Onnea vuodelle 2017 viimevuotisten kuvien kera.

Toivotan kaikille blogiani lukeville hyvää alkanutta vuotta! Tässä kuvakoostetta vuoden 2016 polkupyörä- ja vaellusretkiltäni. Yksi nähtävissä oleva kuva vaati tosin siirtymisen mantereelta toiselle. Joistakin kuvauskohteista olen koonnut blogikirjoituksen, joistakin vielä en, vaan ne odottavat vuoroaan aikataulullisista tai inspiraatiosyistä. Tuhannet kuvat muutamilta viime vuosilta odottavat edelleen hyödyntämistä ja  jonkinlaisen tarinan tai aasinsillan kautta julkaisemista. Lupaan yrittää parhaani, jotta ne olisivat myös teitä kiinnostavia.

Lappeen entinen pappila tammikuisena pakkasaamuna

Lappeenrannan seurakunnan kirkko tammikuisena pakkasaamuna

Savitaipaleen kellotapuli helmikuun auringossa

Aitta Taipalsaaren Telkkälästä

Tällainen kartanorakennus löytyi hiihtoretkellä Saimaan saaristossa Vehkasalosta

Naurissaari Lappeenrannan edustalla on täynnä Salpalinjan rakenteita, juoksuhautoja, korsuja, bunkkereita.

Kasukkalan koulu huhtikuussa. Koulun historiasta tarinaa täällä.

Simolan kunnianarvoisa koulurakennus huhtikuussa 2016. Koulun vaiheista löytyy  myös blogikirjoitus.

Lemin Urolan - se myöhemmin löytynyt - kuppikivi

Näkymä Orrainpolun varrelta toukokuun puolivälissä 2016. Kyseinen vaellusreitti
on ollut jo vuosia yksi suosikkikohteistani. Niinpä siitä löytyy myös kirjoitukseni

Saimaan tyyni lahti välillä Rauha - Ukonniemi kesäkuun alussa

Lappeenrannan raatihuoneella oli avoimet ovet kesäkuussa.

Kylätapahtuma Taipalsaaren Juntulan Rantamäellä oli mieleenpainuva kokemus

Pöksänlahden entisen kesäsiirtolan ydylliä heinäkuussa.

Ruokolahden talvisodan sankarihautausmaan portti

Ei ollut elokuussa enää paljon jäljellä entisestä Luukkaan koulusta

Lauritsalan poikien ikioma muistomerkki

Syyskuinen näkymä vanhaan kanavauomaan Mälkiän sulun eteläpuolella

Kunnianarvoisa lyseorakennus lokakuussa

Yhdysvltojen länsirannikolle tehdyllä lokakuisella matkalla yksi pysähdyspaikka
oli Yosemite National Parkissa Glacier Point, josta oheinen näkymä.

Marraskuussa saatiin jo pieni lumipeite. Tässä Lemin kirkko ja hautausmaa
lumivaipassa.

Marraskuinen innoitusnäkymä. Edessä Lappeen kirkon muistomerkki
ja Rakuunamuseo

Linnoituksen joulumarkkinoilla

Juomasilla torppa Mäntylässä joulukuun lopulla. Rakennus on suojeltu.
Kaavailtiinpa siihen joskus museotakin. On ollut jo vuosia heikossa hapessa.

Lemin Urolan uhrikivi

Lemin Urolan uhrikivi kylätien vieressä

Uhrikiven päällä on selkeästi näkyvissä
siihen kaiverrettuja kuppeja

Lemin lenkin ehdottomiin kuvauskohteisiin kuului jälleen uusi kivi. Nimittäin kunnasta löytyy myös muinaisia uhrikiviä.  Lemin Urolassa, Urolantien varrella, Keskitalon maalla on tien vieressä komea kivi, jonka yläpinnalla on yhteensä 15 uhrikuoppaa. Rapakivi on kooltaan  1,5 x 4,3 x 2 metriä. Uhrikivi tuli tutkijoiden tietoon vasta vuonna 1977, kun paikallislehti Yhteissanomat julkaisi siitä kirjoituksen. Kivi on uhrikiville luonteenomaisesti keskellä viljelysmaisemaa.

Uhrikiviä on kautta aikainen selitetty yhdistämällä ne primitiiviseen kaskiviljelyyn ja istutuskepin käyttöön. Kuopat kuvaisivat kaivinkepillä tehtyjä kuoppia, joihin kylväminen tapahtui. Kuoppien tekemiseen uskottiin avaavan tien maan hedelmälliseen kohtuun ja jyvien, rasvan tms. sijoittaminen kuoppaan symbolisoi viljan kylvämistä maahan. Kuopat ovat siis hedelmällisyyden merkkejä. Mikäli ne ovat siis jo primitiivisen kaskiviljelyn ajalta, ne ovat peltoviljelyä ja kyläasutusta edeltävältä ajalta eli rautakaudelta.
 
Suomessa kuppikiviä on löytynyt varsinkin maan länsi- ja eteläosista. Suomesta tunnetaan yhteensä yli 350 kuppikiveä. Niiden käyttö on jatkunut historialliseen aikaan, syrjäisillä paikoilla jopa 1900-luvulle saakka. Tällöin niiden käyttö on liittynyt esimerkiksi sairauksien parantamiseen. Suomesta löytyneitä kuppikiviä pidetään pääasiassa rautakautisina, mutta osin myös keskiaikaisina.

Lähikuva Urolan kuppikiven yhdestä kupista

Kivien kuoppien merkityksestä on monenlaisia oletuksia ja suomalaisia kansanperinteitä. Usein kivet ovat olleet uhripaikkoja. Uhreja, kuten viljaa, jätettiin kiven koloihin suvun vainajille, haltijoille tai maahisille sato- ja pyyntionnen toivossa. Jotkut uskoivat, että kuoppiin jääneellä sadevedellä on parantava vaikutus. Loitsuissa karkotettiin kipuja ja vaivoja kivien reikiin.
Vainajien uskottiin vaikuttavan ihmisten jokapäiväiseen elämään, viljan kasvuun ja karjan menestykseen. Kylillä ja suvuilla oli omia pyhiä paikkoja, joissa vainajille uhrattiin menestyksen saavuttamiseksi.  Uhripaikkoja ovat olleet haudat sekä kuppikivet ja -kalliot, jotka sijaitsivat usein rautakautisissa kalmistoissa ja vanhojen viljelysmaiden reunoilla.  Hedelmällisyysriitissä kuppikiviin on uhrattiin mm. viljaa.

Urolasta, Vanhan Keskitalon pihapiiristä, löytyi myös toinen kuppikivi vuonna 2008. Sen kuvaaminen sai tällä kertaa jäädä odottamaan parempaa tilaisuutta.