva: Hannele Lyijynen

 

Lappeenrannan kaupunki yritti hyödyntää tyhjäksi jäänyttä kiintestöä vuokraamalla sitä asuntoina. Tästä seurasi kuitenkin lähiympäristön asukkaille harmeja. Lopulta  tontin "lahjoittajan" pojanpoika Erkki Lyijynen marssi silloisen kaupunginjohtajan Jarmo Kölhin puheille ja tarjoitui ostamaan koko kiinteistön. Kaupat syntyivätkin 10 000 markalla vuonna 1972. Tämän jälkeen rakennus toimi mm. jyvävarastona,. Jossakin vaiheessa oli ollut puhetta myös koulun prkamisesta ja hirsien käyttämisestä polttopuuna. Onneksi tämä puhe ei koskaan muuttunut teoiksi. Lyijysen tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos vuonna 1998 ja tällöin myös Valistusmäen kiinteistö siirtyi Pekka Lyijysen omistukseen. Pekka ja Hannele Lyijynen kaivoivat vanhat hirret kahdeksankertaisen tapetin alta esille ja kunnostivat entisen opettajan asunnon asunnokseen. Muut tilat ovat varastotiloina sekä Hannele Lyijysen työskentelytilana hänen tekstiilitöilleen. Aluksi Lyijyset  pitivät koulua kesäasuntonaan. Pysyvästi he muuttivat koululle asumaan vuonna 2002.
Lämpimät kiitokset Pekalle ja Hannelelle vieraanvaraisuudesta, jutteluhetkestä ja kuvamateriaalista!

Rikkiläläisten kylätapaamisen näyttämönä koulu oli heinäkuun 8. päivänä vuonna  2014. Alla muutamia kuvia tilaisuudesta:

Kuvia kylätapaamisesta heinäkuussa 2014
Kuvat: Hannele Lyijynen