Lentolaivue 12:n muistoreliefi Kivisaaressa

Lentolaivue 12:n muistoreliefi

Pyöräillessäni 18.10.2015 Joutsenon Konnunsuolta huomasin Kivisaaren tienoilla tienvarressa muistomerkin kyltin. Ei muuta kuin jarrut päälle ja katsomaan, mistä nähtävyydestä oli kysymys. Kyseessä on Lentolaivue 12:n muistoreliefi. Talvisodan aikana Joutsenossa toimi kaksi sotilaslentokenttää. Toinen oli kirkonkylän tienoilla sijainnut jääkenttä ja toinen Kivisaaren pellolla sijainnut lentolaivue 12 kotikenttä. Kivisaaren kenttä aloitti toimintansa 19.12.1939, kun Viipurin lähellä Tienhaarassa sijainnut Suur-Merijoen kenttä oli pakko siirtää. Kivisaaresta  käsin laivue toimi talvisodan päättymiseen 13.3.1940 saakka. Tosin osa koneista oli sijoitettu myös läheisen Karhusjärven jäälle tehdylle kentälle.

Alueelle oli sijoitettu myös neuvostoliittolaisten harhauttamiseksi tehtyjä rakennelmia. Kivisaaressa oli vanerista ja kartongista tehtyjä valekoneita, joita venäläiset eivät ilmeisesti missään vaiheessa kuitenkaan huomanneet. Kenttä säilyi neuvostoliittolaisille tuntemattomana sodan loppuun saakka.

Lentolaivue 12 kuului 1.1.1938 Suur-Merijoen lentokentälle perustettuun Lentorykmentti 1:en. Rykmentti koostui yhteistoimintalaivueista LLv 10, LLv 12, LLv 14 ja LLv 16. Kun talvisota alkoi rykmentin kalustona oli Fokker CX, Fokker C.V-, Ripon- ja Junkers W 34 -koneita. Laivueet oli sijoitettu seuraavasti LLv 10 Lappeenrantaan, LLv 12 ja 14 toimivat Karjalan kannaksella, edellinen Suur-Merijoen (myöhemmin Kivisaaren), jälkimmäinen Laikon ja Käkisalmen kentiltä käsin. LLv 16 oli sijoitettu Värtsilään ja Sortavalaan toiminta-alueenaan Laatokan Karjala

Vihollisen vilkkaan hävittäjätoiminnan vuoksi laivueet joutuivat suorittamaan tiedustelu- ja pommituslentoja pääasiassa öisin. Helmikuussa 1940 LLv 12 ja 14 saivat käyttöönsä taistelukykyisempiä Gladiator-hävittäjiä. Tämä mahdollisti myös laivueiden päivätoiminnan. Talvisodan aikana rykmentti suoritti 894 sotalentoa, saavuttaen 4 ilmavoittoa 10 koneen tappioin.

Muistoreliefien Lentolaivue 12:lle pystyttivät Joutsenon kunta, Joutsenon Kotiseutuyhdistys ja Konnunsuon keskusvankila 4.12.1997. Sen on veistänyt Olavi Veijalainen.

Pyöräretki 18.10.2015 reitillä Lappeenranta - Kansola - Konnunsuo - Lappeenranta

Sunnuntaiaamuinen näkymä Kaarnantieltä Lyytikkälän kyläaukeille

Näkymä Kansolan sillalta Lauritsalan suuntaan

Näkymä Kansolan sillata Nuijamaan suuntaan

Suomen ehkä kansainvälisimmän maaseutukylän kyltti Ruokolasta
tulevan tien varressa

Joutsenon vastaanotto- ja säilööottokeskus entisessä
Konnunsuon vankilassa

Ympärillä leviaa komea suomalainen peltomaisema

Konnunsuon entinen koulu

Kolkkoja ovat majoitusrakennukset

Sunnuntaisen pyöretkeni tavoitteena oli käydä kuvaamassa kaksi lakkautettua entistä kyläkoulua. Polettuani Nuijamaalle vievää tietä Lempiälään poikkesin Nuijamaantieltä Mäenpääntielle. Tien liittessä Kaarnantiehen, jatkoin sitä pitkin kohti Kansolaa. Kaunis aurinkoinen sää suosi matkantekoani jälleen, kuten lähes koko syksyn ajan. Pysähdyin toviksi ihailemaan Lyytikkälän kylän peltoaukeita, jonka jälkeen jatkoin Saimaan kanavan ylittävälle Kansolan sillalle. Koukkasin ihailemaan myös vanhan kanavauoman vartta, jossa paikoin on edelleen käytössä vielä vanha kanavatiekin.

Jatkoin Kaarnantietä Kansolan läpi Joutsenontien risteykseen. Siellä käänsin kulkurini kohti Konnunsuota. Ruokolan kylän peltoaukeitten jälkeen edesssä siintivätkin jo Konnunsuon entisen vankilan rakennukset. Kävin siellä kerran Konnunsuon toimiessa vielä vankilana. Tutustuimme noin 25 vuotta sitten vankilan toimintaan oppilaiden kanssa. Muutama vuosi myöhemmin yritin viedä sinne lakitiedon kurssilaisia, mutta tässä välissä olivat ohjeet muuttuneet. Vankila ei ottanut enää vastaan vierailevia oppilasryhmiä. Ilmeisesti viranomaisten mielestä saattaisi joillekin nuorille pelkän vierailun perusteella syntyä liian hohdokas kuva "kiven sisällä" olosta.

Kuvasin aluksi lakkautettua Konnunsuon koulua peltoaukean takaa. Sen jälkeen ajelin pyörälläni ympäri - ämpäri vankila-aluetta, joka on siis nykyisin pakolaisten vastaanotto- ja säilöönottokeskus.  Entinen vankila ei ole kyllä miellyttävin asuinpaikka, mutta sen ympäristössä on mahtava luonto laajoine peltoaukeineen. Pakolaisten "discomusiikista" pitävät huolen tuhannet valkoposkihanhet, jotka ovat leirityneet osittain jopa vankilan maatilarakennusten väliin. Ajoittain satoihin lintuihin nousevat parvet kohoavat ilmaan nostaen "discomusiikin" volyymia huomattavasti. Jututin muutamia pakolaisia, kaksi heistä oli Aleppon kaupungista, Syyriasta. Toinen heistä olisi ulkonäön perusteella käynyt supisuomalaisesta punaisine hiuksineen ja partoineen.

Kaikki vastaantulijat joko tervehtivät oma-alotteisesti tai vastasivat tervehdykseeni. Pienet pojat hakivat heti kontaktia. Lapsia näkyi paljon, ja lastenrattaita oli talojen edessä. Koko alue oli erittäin rauhallinen, touhu verkkaisen uneliasta, Yksi ainut isohko miesporukka näkyi olevan koolla, seisoskeli sisääntuloportin luona.

Vierailu paikallisessa kuppilassa oli mielenkiintoinen. Hinnasto oli suomen lisäksi arabiaksi. Kuppilan omistaja oli tyytyväinen pakolaisiin, kehui heitä ja haukkui suomalaiset rasistit, oli todella vihainen näille. Hänellä ei ole ollut ongelmia pakolaisten kassa, sen sijaan joskus kantaväestön kanssa. Nämä paikalliset/muualta tulleet  rasistit kuulemma käyvät aika ajoin liimailemassa kuppilan vessaan ja muualle natsimerkkejä ja jättävät rasistisia lehtisiä. Omistaja kertoi tekevänsä niistä aina rikosilmoituksen. Poislähtiessäni paikalle ilmeistyi moottoripyörineen liivijengi. Huikkaisin heille lähtiessäni, että ottakaa romuillanne polkupyöräni kiinni...

Konnusuolta vie kilometrien pituinen viivasuora tie kohti Lappeenrantaa. Kivisaaren kohdalla on tien vieressä Lentolaivue 12:n muistomerkki, jonka huomasin tällä kertaa ja kävin kuvaamassa. Soskuan sulun jälkeen piipahdin vielä ottamassa kuvan kanavan varressa olevasta neuvostoliittolaisten sotavankien muistomerkistä. Sen jälkeen alkoikin paluumatkan loppuosa lievässä vastatuulessa.

Ps. Toinen aikomistani kyläkoulujen kuvauksista tyssäytyi nykyisten omistajien kuvauskieltoon.

Lisämajoitustilaa on saatu teltoista

Entisisä vankilarakennuksia, nykyisiä pakolaisten majoitustiloja

Taustamusiikista pitävät huolen tuhannet valkoposkihanhet

Puna-armeijan sotilaiden hautamuistomerkki Soskualla

Neuvostosotilaiden hautamuistomerkki Soskualla

Kierrokseni 1.11.2014 jatkuu...

Soskuan neuvostosotilaiden hautausmaan portti

Kuvattuani Lempiälän lakkautetun koulun jatkoin matkaa Lempiäläntietä (aikaisempi kansan antama nimi oli kuulemma Miljoonatie) joitakin satoja metrejä eteenpäin, kunnes saavuin Lempiäläntien ja Laivatien (alkuaan Tuomojantie) risteykseen. Sieltä häämöttääkin seuraava pysähdyspaikkani eli Soskuan neuvostosotilaiden hautausmaa. Se sijaitsee tien vieressä, joten sinne löytää huomattavasti helpommin kuin Laukkaradalla sijaitseville hautausmaille.

Paikallisten kertoman mukaan paikalla sijaitsi sotavuosina neuvostosotilaiden vankileiri. Vangit asuivat yhdessä parakissa piikkilanka-aidan takana. Kylän asukkaat tunsivat sääliä heitä kohtaan ja toivat ruokaa nälkäisille vangeille.

Alkuaan hautausmaalle haudattiin 39 vankia. Heistä ilmeisesti suurin osa kuoli Konnunsuon vankilassa olleella vankileirillä. Myöhemmin  (tämän lähteen mukaan vuonna 1950) sinne siirrettiin seitsemän Simolan pommituksessa kuollutta sotavankia. Hautausmaasta muodostui pitkäksi aikaa 48:n neuvostovangin viimeinen leposija.  Vuonna 2011 löytyi Joutsenon Anolasta kuuden neuvostosotilaan hauta. Heidät oli ammuttu pakoyrityksen yhteydessä välittömästi kiinnisaannin jälkeen ja haudattu samalla. Näiden sotilaiden hautarauhaa uhkasi soranotto. Niinpä heidän ruumiinsa kaivettiin ylös ja siirrettin Soskuan hautausmaalle. Näiden vankien uudelleenhautaus suoritettiin marraskuun lopulla 2011. Niinpä muistopaadessa kerrotaankin vainajien nykyiseksi lukumääräksi 54.

Tässä kuva uudelleenhaudattujen neuvostosotilaiden kuudesta arkuista Soskuan hautausmaalla.

Yleisnäkymä Soskuan hautausmaalle