Eteläkarjalainen maisema

Eteläkarjalainen maisema
Tässä blogissa on sekä kuvia että tarinoita upean Etelä-Karjalan luonnosta, ihmisistä ja kulttuurista. Kuvassa syyskuinen näkymä Saimaan kanavan varrelta.

Snoma (In Finnish)



Snoma


Snoman suomalaisen hautausmaan vaatimaton kyltti seisoo piikkilanka-aidan takana. Aidan tavoitteena on pitää vapaana laiduntava karja poissa varhaisten suomalaisten siirtolaisten viimeiseltä leposijalta Etelä-Dakotassa.

Minulla oli mahdollisuus viime kesänä (2004) kierrellä kuukauden ajan uudella mantereella. Matkani suuntautui alueille, jonne suomalaiset siirtolaiset muuttivat 1800-luvulla ja 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Alueet poikkesivat toisistaan varsinkin maisemaltaan ja ilmasto-olosuhteiltaan. Pohjois-Michiganissa ajellessa tuntui aika ajoin kuin olisi muuttanut Keski-Suomeen. Etelä- ja Pohjois-Dakotan, Wyomingin ja Montanan preeriat, puoliautiomaat, vuoristot, vesiputoukset ja kuumat lähteet poikkesivat sen sijaan täysin suomalaisesta maisemasta.

Mielenkiintoinen oli vierailu Black Hills-vuoristossa. Alue tuli kuuluisaksi 1880-luvulla kultalöydöistään. Seudulla vaikuttaneita kuuluisuuksia olivat Buffalo Bill, Calamity Jane, Billy ”Wild” Hicock ja  Bat Masterton. Alueella toimi valtava Homestaken kultakaivos Lead-nimisessä kaupungissa. Vuonna 1901 tässä kaupungissa asui 950 suomalaista. Viereinen Deadwoodin kaupunki on legendaarinen villin lännen kaupunki. Suomalaisia siirtolaisia alkoi muuttaa alueelle 1880-luvulla. Varsinkin alkuvaiheessa merkittävä osa alueelle muuttaneista suomen kieltä puhuneista oli kuitenkin kotoisin Pohjois-Ruotsista ja Pohjois-Norjasta. Heillä oli keskeinen osuus mm. seurakunnallisessa järjestäytymisessä. Monet noista skandinaavisista siirtolaisista olivat lestadiolaisia. Ensimmäiset seurat alueella pidettiin perimätiedon mukaan vuosina 1882 – 1884. Seurapaikkana oli Oskari Forsmanin perheen koti. Säännöllinen seuratoiminta alkoi vuonna 1885, kun alueelle muutti Calumetista alatorniolaissyntyinen Nels Pietilä (1847 – 1927). Hän alkoi liikkua Black Hillsin alueella saarnaajan heti seudulle muutettuaan. Ensimmäinen apostolisluterilainen (lestadiolainen) seurakunta perustettiin Leadin kaupunkiin vuonna 1886. Yksi perustajista oli Nels Pietilän ja hänen vaimonsa Hildan ohella Solomon Johnson, joka oli syntyisin (1849) Ruotsin puolelta Haaparannan vieressä sijaitsevasta Vojakkalasta. Hän aloitti ansiotyöt noin kymmenvuotiaana paimentamalla kotikylänsä karjaa. 19-vuotiaana hän oli saanut tarpeeksi rahaa, jotta pystyi tekemään matkan Pohjois-Norjaan. Siellä oli runsaasti kalaa saatavissa myös nälkävuosina. Norjassa hän avioitui Anna Rokaniemen kanssa. Aviopari muutti 1878 Yhdysvaltoihin, ensin Michiganiin ja sieltä varsin pian Black Hillsin alueelle. Johnsonit pitivät kultakaivosten työntekijöille poortitaloa, eräänlaista majoitusliikettä.

Johnsonit olivat syvästi uskonnollisia. Solomon Johnson hankki ympäristön metsistä puutavaraa kaivosyhtiölle. Samalla hän kaatoi tukkeja omaa taloaan varten. Kun Leadin kaupunkiin rakennettiin ensimmäinen uskovaisten kirkko vuonna 1886, hän lahjoitti kokoamansa hirsitukit kirkon rakennustarpeiksi. Myöhemmin hän toimi Nels Pietilän ohella kyseisen seurakunnan pappina. Tuo seurakunta kantoi nimeä The Finnish Apostolic Lutheran Church of the City of Lead

 
Emme löytäneet parempaa kuvaa Leadin kaupungin Suomalaisen Apostolisluterilaisen seurakunnan kirkosta kovasta etsimisestä huolimatta. Kirkkorakennus purettiin 1970-luvulla, kun tontti jäi kultakaivoksen avokaivannon alle. Kuva on suurennettu otos 1950-luvulla otetusta Leadin kaupungin panoramakuvasta.
The Finnish Apostolic Lutheran Church of the City of Leadin kirkkorakennuksesta ei löytynyt etsimisenkään jälkeen tämän parempaa kuvaa. Rakennus jouduttiin purkamaan sen jäädessä kultakaivoksen valtavan avolouhoksen alle 1970-luvun alussa. Kuva on suurennettu yksityiskohta Leadin kaupungista 1950-luvulla otetusta maisemakuvasta.

Solomon Johnsonin hautakivi Snoman suomalaisella hautausmaalla.  Solomon Johnson (1849-1940) oli saarnaajana ja perustajajäsenenä Leadin apostolisluterilaisessa kirkossa sekä myöhemmin vastaavassa kirkossa Snomassa.
Solomon ja Anna Johnson muuttivat vuonna 1890 vuoristossa sijainneesta Leadista parinkymmenen kilometrin päähän kumpuilevalle preerialle Belle Fource-joen laaksoon. Alueen nimeen liittyy mielenkiintoinen historia. Vuodesta 1887 sinne muuttaneet suomalaiset siirtolaiset antoivat seudulle nimen Suomi. Kun sinne perustettiin postiasema, eivät viranomaiset hallinneet suomenkielistä oikeinkirjoitusta ja niin he kirjoittivat nimeksi virheellisesti  Snoma. Myös tänne perustettiin apostolisluterilainen (lestadiolainen) seurakunta, jonka perustajina olivat edellä mainitut Pietilät ja Johnsonit.

Isaac Färdigin hautakivi Snoman suomalaisella hautausmaalla. Isaac Färdig oli paikallisen apostolisluterilaisen seurakunnan perustajia ja toimi lisäksi saarnaajana.
Puhutteleva oli heinäkuinen vierailu tuon jo edesmenneen seurakunnan hautausmaalla. Preerian kuumuudessa väreilleen maantien ohessa ollut pieni kyltti jäi meiltä aluksi huomaamatta. Pääsy hautausmaalle oli estetty piikkilanka-aidalla. Hypimme aitojen yli ja läksimme kulkemaan varsin huonokuntoista soratietä. Varsinainen hautausmaa oli usean sadan metrin päässä tiestä kukkulalla. Hautausmaan portilla luki Snoma Finnish Cemetery. Vaikka olimme preerian keskellä, olimme silti kuin Suomessa. Hautausmaa-alue ja sen ympäristö koostui mäntymetsiköstä niin kuin yleensä koti-Suomessa. Se oli varmaankin ainoa mäntymetsikkö kilometrien säteellä. Oletan, että se oli aikoinaan valittu suomalaisen hautausmaan paikaksi juuri siksi. Kauaksi kotiseuduiltaan lähteneet siirtolaiset halusivat tulla haudatuiksi kuten ”siellä kotona”. Pihka tippui paidalleni helteessä nuokkuvista mäntyvanhuksista. Preeriatuuli heilutteli hiljaa kulottuneita ruohotupsuja. Vallitsi täydellinen rauha. Olin tullut runsaan kahdensadan suomalaisen siirtolaisen viimeiselle lepopaikalle. Mieleeni nousivat vanhan virren sanat: ”Rauhan saivat pyhät Herran, jotka kerran, taistelivat päällä maan”.
Mauri Kinnunen

Näkymä  Crooked Oaks Roadilta läheltä Snoman suomalaista hautausmaata. Snoman suomalainen hautausmaa sijaitsee  3.5 mailia kaakkoon  Fruitdalesta, Butte County, South Dakota. Jos saavut seudulle valtatie 212:sta pitkin, käänny Fruitdaleen, pienen sillan jälkeen aja Snoma Rd:lle ja käänny vasemmalle. 2/3 mailin jälkeen käänny Crooked Oaks Rd:lle, aja maili ja olet oikealla paikalla. Sinun pitää tosin kävellä vielä 300 - 400 yardia laidunmaan poikki.

Kirjoittamani tarina Greasewoodin suomalaisesta hautausmaasta Oregonissa löytyy täältä.
Snoman suomalaisen hautausmaan asiakirjoista kokosi huhtikuussa 1996 yhteenvedon
 sittemmin kuollut Ernie Gottschalk Valesta, SD. Löydät yhteenvedon  täältä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti