Kansanopetus Lappeenrannassa 150 vuotta. Kesämäen koulu

Kesämäen koulurakennuksia. Kuva: LKA.

Lappeenrannan kansakoulujen johtokunta totesi vuoden 1951 – 1952 vuosikertomuksessaan: Vuoroluku, oppilaiden siirrot koululta toiselle ym. ahtaudesta johtuvat vaikeudet ovat vanhemmille ja opettajille, mutta ennen kaikkea vahingollisia lapsille. Johtokunta teki vuonna 1949 kaupunginhallitukselle esityksen uuden koulutalon rakennuttamisesta Leirikentän maastoon. Siihen oli tarkoitus sijoittaa 21 – 22 opetustilaa. Ehdotus ei kuitenkaan johtanut tuloksiin, joten johtokunta laati vuonna 1952 uuden esityksen. Koska suurin tilanahtaus oli Lönnrotin koulussa, piti johtokunnan mielestä Leirikentän Kesämäen puoleiseen laitaan rakennuttaa vuoden 1954 syksyyn mennessä uusi koulu. Sen tuli sisältää 12 tavallista luokka ja tarpeelliset erikoisluokat. Lisäksi kaupungin tuli lisäksi varata tontit Lappeenrannan itäosaan rautatien pohjoispuolelle, Voisalmen saareen ja Kuusimäkeen rakennettavia kouluja varten. Tammikuussa 1954 jätti seitsemän valtuuston jäsentä jälleen aloitteen uuden kansakoulun rakentamisesta. Valtuusto siirsi asian kunnanhallituksen valmisteltavaksi. Rakennustoimiston esityksen pohjalta koulun rakentaminen oli kaupunginvaltuuston hyväksyttävänä marraskuussa 1954.

 

Uutinen Kesämäen kansakoulun ensimmäisen vaiheen valmistumisesta.
Etelä-Saimaa 19.8.1955

Tilanahtauteen helpotusta tuovan Kesämäen koulun suunnittelu oli käynnistynyt kevättalvella 1954. Piirustukset hyväksyttiin maaliskuussa 1955 ja 45 miljoonaa maksaneen koulun ensimmäisen vaiheen rakennustyöt alkoivat välittömästi. Koulun harjannostajaisia voitiin viettää jo 9.7.1955.  Rakennukset valmistuivat syyslukukauden alkuun vuonna 1955. Uudessa arkkitehti Reino Ahjopalon suunnittelemassa koulukeskuksessa oli kaksi neliluokkaista luokkahuonerakennusta, joissa oli lisäksi poikien käsityötilat. Rakennuksiin voitiin sijoittaa yhteensä 13 opetusluokkaa. Koulun seuraava rakennusvaiheen urakkasopimukset allekirjoitettiin huhtikuussa 1956. Niin ikään kahdeksan luokkaa sisältäneet kaksi koulurakennusta sekä keskuslämmitysrakennus, jossa oli kaksi poikien käsityöluokkaa, valmistuivat vuoden 1956 syyslukukauden alkuun ja kolmas vaihe, joka käsitti voimistelu- ja juhlasalin sekä tyttöjen käsityöluokan ja kotitalousluokan, valmistui syksyllä 1959. Kolmannen vaiheen vihkiäisiä vietettiin 3.4.1960. Viimeisen vaiheen eli kouluruokalan ja –keittiön rakentamista viivästi näkemyserot siitä, tulisiko keittiön olla iso keskuskeittiö, vai vain omaa kouluyhteisöä palveleva laitos. Kesämäen koulun keittiö toimi tilapäisratkaisujen varassa ja koululääkäri katsoi, ettei tilanne voi enää näin jatkua. Lopulta päädyttiin siihen, että keittiö palvelee vain omaa kouluyhteisöä ja sen rakentaminen sai kaupunginvaltuuston siunauksen syksyllä 1965. 424 m²:n suuruisen rakennuksen kustannusarvio oli 500 000 markkaa ja se valmistui elokuussa 1967.  Kesämäen kansakoulu muodostui useista erillisistä rakennuksista, ja sen avulla pyrittiin pois aikaisemmin suosituista "tehdasmaisista kerrostalotyyppisistä" kouluratkaisuista. Koulun avara kolmen hehtaarin piha-alue tarjosi välitunneilla runsaasti tilaa liikkumiseen.

Ensimmäinen koulupäivä uudessa Kesämäenn kansakoulussa.
Etelä-Saimaa 31.8.1955

Kesämäen koulukeskus saavutti siis kesällä 2015 jo varsin kunnioitettavan 60 toimintavuoden merkkipaalun. Moni myöhemmin rakennettu koulukiinteistö (esimerkiksi Alakylä,  Mäntylä ja  Tyysterniemi)  on Lappeenrannassa jo joutunut purkukoneiden kitaan sisäilma- ja homeongelmien vuoksi. Vuosina 1980 - 1981 Kuulovammaisten koululle saneerattiin omat tilat Kesämäen koulun yhteen koulurakennukseen. Mainittakoon, että kansainvälistymisen merkkinä aloitti vuonna 1996 Kesämäen koulussa kaupungin ensimmäinen englanninkielinen luokka. Tarkoituksena oli käynnistää jatkossa joka syksy uusi englanninkielinen luokka kyseisessä koulussa. Keväällä 2015 valmistui Kesämäen koululla laaja peruskorjaus ja syksyllä Mäntylän koulu liitettiin Kesämäen koulun yhteyteen. Näin ympyrä sulkeutui, sillä Mäntylän koulu aloitti aikoinaan toimintansa Kesämäen koulun tiloissa. Koulun oppilasmäärä oli ensimmäisen toimintavuonna 447. Suurimmillaan se oli vuonna 1963, jolloin oppilaita oli yhteensä 523. Koulu oppilasmäärä tipahti reilusti 1970-luvun lopulla pudoten alimmillaan vuosina 1988 ja 1991 vain 190:en. Tämä jälkeen oppilaiden määrä alkoi nousta, ja on vaihdellut 2000-luvulla 250:n molemmin puolin.

Kesämäen koulun oppilasmäärät vuosina 1955 – 2010

1955	1956	1957	1958	1959	1960	1961	1962
447	512	519	522	487	500	495	504
1963	1964	1965	1966	1967	1968	1969	1970
523	497	476	470	478	451	495	512
1971	1972	1973	1974	1975	1976	1977	1978
405	369	360	364	433	446	387	350
1979	1980	1981	1982	1983	1984	1985	1986
284	236	228	218	237	223	209	218
1987	1988	1989	1990	1991	1992	1993	1994
215	190	195	200	190	197	176	192
1995	1996	1997	1998	1999	2000	2001	2002
222	239	246	258	290	283	288	284
2003	2004	2005	2006	2007	2008	2009	2010
272	265	235	249	264	265	260	253

Lakkautettujen koulujen kierros. Mäntylän koulu

Teksti Mäntylän hylätyn koulun seinässä

Lappeenrannan kaupunkitaajaman eteläpuolelle syntyi runsaasti asutusta sotavuosien jälkeen. Mattilan pientaloalue rakennettiin pääosin 1940- ja 1960-luvuilla. Mäntylän pientaloasutuksesta suurin osa syntyi 1960- ja 70- luvuilla. Ensimmäiset kerrostalot ilmestyivät alueelle jo 1950-luvulla. Kuuselan rakentaminen alkoi 1940- ja 50-luvuilla ja kasvoi seuraavan parin vuosikymmen aikana. Oman kansakoulun alue sai 1970-luvun alussa. Ratkaisuksi tuli parakkimainen viipalekoulu.

Näkymä Mäntylän koululle tammikuun alussa 2016

Myyntiyhdistys Puutalosta tuli 1970-luvun alussa Lappeenrannan kaupungin uusien kansakoulurakennusten vakiotoimittaja. Ensimmäisenä näistä kouluista valmistui tammikuussa 1972 neliluokkainen Mäntylän kansakoulu. Opetus Mäntylän kansakoulussa alkoi Kesämäen koulun suojissa jo syyslukukaudella 1971, mutta uuteen koulurakennukseen päästiin muuttamaan tammikuun 17. päivä, neljä päivää vastaanottotarkastuksen jälkeen.  Koulussa oli tuolloin 120 oppilasta. Koulu oli puutaloelementeistä koottu ns. viipalekoulu ja siinä oli luokkien lisäksi ruokala ja wc-tilat.  Koulun laajentaminen toteutettiin varsin pian. Kaupunginhallituksen 27.8.1973 ja 4.2.1974 hyväksymät toisen vaiheen suunnitelmat vahvisti Opetushallitus huhtikuussa 1974. Hankkeen kokonaiskustannuksiksi arvioitiin noin 750 000 markkaa, josta Myyntiyhdistys Puutalon osuus oli 637 000 markkaa. Lopullisiksi kustannuksiksi tuli kuitenkin 813 200 markkaa. Toisen vaiheen lopputarkastus pidettiin tasan vuosi kaupunginhallituksen hyväksymispäätöksen jälkeen eli 27.8.1974. Lukuvuonna 1974 – 1975 koulun oppilasmäärä nousi huippulukuun 180.

Mäntylän koulu tammikuussa 2016

Viipalekoulut eivät osoittautuneet kuitenkaan kovinkaan kestäviksi ratkaisuiksi. Mäntylän koulu oli runsas kaksikymmentä vuotta rakentamisen jälkeen jo pahoin homehtunut 1990-luvun puolivälissä. Se päätettiin remontoida vuonna 1997. Koulun homekorjauksia varten varattiin 1,3 miljoonaa markkaa. Sen avulla uskottiin koulun elinkaarta voitavan jatkaa noin kymmenellä vuodella. Koulu oli jo tuolloin niin pahoin homehtunut, ettei kaikkia homepesäkkeitä saatu korjattua remontista huolimatta. Kuusimäen koulun tavoin myös Mäntylän koulu rakennettiin ns. viipalekouluna 1970-luvulla. Mäntylässä kärsittiin sisäilmaongelmista jo 1990-luvun puolivälissä. Uudelleen Mäntylän koulun homeongelmat nousivat esille runsaat kymmenen vuotta myöhemmin. Sisäilmahaittojen tärkeimmäksi lähteeksi paljastui tutkimuksissa alapohjarakenteissa ja seinissä olleet kosteuden aiheuttamat mikrobit. Kosteuden syynä oli viipalekoulun puuttuva salaojitus, olemattomat alapohjan ryömintätilat ja veden lammikoituminen rakennuksen ympärille. Syksyllä 2012 tilanne muuttui hälyttäväksi, kun kymmenkunta oppilasta ja osa henkilökunnasta kärsi huonosta ilmanlaadusta. Syyslukukauden alussa koululle asennettiin ilmanpuhdistimia, jotka eivät kuitenkaan juurikaan parantaneet sisäilmaa. Tekninen lautakunnan mielestä koulurakennus oli tullut elinkaarensa päähän eikä sitä kannattanut enää korjata. Hätäratkaisuna pestiin koulu lattiasta kattoon joululoman aikana, tiivistettiin koulua ja hankittiin uusia ilmanpuhdistimia. Tilanteeseen ei saatu kuitenkaan helpotusta ja maaliskuussa 2013 jouduttiin koulun oppilaat siirtämään jatkamaan opintojaan Kimpisen koulun tiloihin. Kesällä 2013 Mäntylän koulun pihalle pystytettiin Alakylän koulun pihalta siirretyt parakit, joissa koulun toiminta jatkui aina kevääseen 2015 saakka.  Mäntylän, Mattilan ja Kuuselan asukkaat vastustivat alueen koulun lakkauttamista, mutta taloudelliset realiteetit eivät mahdollistaneet uuden koulun rakentamista. Keväällä 2015 valmistui Kesämäen koulun remontti ja syksyllä Mäntylä koulu liitettiin Kesämäen kouluun. Näin ympyrä sulkeutui, sillä aloittihan Mäntylän koulu aikoinaan toimintansa Kesämäen koulun tiloissa. Mäntylän koulussa opiskeli 2000-luvulla vuosittain runsas sata oppilasta, kuten alla olevasta taulukosta ilmenee.

Parakkimaisen Mäntylän viipalekoulun siipi

Mäntylä koulurakennuksen viimeiset hetket koittivat joulukuussa 2016, kun sen purku alkoi. Alla olevassa, 15.12.2016 otetussa kuvassa näkyy, ettei koulusta enää ollut tuolloin paljon jäljellä.

Mäntylän koulu 15.12.2016

Mäntylän koulun oppilasmäärät vuosina 1971 - 2011

1971- 1972	1972- 1973	1973- 1974
120	152	159
1974 - 1975	1975- 1976	1976-1977	1977 - 1978	1978- 1979	1979- 1980	1980- 1981	1981 - 1982	1982 - 1983
180	169	174	173	148	139	140	110	106
1983- 1984	1984- 1985	1985-1986	1986 - 1987	1987- 1988	1988- 1989	1989- 1990	1990 - 1991	1991 - 1992
111	116	130	122	118	147	134	133	136
1992- 1993	1993-1994	1994-1995	1995 - 1996	1996- 1997	1997- 1998	1998- 1999	1999 - 2000	2000 - 2001
144	140	149	140	132	141	135	126	123
2001 - 2002	2002-2003	2003-2004	2004-2005	2005-2006	2006-2007	2007-2008	2008-2009	2009- 2010
116	118	122	114	124	127	120	110	105
2010- 2011
105