Lakkautettujen kyläkoulujen kierros. Ruokolahden Laamalan kansakoulun alkuvaiheet

Laamalan vuonna 1930 valmistunut entinen kansakoulu on korjattu viime vuosina erinomaiseen kuntoon

Lakkautettujen kyläkoulujen "metsästysretkellä " pysähdyin sunnuntaina 13.8. ensimmäiseksi Ruokolahden kunnan keskiosassa sijaitsevalle Tellanmäelle. Tämän korkean mäen päällä seisoo entinen Laamalan koulu, jonka perustamisvaiheet ajoittuvat vuosiin 1923 - 1925. Toukokuun 6. päivä 1923 Laamalan kylässä pidettiin kansakoulun perustamista käsittelevä kokous. Kokous päätti esittää kunnanvaltuustolle, että Laamalaan perustettaisiin jo syksyllä 1924 aloittava kansakoulu. Koulun toiminta oli tarkoitus käynnistää vuokratiloissa. Myöhemmin rakennettavaksi tulevan koulun paikasta keskusteltiin. Koulun paikaksi ehdotettiin joko Lapjärven seutua tai ns. Laamalan kangasta. Kouluhanketta edistämään valittiin Tuomas Tella Laamalasta ja Antti Kostiainen Sikiölästä. He toimittivat kunnavaltuuston puheenjohtajalle  anomuksen jo saman kuun aikana. Anomuksessa vedottiin pitkään matkaan Virmutjoen koululle sekä siihen, että seudulta löytyy 37 kouluikäistä lasta. Anomukseen ei kuitenkaan suostuttu, vaan valtuusto vastusti koulun perustamista.

Kunnanvaltuuston hylkäys ei kuitenkaan lannistanut laamalalaisia. Kylässä pidettiin uusi kokous 24.6.1924, jossa yksimielisesti päätettiin "kyläläisten kesken laittaa koulu Laamalaan". Tälle yksityiselle koululle valittiin johtokunta, Juho Tella lupasi koululle luokkahuoneen ja Tuomas Tella opettajalle asunnon. Perustamiskokouksessa mukana olleet Ilmajärven kylän asukkaat lupasivat myös lähettää lapsensa tähän kouluun. Koulun perustaminen ei tälläkään kertaa johtanut tulokseen. Kunnanvaltuusto käsitteli Laamalan kouluasiaa kokouksessaan syyskuussa, mutta siirsi päätöksen siksi, kunnes Korkein hallinto-oikeus antaa päätöksen kunnan kansakoulujen piirijaosta. Piirijako vahvistettiin 20.12.1924 kunnanvaltuuston kokouksessa. Laamala sai nyt oman koulupiirinsä, ja piirin yläkoulu päätettiin aloittaa vuokrahuoneustossa 1.8.1925. Alakoulun toiminnan käynnistäminen yksiopettajaisena ja 18-viikkoisena siirrettiin vuoden 1931 elokuun alkuun. Alakoulun opettaja olisi päätöksen mukaan yhteinen Vaittilan piirin kanssa. Tällöin astuisi oppivelvollisuus voimaan Laamalan koulupiirissä.

Lukuvuonna 1925 - 1926 opetus tapahtui Tuomas Tellan tuvassa lukuunottamatta käsitöiden opetusta, joka annettiin Juho Tellan tuvassa. Koulun opettajaksi valittiin kylän oma kasvatti. Linda Katri Tella. Hänestä tulikin koulun pitkäaikaisin opettaja. Poikien käsityönopettajana aloitti mylläri Lauri Poutanen.

Sanomalehti Ylävuoksi kertoi 20.4.1929 Ruokolahden
kunnanvaltuuston ratkaisseen Laamalan kansakoulun sijaintipaikan

Lokakuussa 1926 johtokunta esitti kunnalle Tuomas tella Tilan ostamista Laamalan koulun käyttöön. Esitys ei kuitenkaan johtanut mihinkään. Kaksi vuotta myöhemmin koulurakennuksen paikka oli esillä koulupiirin kokouksessa. Ehdolla olivat n.s Luukkosen kangas ja Pitkäjärven pää Kinnin maalla. Kokous valitsi koulun paikaksi Luukkosen kankaan. Maan omistanut Juho Luukkonen lupautui myymään tarvittavam maa-alan 1000 markan hehtaarihintaan. Esitetty paikka ei kuitenkaan tyydyttänyt kaikkia. Kunnanvaltuusto määräsi kunnankirjuri Simo Keltasen pitämään uuden kokouksen Laamalan koulurakennuksen paikasta. Nimttäin ilmajärveläiset ilmoittivat, että mikäli koulu rakennetaan aijotulle paikalle, he haluavat oman koulupiirin. Huhtikuun kokouksessa johtokunta oli kutsunut keskustelmaan koulun paikasta Aleksander Tellan, Ilmajärveltä, Antti Kostiaisen, Iivari Kostiaisen, Juho Kostiaisen ja Johannes Pellisen Sikiölästä, sekä Antti Sikiön, Eenokki Lääperin ja Tuomas Tellan Laamalasta. Johtokunta kävi yhdessä kutsuttujen kylien edustajien kanssa katsomassa koulun paikaksi Tuomas Tellan omistamaa Tellanmäkeä. Tämä paikan sekä johtokunta että kylien edustajat lopulta hyväksyivät. Tuomas Tella lupasi myydä maa-alueen koulua varten samalla 1000 markan hehtaarihinnalla, jonka Juho Luukkonen oli pyytänyt omasta tontistaan. Heinäkuussa 1929 johtokunta esitti koulupaikaksi Tellanmäkeä ja töiden aloittamista samana syksynä. Kunnanvaltuusto teki myönteisen rakentamispäätöksen syyskuussa ja rakennustyöt tulisi aloittaa heti. Päärakennus piti tehdä Kansakoulujen piirustustoimiston valintavihkon mallin mukaan. Sauna- ja talousrakennuksissa käytettiin Sutelan kansakoulun piirustuksia. Koulun tontti erotettiin lokakuussa kantatilasta omaksi Koulumäki-nimiseksi tilakseen. Urakoitsijat valittiin ja ensimmäisenä rakennustoimenpiteenä koulutontille rakennettiin tie.

Etelä-Saimaa 4.1.1930

Ylävuoksi 13.8.1930

Rakentaminen pääsi vauhtiin, kun Kouluhallitus vahvisti vuoden 1929 viimeisenä päivänä rakennuksen piirustukset. Hirsien vetäminen rakennuspaikalle tuotti ongelmia, sillä tammikuussa lumet sulivat pois. Länkiä katkeili, kun hevoset rehkivät sulassa maassa rakennushirsiä korkealle Tellanmäelle. Kellaritiloja louhiessa sattui ylimääräistä työtä aiheuttanut vahinko. Rakennuspiirustuksia luettiin väärin päin ja aluksi kellaritiloja louhittiin väärään paikkaan. Huolimatta edellä kerrotuista vastoinkäymisistä koulurakennus valmistui niin, että uusi lukuvuosi voitiin aloittaa syksyllä 1930 upouudessa koulussa. Komean ja korkean koulurakennuksen hinnaksi tuli valtuuston hyväksymän kustannuslaskelman mukaan 229 740 markkaa.

Laamalan koulun tarina jatkuu täällä

Lakkautettujen kyläkoulujen kierros. Ylämaan Ihakselan koulu

Ihakselan entinen kansakoulu

Kesäkuussa 1905 Ihakselan koulun opettajiksi valittiin
Wäinö Roosblom ja Agnes Elina Jokinen.
Wiipurin Sanomat. Supistus. 3.6.1905.

Lakkautettujen kyläkoulujen kierros siirtyy seuraavissa postauksissa entisen Ylämaan alueelle. Ensimmäisenä on vuorossa tarinaa Ihakselan koulusta, joka oli Ylämaan kunnan läntisin koulu. Tämän  kirjoituksen kuvasato on 5.5.2017 suoritetulta polkupyöräretkeltä,  allekirjoittaneen kuva-arkistosta sekä vanhoista sanomalehdistä. Kirjoituksen teksti on koostetta sanomalehtiartikkeleista ja muutamasta kirjasta. Koulun arkisto on vielä penkomatta, mutta sekin tapahtuu lähitulevaisuudessa.

Ihakselan koulu tarina

Etelä-Savo 7.11.1933

Säkkijärven kuntakokous päätti joulukuussa 1888 perustaa koulut sopiviin pitäjän pohjoisosan eli  Ylämaan kyliin. Ylijärven ja Säämälän koulut aloittivatkin toimintansa syksyllä 1889 vuokratiloissa. Keväällä 1898 annetun piirijakoasetuksen täyttämiseksi Säkkijärvi jaettiin 15:een koulupiiriin vuonna 1899. Yksi näistä oli pitäjän luoteisosassa Ihakselan piiri. Se aloitti toimintansa vuonna 1902 Matti Ihaksilla vuokratuissa tiloissa.  Ensimmäinen opettaja oli Anna Tallgren (vuosina 1902 - 1904). Kunta päätti toukokuussa 1902 ottaa Ihakselan ja Hujakkalan koulujen rakentamista varten valtiolta kuoletuslainaa. Ihakselan kansakoulun osuus 11 000 markan lainasta oli 7 000 markkaa. Koulun paikasta syntyi kiistaa. Koulupiiriin kuuluneet Ihaksin, Hermusen ja Näpin kylät halusivat koulun Ihaksin kylään, kun taas Kasarin, Hostikan, Apon, Närhen ja Kirpun kyläryhmät esittivät sen pystyttämistä joko Kirpun tai Apon kylälle. Koulu pystytettiin Ihakselan kylään, jonka katsottiin olevan koulupiirin keskeisellä paikalla, ja josta koulurakennukselle oli lahjoitettu maa-alue.

Koulurakennuksen vihkiäisiä vietettiin 29.8.1904. Koulun oli piirtänyt yksi kylän isännistä, Taavetti Simpura.  Hän loukkaantui vakavasti pudottuaan katolta tarkastaessaan rakenteilla ollut koulua elokuussa 1903. Uudessa koulurakennuksessa aloitti opetustyön ylioppilas Armas Salomon Majander ja tyttöjen käsityönopettajana toimi Kauno M. Majander. Kyseisessä paikalla koulu toimi aina vuoteen 1933 saakka. Syynä koulu siirtoon oli se, että osa koulupiiristä oli liitetty Luumäen kuntaan ja näin koulurakennus jäi koulupiirin reunalle. Uusi koulurakennus valmistui syksyllä 1933 Hostikan kylälle. Rakennus oli arkkitehti Toivo Salervon piirtämä. Rakennuksen pystytti urakoitsija Husu Luumäeltä ja se tuli maksamaan 220 000 markkaa. Armas Majanderin jälkeen opettajaksi tuli kolmeksi vuodeksi Kaarlo Rosblom (1905 - 1908), joka vaihtoi sukunimensä Raitakariksi. Seuraavan vuoden tehtävää hoiti Oskari Pikkarainen. Hänen jälkeensä opettajana Ihakselassa oli Johannes Penttinen aina 26.2.1918 saakka. Tällöin punainen hallinto lopetti koulun toiminnan.

Vuonna 1918 - 1919 opetuksesta vastasi Selma Hietala ja seuraavana vuonna Aleksander Liikkanen. Hänen jälkeensä oli tehtävässä kaksi vuotta (1920 - 1922) Kustaa Heino ja hänen jälkeensä niin ikään kaksi vuotta Daisy Makejeff (1922 - 1924) kuten myös hänen seuraajansa Tyyne Pekkola (1924 - 1926). Vuonna 1927 opettajaksi saapui Anna-Impi Winqvist, joka olikin tehtävässä huomattavasti pidempään kuin edeltäjänsä.  Anna-Impi Winqvistin jälkeen yläluokkien opettajaksi ja koulun johtajaksi valittiin Esko Vyyryläinen. Koulun opettajina toimivat myöhemmin Kerttu Tuovinen ja Eila Korpiranta.

Ihakselan koulupiirin alakansakoulu käynnistit toimintansa Ylämaan Mätön kylässä Heikin talossa (Toivari) tammikuussa 1925. Alakoulun opettajaksi saapui viipurilassyntynyinen Ruusa Mömmö, myöhemmin Metsäkallio. Alakansakoulu siirrettiin Hostikkaan Antti Närhen taloon vuonna 1931 ja edelleen vuonna 1933 valmistuneeseen uuten kouluun.  Sekä yläkansakoulun että alakansakoulun opettajat asuivat uuden koulun valmistumisen jälkeen koulurakennuksessa.

Ihakselan kansakoulun pitkäaikaisen
opettajan Ruusa Metsäkallion kuolinilmoitus.
Etelä-Saimaa 31.12.1958. Ruusa Metsäkallio
ei koskaan avioitunut, mutta sotavuosien
jälkeen hän kihlautui Karhulan paperitehtaalla
työjohtajana toimineen Urho Ketotien kanssa.
Tarina kertoo, että avioliittoon asti ei kuitenkaan
menty johtuen näkemyseroista naisen ja miehen
roolista. Uuno oli sitä mieltä vaimon tulee
palvella miestä, eikä päinvastoin.

Vanha Ihakselassa sijainnut kansakoulurakennus koki ylösnousemuksen, sillä se pystytettiin Ylämaan kirkonkylään kunnataloksi. Rakennus näkyy seisovan edelleen paikallaan, joskin varsin rapistuneena. Koulukeittolatoiminta Ihakselan koululla käynnistyi vuonna 1943. Alakoulu oli toiminnassa täysipituisena eli 36-viikkoisena jo 1930-luvulla. Maaltamuuton ja ikäluokkien pienenemisen seurauksena Ihakselan koulun toiminta päättyi vuonna 1977. Koulupiirin oppilaat siirtyivät jatkossa opiskelemaan Ylijärven koululle. Koulu on nykyisin yksityisasuntona, jonka yhteydessä toimii koirakennel.

Entinen Ihakselan kansakoulu

Lakkautettujen kyläkoulujen kierros. Jänhiälän kansakoulu Joutsenossa

Jänhiälän kansakoulu 1970-luvulla

Entinen Jänhiälän koulu kuuluu niiden lakkautettujen kansakoulujen joukkoon, joissa allekirjoittaneella on ollut ilo viettää mukavia ja mieleenpainuvia hetkiä. Joutsenon Jänhiälän seudun lasten koulutie suuntautui 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkuvuosina joko Nevalan ja Korvenkylän kouluihin. Kansakoulujen suosion kasvaessa halukkaita oppilaita oli pian enemmän kuin heitä voitiin näihin kouluihin ottaa. Niinpä jänhiäläläisetkin alkoivat puuhata kyläänsä omaa koulua, koska piirijakokin sitä edellytti.  Kuntakokous päätti 16.12.1905 jättää kuitenkin rakentamisen toistaiseksi.

Senaatti myönsi 2 000 markkaa Joutsenon Jänhiälän kansakoulun
rakentamista varten tammikuussa 1907. Lappeenranta-lehti 26.1.1907.

Silloinen kunnallismies, leipuri Oskari Siippainen valitti kotikyläläistensä puolesta päätösestä kuvernöörille. Oskari Siippaisessa kyläläiset saivat toiveensa puolestapuhujaksi perusteellisen puuhamiehen.  Suunnitellun koulupiirin kouluikäisistä lapsista tehtiin tarkat luettelot ja todisteltiin monissa vaiheissa koulun välttämättömyyttä. Lopulta kuntakokous oli totuuden edessä. Kuvernöörin välipäätöksen nähtyään se jo 31.3.1906 päätti rakentaa Jänhiälään kansakoulun.

Tämän jälkeen alkoi riita koulun sijoituspaikasta. Kuntakokous päätti rakentaa sen Siippaisten taloa vastapäätä, nykyisestä Hinkan saunasta parisataa metriä Imatralle päin. Mutta pellisenrantalaiset katsoivat sen olevan liikaa koulupiirin toisessa laidassa. Matti Pellinen ynnä muut valittivat kuvernöörille, joka oli heidän kanssaan samaa mieltä. Senaatti myönsi tammikuussa 1907 Jänhiälän kansakoulun rakentamista varten 2 000 markan avustuksen.

Kansan Ääni 25.5.1909.

Lopullinen päätös koulusta tehtiin kuntakokouksessa sunnuntaina 10.10.1907. Kuntakokouksen esimies luki kuvernöörin päätöksen ja jälleen oli kuntakokouksen taivuttava. Olavi Siippainen katsoi kuvernöörillä olleen koulun saamiseen Jänhiälään niin suuret ansiot, että hänen kerrotaan sanoneen:

"Jos se kuvernyör millo Jänhiel tulluo, ni mie leivo sil ainakii kolmkertase rinkelnaru kauloa".

Koulun ensimmäiseen johtokuntaan valittiin Oskari Siippainen, Tuomas Matikainen, Joonas Forsman, Jaakko Pellinen, Juho Vepsäläinen ja Tuomas Siira. Jänhiälän koulun alkajaisjuhlaa vietettiin 22.8. 1907 ja pienten lasten koulu käynnistyi seuraavana päivänä.  Koulurakennus valmistui vuonna 1909 ja oli kesäkuussa enää maalausta ja riveämistä vailla.

Vuonna 1927 vahvistetun Joutsenon oppivelvollisuuden täytäntöönpanosuunnitelman mukaan piti Jänhiälässä aloittaa alakansakoulu samana vuonna. Se aloitettiinkin yhteisenä Aholan koulun kanssa. Vuosina 1927—35 oli kyseisillä kouluilla yhteinen alakoulunopettaja, joka jakoi lukuvuotensa näiden koulupiirien kesken.

Jänhiälän koululle ilmaantui syksyllä 1912 huijariopettaja.
Savon Sanomat 1.11.1912

Vuonna 1935 kunnanvaltuusto hyväksyi suunnitelman, jonka mukaan Jänhiälän ja Leppälän piireillä olisi yhteinen, kiertävä 18-viikkoinen alakoulu. Tällöin Jänhiälän johtokunta totesi omasta koulupiiristä löytyvän jopa 62 oppivelvollista, joten oma alakoulu olisi tarpeellinen. Kunnanvaltuusto päätti vuonna 1937 rakentaa koululle alakoulunopettajan asunnon. Tämä hanke viivästyi, sillä lasten lukumäärä koulupiirissä näytti vähenevän.

Sotavuodet lykkäsivät rakennushankkeita ja koulun laajennus ja sauna-talousrakennus valmistuivat vasta vuonna 1951. Koulun pihamaan pienuuden vuoksi raivattiin koulun läheisyyteen urheilukenttä kylän ja koulun tarpeisiin. Vuonna 1955 se jätettiin koulun johtokunnan huostaan, mutta kylän nuorison vähetessä kenttä pääsi metsittymään.

Näkymä Jänhiälän entiselle koululle keväällä 2015.

Kun Jänhiälän koulu piti 50-vuotisjuhliaan, silloin oli ilamassa jo aavistelua koulun mahdollisesta lopettamisesta. Lapsien lukumäärä koulupiirin alueella väheni vuosi vuodelta ja vuonna 1965 oltiin lakkauttamisasian edessä. Kansakoululautakunta ja koulun johtokunta pitivät yhteisen kokouksen Jänhiälän koululla 13.10.1965. Mukana oli myös kansakouluntarkastaja Matti Linnaluoto. Kokouksessa todettiin, ettei  oppilaiden lukumäärä enää täyttänyt tulevina vuosina lain edellyttämiä vaatimuksia. Kyläläisille koulun lopettaminen oli, niin kuin muuallakin, katkera asia.

Jänhiälän entinen kansakoulu keväällä 2015.

Tosiasioitten edessä oli kuitenkin taivuttava, ja Jänhiälän koulupiiri liitettiin Keskuskoulun piiriin. Tekohengitystä koulun jatkumiselle saatiin muutamia vuosia, koska Keskuskansakoululla oli ahdasta. Opettaja Maini Riikonen piti I—III luokkia Jänhiälässä vuosina 1966 – 1970 toimien Keskuskansakoulun alaisuudessa.

Jänhiälän kansakoulun johtokunta piti viimeisen kokouksensa 9.9.1966. Tilaisuudessa annettiin opettajille virkatodistukset, ja johtokunta tarkasti koulun johtajan Kyösti Haimin kanssa tarkasti irtaimen ja kiinteän omaisuuden, joka nyt siirtyi Keskuskoulun nimiin.

Kouluvuosien päätyttyä koulurakennus toimi ensin huoltokotina ja nykyisin se on kyläläisten kokoontumispaikkana eli kylätalona.