Viholliset keskellämme. Desantit Suomessa 1939 - 1944. Amerikansuomalaiset desantit (Päivitetty 20.1.2020)

Olen kesän aikana lukenut Atso Haapasen kirjoittamaa mielenkiintoista kirjaa Viholliset keskellämme. Desantit Suomessa 1939 – 1944. Vaikka kirjaa lukiessa häiritsi sen paikoin  huolimaton viimeistely, luin kirjan loppuun lähes yhdellä kertaa. Kirjaan on koottu kattavasti talvi- ja jatkosodan aikana Suomeen vakoojiksi lähetettyjen henkilöiden kohtalot. Vuonna 2012 ilmestyneeseen teokseen on koottu asiakirjoista löytyvät Suomen kenttäoikeuksissa vakoojina tai maanpettureina kuolemaan tai elinkautisiin kuritushuonerangaistuksiin tuomitut. Yhteensä heitä oli 785. Näistä 470 teloitettiin, elinkautisen tuomion sai 144 ja 171 surmattiin. Todellinen desanttien lukumäärä oli huomattavasti suurempi, Haapasen mukaan hyvän matkaa toista tuhatta. Useita vakoilijoita tuomitiin pienempiin rangaistuksiin. Lisäksi kuusi kuolemaan tuomittua armahdettiin talvisodan päätyttyä, yksi kuolemaan tuomittu kuoli ennen teloittamista ja viisi vakoilijaa kuoli ilmapommituksessa Mikkelissä vuonna 1940. Lisäksi vuosina 1942 – 1944 neljä tuomittua teki itsemurhan ja yksi onnistui karkaamaan. Vuosina 1943 – 1944 armahdettiin seitsemän kuolemaan tuomittua.  Sodan tauottua oikeusministeriö määräsi välirauhansopimuksen 20 artiklan nojalla vapautettavaksi 501 Suomen kansalaista ja 192 Neuvostoliiton kansalaista.

Desantti (ven. десантник) on suomen kieleen venäjästä lainattu sana, joka tarkoittaa laskuvarjomiestä. Suomen kielessä desantti-nimitystä käytetään talvi- ja jatkosodan aikana selustaan pudotetuista, vakoiluun ja sabotaasitoimintaan koulutetuista laskuvarjomiehistä ja naisista. Heistä merkittävä osa oli venäläisiä, mutta joukossa oli suomalaisen taustan omaavien lisäksi paljon inkeriläisiä, karjalaisia, virolaisia ja jopa ukrainalaisia. Vain pieni osa desanteista oli tehtävään hyvin koulutettuja, sen sijaan merkittävä osa, varsinkin jatkosodan alussa, oli värvätty tai pakotettu tehtävään vain parin päivän pikakoulutuksella. Usein desantit olivat rikollisia tai kriminaalivankeja, joille oli luvattu armahdus desanttitehtävää vastaan. Desanteille luvattiin tehtävästä rahapalkkaa ja he saivat mukaansa rahaa muun muassa avustajien värväämiseen. Desantit tulivat Suomen halussa oleville alueille pääosin lentokoneilla.  Osa saapui myös kesällä veneillä ja talvella hiihtämällä Äänisjärven, Laatokan ja Suomenlahden ylittäen.

Desanteista todennäköisesti suurin osa jäi nopeasti kiinni ja lähes aina siviilipukuiset desantit teloitettiin vakoojina. Jos desantilla oli puna-armeija asepuku, hänet katsottiin tiedustelijaksi/sotilaaksi ja hänestä tuli sotavankin. Tuomioiden linja ei ollut pukeutumisen suhteen kuitenkaan yhtenäinen ja desanteilla oli yllään usein sekavaatetus, jossa saattoi koostua jopa kolmen armeijan vaateparsista. Desantit tuomittiin usein kenttäoikeuksissa, mutta myös Sotaylioikeus käsitteli niitä kenttäoikeuksien tuomioista tehtyjen valitusten takia. Se muutti usein kenttäoikeudessa annetun kuritushuonerangaistuksen kuolemanrangaistukseksi tai päinvastoin. Kenttäoikeuden antamat teloitustuomiot pantiin usein kuitenkin käytäntöön heti, muutaman tunnin sisällä tuomion antamisesta tai jopa välittömästi. Alaikäiset tuomittiin usein 12 vuoden vankeuteen mutta myös lyhyempiin rangaistuksiin. Desantteja avustaneet siviilit saivat tätäkin lyhyempiä rangaistuksia. Rangaistuksiin vaikutti myös vakoilijan halukkuus yhteistyöhön, muutamat desantit vaihtoivat puolta ja jätettiin kokonaan tuomitsematta. Perääntymisvaiheessa kesäkuussa 1944 jotkut vangitut desantit jätettiin sotatoimialueen vankileirille.

Kirjaa lukiessa minut valtasi voimakas säälin tunne. Monet desanteista olivat lähtöisin Suomesta. He olivat muuttaneet 1918 kansalaissodan jälkimainingeissa tai 1930-luvun alussa vanhempiensa mukana Neuvostoliittoon, jossa uskottiin löytyvän paremmat elämisen mahdollisuudet. Taustansa ja kielitaitonsa vuoksi heidät painostettiin tai jopa pakotettiin vakoilutehtäviin entistä isänmaatansa vastaan. Toki osa ryhtyi varmasti tehtävään myös omasta halustaan. Myös inkeriläisten desanttien kohtalo teki mielen surulliseksi. Nämä pakotettiin usein vakoilutehtävään kielitaidon perusteella. Kohtalona oli lähes aina kuolema suomalaisen teloituskomppanian edessä. Kolmas ryhmä, jonka kohtaloa surkuttelin, olivat amerikansuomalaiset. Heidän osuutensa desanttien joukossa on merkittävä.  Suuri osa oli muuttanut vanhempiensa mukana 1930-luvulla Yhdysvalloista rakentamaan sosialistista ihannevaltiota. Osa heistä oli syntynyt Yhdysvalloissa ja kyseisen maan kansalaisia. Kanadalaisen taustan omaavilla oli takana usein vain muutaman vuoden oleskelu uudella mantereella, jonka jälkeen he olivat muuttaneet Neuvostoliittoon. Kokosin amerikansuomalaisten desanttien kohtalosta oheisen taulukon.  Haapasen kirjassa mainitaan lisäksi joitakin muita desantteja, joiden oletan nimien perusteella olleen amerikansuomalaisia, mutta heidän taustojaan ei ole kirjassa kerrottu niin kattavasti, että siitä voisi olla varma.

Sota on raakaa ja varsinkin vakoilusota.

Nimi	Syntymäaika ja paikka	Pidätys ja tuomio	Muuta
Laine, Melvin Jalmar Antinpoika	22.11.1916 USA?	Tuomio ja teloitus vakoilusta 1.12.1941
Lähdetkorpi, Viljam Eevert Einonpoika	14.7.1917 Kauhajoki	Pidätettiin 4.2.1940 Punkasalmen aseman lähellä, kohtalo epäselvä	Muuttanut vanhempiensa kanssa Kanadaan 1926, sieltä 1931 Neuvostoliittoon Petroskoihin. Saanut Neuvostoliiton kansalaisuuden 1935
Jurvanen, Tyke Olavi	31.12.1917 Fitchburg, MA, USA	Pidätys Karjalan kannaksella3.1.1940. Kuoli 5.1.1940 pommituksessa Mikkelissä
Mäenpää, Eino Henrik Juhonpoika	10.12.1897 Vaasa	Tuomittu 6.6.1941 Vaasan hovioikeudessa maanpetoksesta kuudeksi vuodeksi kuritushuoneeseen	Muuttanut Kanadaan 1927 ja sieltä Neuvostoliittoon 1934. Vakoilumatkalla Norjassa, jossa tuomittiin 28.4.1940 vuodeksi vankilaan. Karkasi ja palasi Neuvostoliittoon. Teki loka-marraskuussa 1940 vakoilumatkan Kemijärvelle, Uusi vakoilumatka Kemijärvelle helmikuussa 1941, ylitti rajan 14.2.1941, mutta jäi kiinni jo seuraavana päivänä
Saukko, Väinö Johannes Heikinpoika	20.10.1907 Kalajoki, Pitkäsen kylä	Pidätys Kesälahdella 6.2.1941. Tuomittiin Viipurin hovioikeudessa valtiosalaisuuksien ilmaisemisesta ym., kuusi vuotta ja 3 kk kuritushuonetta	Muuttanut Kanadaan 1928 ja sieltä Neuvostoliittoon 1931
Mieskolainen, Alho Jeremiaanpoika	23.5.1905 Kangasniemi, Luusniemi	Pidätettiin 20.2.1941 Uukuniemellä. Tuomittiin valtiosalaisuuksien hankkimiseen ryhtymisestä, 7 vuotta kuritushuonetta	Muuttanut Kanadaan 1926, josta siirtyi Venäjälle 1931
Wentelä, Reino William	2.5.1917 Ontario, Kanada	Ristijärvellä 21.8.1941.Kajaanin suojeluskuntapiirin kenttäoikeus tuomitsi vakoilusta kuolemaan. Teloitus 5.5.1942	Asui Petroskoissa. Oli tehnyt vakoilumatkan Uhtualta Ristijärvelle saakka heinä-elokuussa 1940 ja kesä-heinäkuussa 1941 Iisalmeen, Kuopioon ja Kajaaniin.
Ojala, Robert Viktorinpoika	1.8.1914, Farmington, Maine, USA	Pidätys 5.7.1941, Padasjoki, Virmaila. Kuolemantuomio vakoilusta, teloitus 10.8.1941	Ojalan perhe muutti 1930 luvulla Petroskoihin Neuvostoliittoon
Rintala, Esko Kalle	4.6.1913 Norwood (MA?), USA	Pidätys Luumäen Marttilan kylässä 22.8.1941. Kuolemantuomio vakoilusta, teloitus 11.9.1941	Asui Petroskoissa
Saari, Paavo Heikki	23.12.1914 Waukegan/Chicago, Illinois, USA	Pidätys Luumäen Taavetissa 23.8.1941, teloitus 11.9.1941	Muutti vanhempiensa kanssa joulukuussa 1931 Ruotsin ja Viron kautta Neuvostoliittoon
Niemi, Britta Vellamo Antintytär	9.12.1917, New York, USA	Pidätys Valkeasaari, Kaljala 18.9.1941. Kuolemantuomio vakoilusta, teloitus 2.10.1941	Muuttanut perheensä kanssa Neuvostoliittoon 1931. Puna-armeijan radisti ja lääkäri. Britta Niemen äiti muutti Neuvostoliitosta Suomeen 1938 ja vuonna 1941 takaisin Yhdysvaltoihin
Mäkelä, Toivo Arvid Kallenpoika	6.9.1911 USA	Pidätys 4.10.1941, kuolemantuomio vakoilusta, teloitus 1.11.1941	Muuttanut vanhempiensa kanssa Suomeen 1917, siirtynyt yksin Yhdysvaltoihin 1929, josta Neuvostoliittoon vuonna 1932
Hevosaho (Hästbacka), Viljam Hermanninpoika	14.7.1912 Evijärvi, Karttua	Antautui Kendjärvellä, kuolemantuomio vakoilusta, teloitus 15.11.1941	Muutti Kanadaan 1.1.1930, joulukuussa 1931 Neuvostoliittoon Ruotsin ja Viron kautta
Eskolin, Aarre	23.8.1916 Tampere	Pidätys 16.4.1942, Pitkäranta Nieljärvi. Kuolemanrangaistus vakoilusta, teloitus 12.5.1942	Muuttanut perheen mukana Kanadaan 1922 ja sieltä Neuvostoliittoon 1932
Nuorteva, Pentti Santerinpoika	25.9.1910 Tampere	Pidätettiin Äänisjärven rannalla, Limosaaren ulkopuolella. Tuomittiin vakoilusta kuolemaan, teloitus 21.4.1942	Perheen isä, Santeri Nuorteva muutti Yhdysvaltoihin 1910, vuoden kuluttua perhe seurasi perässä. Perheen isä muutti vuonna 1920 Yhdysvalloista Neuvostoliittoon ja perhe seurasi perässä vuonna 1922
Nuorteva, Matti Santeripoika, edelllisen veli	27.7.1914 Fitchburg, MA, USA	ks. yllä	ks. yllä
Petäjä, Väinö	?	Desanttiryhmän jäsen Juho Ishakov ampui ryhmänjohtajansa Petäjän 16.10.1942 Aunuksessa kesken vakoilumatkan	amerikansuomalainen
Sevander, Milton	18.6.1920 Eveleth, MN, USA	Pidätettiin 11.11.1942 Seesjärven Jouhivaarassa. Tuomittiin vakoilusta kuolemaan ja teloitettin 12.12.1942	Siirtyi vanhempiensa kanssa vuonna 1931 Neuvostoliittoon. Osallistui pitkällä partiomatkalla kahden partiokaverinsa syömiseen. Desanttitoveri Jaakko Anttila oli tappanut molemmat.
Nuorteva, Kerttu Santerintytär	10.11.19192 Astoria, Oregon, USA	Pidätys 7.9.1941 Helsinki. Vakoilusta kuolemantuomio, jota ei kuitenkaan pantu toimeen.	Palautettiin Neuvostoliittoon lokakuussa 1944, sai siellä 10 vuoden tuomion
Hellerström, Nestor	26.5.1906 Haparanda, Sverige	Pidätys 29.8.1943 Kuolemajärvi, Kirjola, ilmeisesti julistettu sotavangiksi	Yhdysvaltain kansalainen, muuttanut 1930-luvun alussa USA:sta Neuvostoliittoon
Suikkanen, Vilho	21.2.1924 New York	Pidätys Maaselän asema 8.7.1943. Kuolemantuomio vakoilusta, teloitus 19.8.1943	Muutti perheensä kanssa Neuvostoliittoon 1930
Skoglund, Lenni	16.12.1921 Quincy, MA, USA	Pidätys 1.5.1944 Kuolemajärvi, Huumolan seisake. Kuolemantuomio vakoilusta, teloitus 26.6.1944	Muuttanut perheensä mukana USA:sta Neuvostoliittoon 1931
Väisänen, Yrjö Juhonpoika	12.2.1904 Iisalmi	Ks. yllä	Muuttanut vaimonsa kanssa Kanadaan 1930, sieltä Neuvostoliittoon. Neuvostoliiton kansalaiseksi 1933
Maunumäki, Paavo Olavi[1]	21.10.1922 Kannus	Pidätys Syvärin eteläpuolella 13.8.1942, lähetty vakoilumatkalle siviilivaatteissa, tullut linjojen läpi 19/20.7.1942. Teloitus vakoilusta 27.8.1942.	Muuttanut vanhempiensa Matti ja Fanni Maunumäen kanssa Kanadaan 1923 ja sieltä Neuvostoliittoon 1931. Asui Petroskoissa ja oli maalarinopissa. Värvätty 2.9.1941 ”Spetsskola Tsheka”-nimiseen komm. puolueen erikoiskouluun

---

[1] Lähde. Jarmo Nieminen: Taavetti Heikkinen. Rintaman poliisi. Valvontaupseerin päiväkirja 1941-1944, s. 185-189.