|
Komea entinen kestikievari Taipalsaarelta; Röytyn talo |
Palatessani Haikkaanlahden reitiltä lokakuussa pysähdyin Röytyn kotiseututalolla Taipalsaaren kirkolla.
Röytyn
kotiseututalo sijaitsee Taipalsaaren kirkonkylässä kirkon vieressä, osoitteessa Leikonrannantie 1, 54920 Taipalsaari. Röytyn talo mainitaan sotilasvirkatalona ensimmäisen
kerran vuonna 1680.Se toimi lyhyen aikaa Ruotsin armeijan
luutnanttien virkatalona, kunnes Taipalsaaren alue siirtyi
Venäjälle Turun rauhassa vuonna 1743. Tämän jälkeen talo oli kestikievarina. Tässä tehtävässä se oli aina vuoteen 1937 asti. Kestikievarin viimeinen isäntä oli Viktor
Rikkonen. Hänen veljenpojaltaan Veikko Rikkoselta tila siirtyi
Taipalsaaren kunnan omistukseen vuonna 1988. Kunta entisöi talon kestikievarimuseoksi Etelä-Karjalan museon sekä
Museoviraston ohjeiden mukaisesti. Museoksi Röytyn kotiseututalo avattiin vuonna 1996.
|
Röytyn talon sisäänkäynti |
Vuonna 2008 Röytyn kotiseututalossa aloitti toimintansa sisustusliike ja kahvio. Yrittäjä sanoi kahden vuoden kuluttua kuitenkin
vuokrasopimuksen irti. Kesällä 2014 talossa piti yllä kahvilatoimintaa kolme
taipalsaarelaista kyläyhdistystä ja kuusi muuta yhdistystä. Keväällä 2012 kotiseututalon pärekatto
uusittiin. Työn tekivät talkoilla Taipalsaaren maamiesseura, kotiseutuyhdistys ja maaseutunaiset.
|
Näkymä Röytyn talon takapuolelle
|
|
Näkymä Röytyn taloon peltoaukean takaa |
Röytyn kotiseututalon ympäristössä sijaitsee viidestä hirsiaitasta
koostuva aittarivistö. Aitoissa on näytteillä Taipalsaaren historiaan
kuuluvia maatalousesineitä. Makuu- ja vaateaitoissa on esillä
tekstiilejä ja vanhoja pyykkäysvälineitä pyykkilaudoista 1930-luvun
kädellä kammettavaan pesukoneeseen. Maitoaitassa on nähtävillä muun
muassa vanha separaattori ja puisia leilejä. Maatalousaitassa on
mahdollista tutustua miesten työkaluihin ja sepän palkeeseen.
Vilja-aitassa on isot laarit, viikatteita sekä vanhoja viljamittoja.
|
Aittarivistöä |
|
Edessä aittoja, takaa näkyy päärakennus |
Ulkorakennuksessa oleva Taipalsaaren Hevosjalostusyhdistyksen
perustama museo on avattu yleisölle vuonna 1996. Hevosajopelimuseossa on
esillä kahdessa kerroksessa hevosvetoisia ajoneuvoja matkustukseen,
kuljetukseen ja maataloustöihin, sekä hevosen hoitoon ja raviurheiluun
liittyvää esineistöä. 1800- luvun lopun ja 1960- luvun välisenä aikana
valmistetut reet, arvokkaat kiesit ja maatalouskoneet kertovat hevosen
tarpeellisuudesta maatalousyhteiskunnassa. Museossa on näytteillä myös valokuvanäyttely, jossa on esillä
hevosaiheisia kuvia 1930- luvulta alkaen.
|
Aittarakennuksia |
Röytyn talon vaiheisiin liittyy myös mustia hetkiä. Keväällä 1918 käydyn sisällissodan taipalsaarelainen, raaka loppunäytös tapahtui talossa. Siellä kokoontui valkoisten kenttäsotaoikeus. Vangitut punaiset kuljetettiin Röyttyyn kuulemaan lopullinen tuomionsa. Kyse ei ollut varsinaisesta oikeudenkäynnistä, vaan pikemminkin kuulustelusta. Sen perusteella jaettiin lopullinen tuomio. Oikeudenpäätös kirjattiin pöytäkirjaan vain, mikäli se oli vapauttava. Kuolematuomio merkittiin vain yksinkertaisella merkillä "V". Kun päätös oli Röytyn kamarissa syntynyt, ja tuomittu vietiin talosta ulos, saattoi vartiomies ilmoittaa: "ammutaan, ei asiointia!"
|
Aittarakennuksia |
|
Aitan ovi |
|
kanala |
|
Näkymä talon takanurkalle |
|
Röytyn talo etelästä katsottuna |
|
Näkymä Röytyn talolle toukokuussa 2015 |
Rikkosen sukua tutkineena korjaan: Veikko Rikkonen oli Viktorin sisaren Emman poika (ei veljen poika). Merkintöjä henkilöstä
VastaaPoistaViktor piti Röytyn kievaria vuosina 1920-1937. Viktorin sisaret Hilja ja Emma (sekä hänen lapsensa Veikko ja Liisi) muuttivat takaisin Röyttyyn 1930-luvulla. Viktor rikkosen kuoltua v. 1963 sisaret ja sisarenlapset jatkoivat tilan pitoa. Veikko Rikkonen asui talossa vuoteen 1992 asti.
lähde https://gw.geneanet.org/tpaivi1?lang=fi&p=viktor+juhonpoika&n=rikkonen