 |
| Opettaja Adam Lindh. Kuva on ilmeisesti otettu hänen täyttäessään 80 vuotta. Kuva: LKA. |
”Wanhan ajan” kansakouluopettajat olivat usein todellisia kansankynttilöitä ja
moniosaajia, jotka olivat kiinnostuneita lähes kaikesta inhimillisestä
toiminnasta. Ei voi myöskään kuin ihailla sitä energisyyttä, joka heissä ilmeni.
Lappeenrannan seudulla yksi tällainen henkilö oli vankilanopettaja Adam
Lindh. On suorastaan hengästyttävää
lukea, missä kaikessa hän oli mukana ja mitä kaikkea hän pitkän elämänsä aikana
sai aikaiseksi.
Adam Lindh oli syntynyt maaliskuun 17. päivänä vuonna 1843 Savitaipaleella. Lindh
hankki itseopiskeluna tarvittavat pohjatiedot ja haki vuonna 1864 Jyväskylän
seminaariin opiskelemaan kansakoulunopettajaksi. 21-vuotiaalle nuorukaiselle myönnettiin
opiskelupaikka ja hän valmistui seminaarista kesällä 1868. Lappeenrantaan Lindh
muutti Viipurista vuonna 1882. Tätä ennen hän oli toiminut kansakouluopettajana
Sortavalassa 1868 - 1869, Vehkalahdella 1870 ja Viipurin kaupungin kansakoulussa
1872 – 1875. Jo Viipurissa asuessaan Lindh oli aktiivisesti mukana
monenlaisessa sivistyksellisessä toiminnassa. Kansakoulun ohella hän opetti sunnuntaikoulussa
1872 – 1873 sekä 1876 - 1877, lääninvankilassa 1870 – 1877, maisteri Elfströmin
yksityiskoulussa 1875 – 1876 ja Työväen ja palvelijain koulussa 1876 – 1877. Lindh
toimi pitkään (1871 – 1882) Viipurissa myös lukusalin ja kirjaston hoitajana.
 |
Adam Lindhin tutkintotodistuksessa Jyväskylän semionaarista
on kansakoulun "isän", Uno Cygnaeuksen allekirjoitus |
Kun Pantsarlahden työ- ja ojennuslaitos siirrettiin Lappeenrantaan vuonna 1882,
tuli opettaja Lindh Lappeenrannan työvankilan opettajaksi. Päätyönä hänellä oli
vankilan opettajan toimi, mutta sen lisäksi Lindh toimi opetustehtävissä
ajoittain myös muissa paikkakunnan oppilaitoksissa. Hän oli opettajana kaupungin
kansakoulussa vuosina 1883 ja 1885 - 1886, voimistelunopettajana Lappeenrannan
yksityislyseossa ja alkeiskoulussa vuosina 1886 – 1892 ja laulunopettajan
samassa laitoksessa vuosina 1884 - 1885. Kaiken tämän lisäksi Lindh oli
hankkinut saarnaluvan ja toimi vt. vankilasaarnaajana Viipurin lääninvankilassa
vuosina 1875 – 1877 ja vt. saarnaajana Lappeenrannan työvankilassa vuosina 1882
– 1912. Täällä asuessaan hän oli myös mukana lähes kaikessa mahdollisessa
kansalais-, sivistys- ja järjestötoiminnassa. Vuonna 1883 hänet valittiin
kaupungin kirjaston johtokuntaan, jossa hän toimi aina vuoteen 1908 saakka. Hän
toimi myös pitkään kaupungin kirjaston ja lukusalin hoitajana. Kirkollisten
tilien tarkastajana Lindh oli Lappeenrannassa vuosina 1885 – 1912 ja
terveyslautakunnan jäsenenä 1885 – 1904. Viimeiset neljätoista vuotta hän ole
lautakunnan sihteerinä. Hän kuului myös lukuisiin muihin lautakuntiin. Suoritettuaan
tutkinnon väkijuomien tarkastajan virkaa varten vuonna 1902 Lindh toimi
Lappeenrannassa kyseisessä tehtävässä vuonna 1902.
 |
Adam Lindh ilmoitteli
kirjoittamistaan kirjoista
usein Lappeenrannan
Uutisissa. Tässä ilmoitus
5.10.1886. |
Erikoista opettaja Lindhin kohdalla on myös se, että hänellä oli kunnallisia
luottamustehtäviä yhtä aikaa sekä Lappeenrannan kaupungissa että Lappeen
kunnassa. Hän toimi Lappeen kunnan tilintarkastajana 14 vuotta ja kunnan
holhouslautakunnan jäsenenä vuosina 1894 – 1908. Lappeen Taikinamäen
kansakoulun johtokunnan jäsen Lindh oli vuodet 1894 – 1905 sekä Haapajärven
kansakoulun johtokunnan puheenjohtaja vuodet 1900 – 1907. Vuonna 1883 Lindh
ostanut maatilan Haapajärveltä. Tämä selittää, miksi hänet valittiin myös
lukuisiin luottamustehtäviin Lappeen kunnassa. Huolimatta lukuisista
opettajatoimista, jatko-opiskeluista, sanomalehtityöstä ja monista
luottamustoimista, ehti Adam Lindh innostua vielä maanviljelystäkin. Kansanedustaja
Elias Tukia muisteli häntä 1940-luvulla näin: ”Ukko Lindh oli niin täynnä
maahenkeä, että sitä pihisi joka saumasta”. Hän oli Lappeen maamiesseuran perustajajäsen
ja toimi seuran esimiehenä vuodet 1899 – 1923.
Kaiken tämän lisäksi Lindh oli mukana vapaapalokunnan toiminnassa ollen sen
esimiehenäkin. Hän oli myös sanomalehtimies. Vuosina 1870 – 1882 Lindh kuului Viipurissa
ilmestyneiden Suomenlehden ja Ilmarisen avustajiin. Lappeenrannan Uutisten
toimittajana hän oli vuosina 1886 – 1888. Kansanvalitusseuran asiamiehenä Lindh
toimi Viipurissa 1875 – 1882 ja Lappeenrannassa 1882 – 1888. Ehtipä hän olemaan
Luhangan v.t. kirkkoherrana kesällä 1876 ja Heinävedellä samassa tehtävässä
kesällä 1880 ja 1881.
Opettaja Lindh suoritti jatkuvasti työnsä ohella opintoja. Hän harjoitti
jatko-opintoja Helsingin yliopistossa ainakin vuosina 1871, 1877 ja 1880 – 1881,
1888 ja hankki sekä laulunopettajan että voimistelunopettajan pätevyyden. Lisäksi
hän suoritti vuonna 1891 tutkinnon venäjän kielessä. Vieraat kielet näyttävät kiinnostaneen häntä enemmänkin,
sillä Lindh laati romanikielisen aapisen, kokosi sille sanaston ja käänsi kymmenen
käskyä Martti Lutherin selityksillä varustettuna romanikielelle. Lisäksi hän
laati romanikielelle kieliopin.
Opettaja Lindhin
opiskeluhalua erittäin hyvin se, että vielä 77-vuotiaana hän suoritti tutkinnan
hebrean kielesssä. Opettaja Lindhillä riitti kiinnostusta lisäksi paikallishistoriaan.
Hän julkaisi viisi pientä paikallishistoriaan liittyvää teosta sekä neljä pientä
yhdistyshistoriikkia. Adam Lindhin monivaiheinen elämä päättyi Lappeenrannassa 5.
päivä toukokuuta 1924. Poliittiselta kannaltaan Lindh oli vanhasuomalainen.
