Lakkautettujen kyläkoulujen kierros. Mätön kansakoulu Ylämaalla

Mätön entinen kansakoulu pilkottaa kyläaukean reunassa Kälviäisentien varressa.

Entisen Ylämaan kunnan luoteiskulmassa sijaitsevassa Mätön kylässä on toiminut kahdessa eri vaiheessa kansakoulu. Tämä pääteiltä syrjässä oleva pienehkön kyläkoulun alkuvaiheet nivoutuvat Ihakselan koulupiiriin, jonka alakoulu sijaitsi vuosina 1925 - 1932 Mätön kylällä. Ensimmäisenä lukuvuonna 1925 - 1926 koulussa oli 14 oppilasta. Koulu toimi vuokratiloissa opettajanaan Roosa Mömmö (myöh. Metsäkallio). Koulun johtokuntaan kuuluivat puheenjohtajana maanviljelijä Heikki Toivari, taloudenhoitajana maanviljelijä Antti Toivari, Oskar Hostikka, Matti Mättö ja sihteerinä Anni Toivari sekä Hilma Mättö.  Oman koulupiirinsä Mättö sai vuonna 1929 eli samana vuonna kuin Ylämaan kunta erkaantui Säkkijärvestä. Kun Ihakselaan valmistui uusi koulurakennus vuonna 1933, siirtyi piirin alakoulu Mätölta opettajansa mukana Ihakselaan. Kun Ylämaan kunnan koulupiirijakoa tarkastettiin vuonna 1937, Mätön koulupiiri lakkautettiin ja liitettiin Sirkjärven piiriin, jossa he olivat pääosin käyneet koulunsa 1930-luvun alkuvuosilta lähtien.

Mätön alakansakoulun oppilasmäärät vuosina 1925 – 1931

1925-26	1926-27	1927-28	1928-29	1929-30	1930-31
14	11	9	10	10	13

Mätön koulupiiri koki uuden tulemisen vuonna 1947, jolloin se erotettiin Sirkjärven koulupiiristä. Koulu aloitti toimintansa jälleen vuokratiloissa 45 neliömetrin kokoisessa tuvassa. Oma koulutalo Mätön koulupiirille valmistui vuonna 1956. Mätön koulu oli ns. supistettu kansakoulu, jossa alakoulu käynnistyi syyslukukaudella 19.8.1947 ja päättyi 25.9.1947. Keväällä alakoulua käytiin vielä 3.5.1948 - 15.6.1948. Yläkoulu aloitti 26.9.1947 ja lopetti keväällä jo 30.4.1947. Koulun johtokuntaan valittiin vuonna 1947 Eevert Tielinen puheenjohtajaksi, Viljo Härkö varapuheenjohtajaksi sekä Pentti Toivari taloudenhoitajaksi ja lisäksi Liisa Toivari.

Ensimmäisenä lukuvuonna koulussa opiskeli 21 lasta, ja heidän opettajanaan oli nuori ylioppilastyttö Toini Bergqvist, jota seurasi lukuvuonna 1948 - 1949 Rauni Speeti. Myös tämän jälkeen opettajakunta vaihtui lähes vuosittain. Mätön koulun opettajina jakoivat kylän lapsille yleissivistystä lisäksi seuraavat henkilöt: Irja Soininen (1949 - 1950), Terttu Inkeri Särkkä (1950 - 1951), Aili Aleksandra Helén (1951 - 1952), Helli Korpela (1952 - 1953), Aini Kasari (1953 - 1954), Marja Jaatinen (1954 - 1955), Annikki Kujala (1955 - 1956), Annikki Kemppi (1956 - 1957), Annikki Eklund (1957 - 1959), Marja Sivonen (1959 - 1960), Tuula Salminen (1960 - 1961 ja Juha Kontio (1961 - 1963). Viimeiset kouluvuodet luotsasi Mätön kansakoulua Eira Marjatta Keränen. Suurimmillaan koulun oppilasmäärä oli lukuvuonna 1960 - 1961, jolloin siellä opiskeli 40 lasta.  Tämän jälkeen koulupiirin lasten määrä alkoi nopeasti laskea. Viimeisenä toimintavuonna 1963 - 1964 Mätön kansakoulua kävi enää 20 lasta.

Mätön kansakoulun oppilasmäärät vuosina 1947 - 1964

1947-48	1948-49	1949-50	1950-51	1951-52	1952-53
21	18	18	15	17	13
1953-54	1954-55	1955-56	1956-57	1957-58	1958-59
18	24	29	31	37	38
1959-60	1960-61	1961-62	1962-63	1963-64
34	40	27	21	20

Maaseudun rakennemuutoksen, maaltamuuton ja syntyvyyden laskun seuraukset vaikuttivat ensimmäisenä Ylämaalla Mätön koulupiirin lakkauttamisena. Vain kahdeksan vuotta aikaisemmin valmistunut kansakoulu osoittautui kunnan virheinvestoinniksi. Kunta möi hyväkuntoisen koulurakennuksen yksityishenkilöille.

Lähteet:
Esko Gåsman: Talojen tarinoita (2008).
Anu Talka: Ylämaan historia (1999).
Matön kansakoulun arkisto. Vuosikertomukset, tilastot.

Lakkautettujen kyläkoulujen kierros. Ylämaan Leinon kansakoulu

Leinon entinen kansakoulu kuvattuna toukokuussa 2017

Toukokuisen pyöräilyretkeni yhtenä tavoitteena oli kuvata entinen Leinon kansakoulu itärajan pinnassa Ylämaalla. Kylä kuului alkuaan Säkkijärven kuntaan, mutta kun kunnan pohjoisista kylistä muodostettiin vuonna 1929 Ylämaan kunta, liitettiin Leinon koulupiiri siihen. Leinon kylä sijaitsee Pukalusjärven luoteispäässä levittäytyen järven ja siihen laskevan Vilajoen etelä- ja pohjoispuolelle. Koulurakennus sijaitsee Leinon kylästä Ylämaalle vievän Järventauksen tien varressa. Se on tieltä parinsadan metrin päässä ja koululle on ajettava kahden maalaistalon pihapiirin sivuitse. Tämäkin koulu kohoaa pienellä harjanteella hallitsemaan eteensä avautuvaa peltomaisemaa. Komea rakennus se on edelleen ja varsin hyvässä kunnossa.

Leinon kansakoulu aloittii toimintansa lukuvuonna 1921 - 1922 vuokratiloissa. Valmistava pientenlastenkoulu toimi 1.9. - 31.9.1921. Varsinainen kansakoulu otti vastaan ensimmäiset 29 oppilasta 1.10.1921. Koulun syyslukukausi päättyi joulukuun 19. päivä ja tammikuun 11. päivä alkanutta kevätlukukautta kesti kesäkuun 1. päivään saakka. Ensimmäisenä opettajana oli Edith Grönholm, joka hoiti virkaa vuodet 1921 - 1923. Hänen jälkeensä uudeksi opettajaksi saapui Ida Aleksandra Laine (myöh. Merikallio) vuosiksi 1923 - 1925. Lukuvuonna 1925 - 1926 opettajana oli Aino Rautava ja häntä seurasi Aili Kerttu Saarinen, joka viihtyi Leinon kansakoululla edeltäjiään kauemmin eli vuoteen 1930 saakka.

Lisää kuvateksti

Kun Leinon koulupiirille saatiin oma koulurakennus vuonna 1923, käynnistyi syksyllä myös 18-viikkoinen alakansakoulu. Alakansakoulussa oli ensimmäisenä vuonna 11 oppilasta. Opettajaksi valittiin Iida Maria Hänninen, joka toimi puolet lukuvuodesta Kosken (tuleva Ylämaan kirkonkylä) alakansakoulun opettajana. Hännisen työrupeamasta Leinon koululla pitkä, sillä se kesti aina vuoteen 1946 saakka. Sotavuodet heijastuivat koulun toimintaa kolmessa eri vaiheessa. Talvisodan takia koulun toiminta oli keskeytyksessä 1.12.1939 - 31.5.1940 välisen ajan. Yläkoulu supistui keväällä vain vajaan viikon mittaiseksi (3.6. - 7.6.1940), alakoulua käytiin sen sijaan kolme viikkoa (1.6 - 19.6.1940). Lukuvuonna 1941 - 1942 yläkansakoulu ei ollut toiminnassa lainkaan ja alakansakoulun osalta se supistui 31 päivään (10.11.1941 - 16.12.1941). Lukuvuonna 1944 - 1945 koulutyö käynnistyi yläkansakoulussa 13.12.1944 ja päättyi 5.5.1945. Tämän jälkeen aloitti alakansakoulu, joka oli toiminnassa viisi viikkoa (8.5. - 15.6.1945).

Leinon kansakoulu muutettiin yhdessä Ylijärven koulun kanssa, ilmeisesti taloudellisista syistä, lukuvuodesta 1937 - 1938 alkaen supistetuksi kansakouluksi. Täysimittaiseksi Leinon kansakoulu palasi vasta sodan jälkeen eli lukuvuonna 1945 - 1946. Koulun yläluokkien opettaja vaihtui 1930-luvulla usein. Vuosina 1930 - 1932 tehtävässä oli Elsa Signe Heikkonen, vuosina 1932 - 1934 Eino Jussila ja vuosina 1934 - 1936 Martha Hallenstein. Vuonna 1936 opettajaksi saatiin Reino Laisi, joka vastasi yläluokkien opetuksesta vuoteen 1947 saakka. Tosin hän oli sotavuosina pitkiä aikoja asepalveluksessa. Hänen sijaisenaan toimivat Eino Kahi lukuvuonna 1942 – 1943 ja Vilho Merikallio lukuvuonna 1943 – 1944. Säkkijärveltä kotoisin olleen Laisin lähtöön liittyy tarina, jonka mukaan sirkjärveläiset ”ostivat” hänet opettajaksi omaan kouluunsa lupaamalla lehmälle laitumen ja talviheinät. Koulukeittolan toiminta alkoi Leinon koululla syksyllä 1943.

Leinon entinen kansakoulu seisoo loivasti kohoavalla harjanteella ja katsoo ylväänä
alhaalla levittäytyvää laajaa peltoaukeata

Koulun oppilasmäärätilastot eivät ole säilyneet kaikilta vuosilta. Alla on kokoamaani tilastoa vuosilta 1921-1945. Annetut lukumäärät ovat järjestyksessä: alakansakoulu + yläkansakoulu + jatko-opetus. Jatko-opetusta ei annettu kaikkina vuosina oppilasmäärän vähyyden takia. Kuten aikaisemmin totesin, alakansakoulu käynnistyi syksyllä 1923 ja jatko-opetus syksyllä 1925. Alakoulun oppilasmäärät puuttuvat tilastoista useana vuonna 1930-luvulla. Selitys lienee se, että 18-viikkoinen alakoulu toimi tällöin koulupiirissä kevätlukukaudella ja kouluhallituksen vaatima tilastointi suoritettiin jo syyslukukauden aikana.

1921-22	1922-23	1923-24	1924-25	1925-26	1926-27	1927-28	1928-29	1929-30
29	31	11+?	Tiedot puuttuvat	8+?+?	11+19+11	12+15+9	?+16+10	14+20+8
1930-31	1931-32	1932-33	1933-34	1934-35	1935-36	1936-37	1937-38	1938-39
14+24+0	?+26+7	9+29+0	?+29+0	10+22+12	?+22+14	15+19+11	10+20+12	7+21+11
1939-40	1940-41	1941-42	1942-43	1943-44	1944-45	1945-46	1946-47	1947-48
6+20+9	12+29+10	11+25+9	18+25+8	10+25+8	10+19+15	11+27+9	8+25+9	10+22+8

Koulutyö Leinon kansakoulussa jatkui täysimittaisena lukuyuodesta 1945 alkaen. Reino Laisin jälkeen yläkansakoulun opettajaksi saatiin Irma Kyllikki Cajander (myöh. Ahola), joka oli tehtävässä vuoteen 1954 saakka.  Hänen ohella toisena opettajana toimivat Elli Elisabet Järveläinen (1946 – 1948), Antti Erkki Pirinen (1948-1949), Helga Irenen Nieminen (1949 – 1950), Lauri Olavi Vainio (1950 – 1951) ja Aila Anita Mäkinen (myöh. Leino, 1953 – 1955). Lukuvuonna 1952 – 1953 otettiin opetuksen tasossa askel taaksepäin, kun koulu toimi supistettuna kansakouluna. Syksyllä 1954 opettajana aloitti Hilma Vilhelmina Santala. Hän oli Leinon kansakoulun opettajana vuoteen 1961 saakka. Hänen parinaan oli Lauri Sakari Vartiainen (1955 – 1956), Helvi Marjatta Ojala (1956 – 1957), Aarne Parkkali (1957 – 1958, 1959 – 1960), Saimi Koiranen (1959 – 1960) ja Sinikka Maaria Prokki (1960 – 1961). Syksyllä 1961 koulu sai uudet opettajat, kun koululle saapuivat Maire Pölönen ja Liisa Suurnäkki. Maire Pölönen opetti koulussa sen lakkauttamiseen asti. Sen sijaan toinen opettaja vaihtui vielä useita kertoja. Seija Aarrekoski oli opettajana 1962- 1963, Riitta Sahala 1963 – 1964 ja Jorma Puustell 1964 – 1965. Viimeisenä toimintavuonna Leinon kansakoulua kävi 25 oppilasta. Yksi koulussa sen loppuvuosina toiminut opettaja muisteli. "Se oli ihanaa aikaa. Aamuisin herättivät karjan kutsuhuudot ja kellojen kalkatus. Kyläläiset olivat erittäin vieraanvaraisia, ystävällisiä, puheliaita karjalaisia. Se oli kuin paratiisi".

Alla yhteenvetoa Leinon kansakoulun oppilasmääristä lukuvuosina 1948 – 1965. Oppilasmäärän vaihtelua 1950-luvulla selittää jatko-opetuksen puuttuminen joinakin kouluvuosina (1949 - 1950, 1953 - 1954, 1954 – 1955 ja 1956 – 1957).

1948-49	1949-50	1950-51	1951-52	1952-53	1953-54	1954-55	1955-56	1956-57
34	28	27	29	34	32	33	39	34
1957-58	1858-59	1959-60	1960-61	1961-62	1962-63	1963-64	1964-65
48	40	44	43	40	31	29	25

Koulun toiminnan lakattua kunta vuokrasi kiinteistöä yrityksille, kunnes sen myytiin yksityishenkilölle.

Lähteet:
Esko Gåsman. Talojen tarinoita (2008)
Pia Puntanen & Anu Talka: Ylämaan historia (1999)
Väinö Seppä: Säkkijärvi kautta aikojen (1952)
LKA. Ylämaa/Leinon kansakoulun arkisto