Eteläkarjalainen maisema

Eteläkarjalainen maisema
Tässä blogissa on sekä kuvia että tarinoita upean Etelä-Karjalan luonnosta, ihmisistä ja kulttuurista. Kuvassa syyskuinen näkymä Saimaan kanavan varrelta.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste maahanmuutto. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste maahanmuutto. Näytä kaikki tekstit

maanantai 3. toukokuuta 2021

Sukuhistoriaa 3, osa 2

 

Taipaleen vanha ortodoksinen kirkko


Annan elämä jatkui kotiseudulla Taipaleen kylässä ilmeisesti noin vuoteen 1910 saakka. Taipaleen ortodoksisen seurakunnan pääkirjassa (1895-1915) on merkintä hänen muutostaan Joensuun ortodoksisen seurakunnan jäseneksi 31.12 (muuttokirjan numero 92), mutta merkinnästä puuttuu vuosiluku. Hänen sisarensa Marian kohdalla on samanlainen merkintä Joensuuhun muutosta 8.2.1911 (muuttokirjan numero 111). Muuttokirjojen numeroinnista olen päätellyt, että Anna muuttovuosi voisi olla 1910.

Mutta täyttä varmuutta muuton ajankohdasta ei voi antaa, sillä varmuuttani jäytää tieto, että Anna Surakka-niminen henkilö matkusti 26.5.1909 Hangosta Titania-laivalla Englantiin päämääränään Amerikka. Hänen matkansa jatkui Englannista 4.6. ja sen päätepisteenä oli Kanadan Ontariossa Toronton kaupunki. Siirtolaisinstituutin passiluettelot eivät kuitenkaan anna haulla yhtään Anna Surakkaa, joka olisi hakenut passia ennen vuotta 1911. Ensimmäinen Surakan Annalle myönnetty ja Siirtolaisinstituutin arkistoista löytyvä passi on myönnetty Amerikkaan muutto varten 20.5.1911 ja kyseessä oli nimenomaan tarinamme Anna. Pari kuukautta myöhemmin myönnettiin passi eräälle toiselle Anna Surakalle, mutta hän ei ole Taipaleen tilalla no 28 lapsuutensa ja nuoruutensa viettänyt Annamme, vaan pari vuotta vanhempi Polvijärvellä asunut kaimansa. Passissa Annan kotipaikka on Joensuun kaupunki ja passi myönnettiin viideksi vuodeksi.

Matka Atlantin yli, joka muuten maksoi 261 markkaa (= 1025€) alkoi Helsingistä Titania-aluksella 27.9.1911 ja jatkui Englannista 6.10. Empress of Ireland-aluksella. Alus saapui Quebeckin satamaan lokakuun 14. päivä ja Anna jatkoi matkaansa päämääräänsä Toronton kaupunkiin. Tämän jälkeen Anna vaiheet katoavat useaksi vuodeksi. Seuraavan kerran pääsen hänen jäljilleen sisarensa Marian maahanmuuttoselvityksen perusteella. Kun Maria Surakka saapuu maaliskuun 7. päivä 1916 Porth Huronissa Michiganissa Yhdysvaltoihin, hän ilmoittaa päämääräkseen sisarensa Anna Surakan asunnon. Annan osoitteeksi hän kirjoittaa maahantulokaavakkeeseen Box 21, Demmon, Houghton, Michigan. Maria oli tätä aikaisemmin asunut jo useamman vuoden Kanadan Torontossa. Milloin Anna oli siirtynyt Kanadasta Yhdysvaltoihin, on minulle vielä tässä vaiheessa mysteeri.

Seuraavan kerran Annan liikkeistä jää merkintä rekistereihin 19.7.1917 Kanadan rajan ylittämisestä Sault St. Mariessa. Tuliko hän Kanadan puolelta vai menikö hän sinne? Seuraava merkintä Kanadan ja USA:n rajan ylittämisestä on 24.2.1918 Vermontin St Albansissa. Viimeiseksi asuinpaikakseen hän merkitsee maahanmuuttokaavakkeeseen Toronton. Päämääränä oli Calumetin kaupunki Michiganissa, jossa hänen vasta avioitunut Maria -sisarensa nyt asui ja jonka osoitteen hän ilmoittaa kaavakkeeseen. Annalla oli mukanaan 100 dollarin käteisvarat. Erikoiseksi päämäärän tekee se, että Anna oli avioitunut Calumetissa 6.10.1917 eli siis runsas neljä kuukautta aikaisemmin John Alfred Hurun kanssa…

Jatkuu

torstai 22. joulukuuta 2016

Amerikankuumeesen käärmekeittoa 1920-luvulla



Vapaudenpatsas Manhattanilta kuvattuna kesäkuussa 2010

Marraskuussa 2016 USA:n presidentinvaaleissa yllätysvoiton saavuttanut Donald Trump keräsi ääniä siirtolais - ja muukalaisvastaisella retoriikallaan. Suurimman ryöpytyksen kohteena olivat maassa asuvat miljoonat laittomat ja lailliset meksikolaiset siirtolaiset. "Kansakuntien sulatusuuni" ei ole nyt kuitenkaan ensimmäistä kertaa muuttamassa maahanmuuttopoliittista kurssiaan. Siirtolaisuuden raju vähentäminen sai vahvan kannatuksen Yhdysvalloissa myös 1920-luvun alussa. Se johti maahanmuuton maakohtaiseen kiintiöintiin ja maahanmuuttajien määrän putoamiseen alle puoleen edellisten vuosien kokonaismääristä. Lainmuuotos rokotti  voimakkaasti myös suomalaista siitolaisuutta.

Suomalainen siirtolaisuus Yhdysvaltoihin alkoi vuonna 1864, kun ensimm
äinen suomalaisryhmä saapui Norjan kautta maahan. Tätä aikaisemmin vain jonkun verran yksittäisiä suomalaisia oli rantautunut uudelle mantereelle. Ensimmäiset Amerikkaan muuttaneet suomalaiset tulivat jo kuitenkin paljon aikaisemmin. He kuuluivat ruotsalaisiin retkikuntiin, jotka 1600-luvun ensimmäisellä puoliskolla perustivat "Uuden Ruotsin" siirtokunnan Delaware-joen varrelle. Sinne muutti arvioiden mukaan noin 500-600 suomalaista uudisasukasta pääasiassa Ruotsin ja Norjan suomalaismetsistä”.

Siirtolaisuuden huippuaikaa olivat vuodet 1899
1913, jolloin vuosittain Amerikkaan lähti jopa yli 20 000 suomalaista. Ensimmäinen maailmansota, Suomessa käyty sisällisota ja levottomat olot vähensivät siirtolaisuutta huippuvuosien jälkeen. Halukkuutta muuttoon oli 1920-luvun alussa kuitenkin vielä tuhansilla ja tuhansilla suomalaisilla. Muutto kuitenkin hankaloitui huomattavasti vuonna 1921. Silloin säädettiin siirtolaisuutta voimakkaasti rajoittava Emergency Quota Act/ Hätäkiintiö laki. Laki hyväksyttiin lähes yksimielisesti (äänin 78 1) Senaatissa 3.5.1921. Edustajainhuoneessa 13.5.1921 äänestystulos oli 276 33 lain puolesta. Presidentti Warren G. Harding allekirjoitti lain 19.5.1921. Se määritti jokaiselle maalle kiintiön, jonka pohjana oli vuoden 1910 väestönlaskenta. Kunkin maan kiintiö oli 3 % siitä määrästä, joka kyseisessä lähtömaassa syntyneitä asui Yhdysvalloissa vuoden 1910 väestölaskennan mukaan. Kiintiöt suosivat niitä maita, joista siirtolaisuus oli alkanut varhain ja leikkasivat eniten siirtolaisuutta Etelä- ja Itä-Euroopasta. Uuden lain seurauksena siirtolaisuus Yhdysvaltoihin laski reilusti. Kun vuonna 1920 maahan saapui 805 000 siirtolaista, budjettivuonna 1921 1922 heidän lukumääränsä oli enää 310 000.

Oheisessa lehtiartikkelissa (Etel
ä-Savo 10.1.1924) kerrotaan, että suomalaisten siirtolaisten kiintiö täyttyi siirtolaisvuonna 1923 - 1924 jo alle puolessa vuodessa. Halukkaiden oli siis odoteltava pääsyä vielä yli puoli vuotta. Osa valitsi odotteluun turhautuneena määränpääkseen Kanadan, jonne oli helpompi päästä. Vuonna 1924 siirtolaiskiintiöitä supistettiin rajusti, joten monelle Yhdysvaltoihin aikoneelle tie nousi sen jälkeen lopullisesti pystyyn. Palaan siihen myöhemmin.
-----
Etelä-Savo 10.1.1924

Siirtolaisuus Yhdysvaltoihin


Suomen osuus täytetty ensi heinäk. 1 p:ään saakka.

Siirtolaisten määrä, jonka Suomi on oikeutettu lähettämään Yhdysvaltoihin ensi kesäkuun 30 p. päättyvänä siirtolaiskautena, on tullut joulukuussa kokonaan täytetyksi. Näin ollen ei täältä voi nyt päästä siirtolaisia Yhdysvaltoihin ennen kesäkuun loppua.. Ainoastaan lääkäreitä, sairaanhoitajia, professoreja, opintomatkailijoita, taiteilijoita, liikemiehiä ja muita sellaisia päästetään tänä aikana Yhdysvalloissa maihin. Myöskin sellaiset aikaisemmin siellä oleskelleet, jotka viipyivät täällä korkeintaan kuusi kuukautta, ovat oikeutettuja pääsemään takaisin.

Nykyisin Suomesta tulevien siirtolaisten määrä vuodessa on 3921, josta määrästä saatiin kuukausittain päästää maihin korkeintaan 20 %. Kuten jo sanottu, on määrä jo joulukuussa tullut täyteen. Vielä ei ole tullut asianomaisilta Yhdysvaltain viranomaisilta tietoa. Kuinka suuri siirtolaisjoukko ensi heinäk. 1 p. alkavana siirtolaiskautena saadaan Suomesta lähettää. Tietoa odotetaan aivan näinä päivinä, ja on myöskin ollut kyseessä suomalaisten siirtolaisten sallitun määrän vähäinen lisääminen.