Eteläkarjalainen maisema

Eteläkarjalainen maisema
Tässä blogissa on sekä kuvia että tarinoita upean Etelä-Karjalan luonnosta, ihmisistä ja kulttuurista. Kuvassa syyskuinen näkymä Saimaan kanavan varrelta.

keskiviikko 9. tammikuuta 2019

Metsäkaartilaisten toimintaa ja heidän "metsästystään" Etelä-Karjalassa kesällä 1944, osa 1

Karkuri 15. prikaatin kenttäoikeuden edessä. Nietjärvi 9.7.1944. SA-kuva.
Kesällä 1944, kun suomalaisten rintama petti NL:n suurhyökkäyksen paineen alla Kannaksella ja joukot perääntyivät Viipurin tasalle varsin kaoottisissa olosuhteissa, osa sotilaistamme karkasi yksiköistään ja hakeutui joko kotiseudulleen tai muualle piileskelemään metsiin. Näistä rintamakarkureista käytettiin nimitystä metsäkaartilaiset tai käpykaartilaiset. Etelä-Karjalassa, jossa esimerkiksi Lappeenrannan kaupunki ja alueet siitä itään, oli evakuoitu siviiliväestöstä, oli runsaasti mahdollisuuksia ainakin lyhytaikaiseen kätkeytymiseen. Olivathan talot tyhjinä, mutta kasvimaat jo satoa tuottavassa kunnossa. Kun Panssaridivisioonan komentaja, kenraalimajuri  Ruben Lagus kävi kaksi päivää Viipurin menettämisen jälkeen Lappeenrannassa, ”siellä vallitsi täydellinen svaboda”. Kaupunki oli täynnä karkureita, ja konepistooleja lojui kahviloissa. Saimaan saaristossa huhuttiin piileskelevän satoja, jopa tuhansia rintamakarkureita. Joitakin sotilaskarkureita teloitettiin. Sekavat tapahtumat ja teloitukset saivat aikaa vuosikymmeniä vellonneen huhumyllyn, jonka mukaan Lappeenrannan Huhtiniemen alueelle olisi teloitettu ja haudattu satoja sotilaskarkureita. Huhut saivat lopulta, ainakin toistaiseksi,  päätepisteensä vuonna 2015.

Kuinka moni näistä edellä kerrotuista rintamakarkureista oli Etelä-Karjalasta? Kun jatkosota alkoi, jäi noin 1 500 miestä koko maassa saapumatta asepalvelukseen. Etelä-Karjalassa ei ilmiö ollut mitenkään yleinen. Käpykaartilaisten suuria ryhmiä tiedetään olleen sen sijaan esimerkiksi Hämeenkyrössä, Jurvassa, Kittilässä, Kolarissa, Korpilahdella, Maskussa, Multialla, Rautavaaralla, Ruovedellä ja Valtimolla. Metsäkaarti-ilmiö liittyi täällä nimenomaan kesän 1944 sekaviin vaiheisiin ja ilmeisesti suurin osa maakunnan kylissä, metsissä ja saarissa liikkuneista karkureista oli kotoisin muualta. Jatkosodan ja ja Lapin sodan aikana sotilastuomioistuimissa käsiteltiin  yhteensä runsaat 32 000 karkuruustapausta. Kävin läpi sukututkimusseuran sivuilla olevan, 29-sivuisen luettelon rintamakarkureista, joka löytyy täältä. Luettelo  on siis varsin suppea verrattuna tapausten kokonaismäärään, mutta antanee osviittaa ilmiön laajuudesta Etelä-Karjalassa. Kotipaikan mukaan heitä oli kotimaakunnastani seuraavasti:

Joutseno 0
Jääski 9
Lappeenranta 1
Lappee 1
Lauritsala 0
Lemi 0
Luumäki 2
Nuijamaa 0
Parikkala 11
Rautjärvi 1
Ruokolahti 2
Saari 0
Savitaipale 2
Taipalsaari 0
Uukuniemi 1