Ruokolahden Rasilan Nuorisoseuran talo

Rasilan Nuorisoseuran talo seisoo jyrkällä rinteellä

Uutinen Rasilan Nuorisoseuran talon vihkiäisistä ja
kymmenvuotisjuhlista. Maakansa 26.10.1911

Menneen kesän aikana olen muutaman kerran pysähtynyt Ruokolahdella tekemieni pyöräretkien aikana ihailemaan Rasilassa jyrkässä rinteessa seisovaa komeaa hirsirakennusta. Ikävä kyllä talon isäntäväki ei ole ollut silloin paikalla, jotta olisin voinut kysellä heiltä talon historiasta. Kyseessä on osoitteessa Rinnetie 2 sijaitseva entinen Ruasilan Nuorisoseuran seuratalo. Talon nykytilanteesta oli laaja artikkeli Etelä-Saimaassa 23.7.2017. Sen mukaan nuorisoseuran viimeiseksi jäänyt puheenjohtaja Miikka Vento osti talon puolitoista vuotta sitten, koska halusi säilyttää rakennuksen jälkipolvien ihailtavaksi.  Hatunnosto kunnioituksesta tähän varmasti rohkeutta, aikaa ja rahaa vaativaan hankkeeseen ryhtymisestä. Onneksi teitä historiaa ja perinteitä arvostavia eteläkarjalaisia vielä löytyy!!!

Eri lähteistä etsimällä löysin varsin vähän tietoa Rasilan Nuorisoseuran toiminnasta. Etelä-Karjala oli nuorososeuraliikkeen vahvoja alueita.  Viipurissa ilmestyi jopa eteläkarjalaisten nuorisoseurojen oma aikakauslehti - Nuorisoseura - vuodesta 1912 alkaen. Vanhan sanomalehtiuutisen mukaan Rasilan nuorisoseura olisi perustettu vuonna 1901. Ensimmäisen johtokunnan jäseninä olivat kanttori K. G. Nieminen, Anna Huhtanen, neidit Lojander, Vappu Iivonen, Emil Luukkonen, August Haakana,  Kalle Kuru, Martti Iivonen, Matti Paajanen ja Pietari Koivistoinen. Oma talo, jonka rakentamiseen osallistui koko kylä,  alkoi nousta yhdistykselle vuonna 1910 ja talon vihkiäisiä vietetttiin 29.10.1911.

Talo on ollut monessa mukana. Vuosikymmenet se oli seudun ainoa kokoontumis- ja juhlapaikka. Siellä aloitti toimintansa Kirkonkylän kansakoulu ja  talo on toiminut myös käräjäpaikkana. Sotavuosina rakennus oli lisäksi sotilasmajoituskäytössä. Lisäksi rakennuksessa on pidetty koulutus- ja kurssitilaisuuksia. Vähitellen nuorisoseuran toiminta hiljeni ja rakennuksen muu käyttötarve väheni. Marraskuussa 2014 pidetyssä kokouksessa nuorisoseura päätettiin lakkauttaa vuonna 2015 toiminnan hiivuttua. Taloa ei oltu ylläpidetty enää noin 20 vuoteen ja viimeiset korjaukset siinä oli tehty 1980-luvulla. Kuitenkin vielä vuonna 1990 Rasilan Nuorisoseuran näytelmä- ja teatteritoiminta sai kunnan kulttuuripalkinnon. Toivottavasti yhdistyksen runsaan sadan vuoden iän saavuttanut hirsilinna jatkaa elämään toiset sata vuotta, vaikka sen pystyttäneen nuorisoseuran toiminta on jo lakannut.

Suuressa talossa riittää kunnostettavaa pitkäksi aikaa.

Lappeen uusi seurakuntatalo 1955

Lappeen vuonna 1955 rakennettu seurakuntatalo kuvattuna 30.1.2017 vetisessä lumisateessa.
Onnistuin kuin onnistuinkin rajaamaan kuvasta pois Manhattan-syndroomasta kärsivän Osuuspankin.

Olen aikaisemmissa blogikirjoituksissani kertonut Lappeen pitäjäntuvan vaiheista sekä Lappeen ensimmäisestä seurakuntatalosta. Lopuksi lienee tarpeellista koota yhteenveto vuonna 1955 valmistuneesta uudesta Lappeen seurakuntatalosta, joka vielä – toistaiseksi – seisoo paikallaan. Se pitää sisällään seurakuntasalin lisäksi mm. kirkkoherranviraston.

Lappeen seurakuntatalo 15.2.2017

Vuonna 1925 valmistunut Lappeen seurakuntatalo ei ehtinyt siis kunnolla “täysi-ikäiseksi”, kun sen tilalle puuhattiin jo uutta. Sen rakentaminen herätettiin henkiin vuonna 1947, jolloin sille valittiin rakennustoimikunta, ostettiin tontti ja julistettiin arkkitehtikilpailu. Lauritsalan muodostaminen omaksi seurakunnakseen viivytti hankkeen toteuttamista. Rakennuksen piirustukset tilattiin arkkitehti R. V. Luukkoselta. Lappeen seurakunnan kirkkovaltuusto teki lopullisen päätöksen seurakuntatalon rakentamisesta 9.3.1954. Rakennustyön pääurakoitsijaksi valittiin rakennusliike Velj. Meuronen Oy, aliurakoitsijoiksi Murto Oy ja Lappeenrannan Putkityö Oy.

Vain 29-vuotiaan seurakuntatalon purku aloitettiin 2.3.1954 ja uuden rakennuksen peruskivi laskettiin samana vuonna huhtikuun alussa käynnistäen samalla uudisrakennuksen perusteiden kaivun.  Harjannostajaisvaiheeseen oltiin edetty elokuussa 1954, jolloin harjannostajaisia juhlittiin satapäisen vierasjoukon kera 12.8. Joulukuussa 1954 uudisrakennus oli jo siinä kunnossa, että sen alakerroksessa olevat liikehuoneistot pystyttiin ottamaan käyttöön. Silloisessa puukaupunki-idyllissä Valtakadun puolelta seitsenkerroksinen ja Kirkkokadun puolelta nelikerroksinen seurakuntatalo oli massiivinen ilmestys.

Rakennuksen vihkiäisjuhlia vietettiin helluntaina 1955. Ne olivat samalla osa Suomen kirkon 800-vuotisjuhlia. Paikalla oli Lappeen, Lappeenrannan ja Lauritsalan papiston ohella myös hiippakunnan piispa Martti Simojoki sekä salintäysi juhlakansaa.

Peltolan koulun vihkiäisjuhla (Etelä-Saimaa 21.10.1930)

Kerroin edellisessä päivityksessäni Peltolan (kansa)koulun historiasta ja omasta kytkennästäni kyseiseen rakennukseen. Kirjoitin myös ylös Etelä-Saimaassa 21.10.1930 olleen uutisjutun Peltolan kansakoulun vihkiäisjuhlasta. Artikkeli on hyvin tyypillinen tuon ajan sanomalehtijutuksi. Siinä kerrotaan perusteellisesti tervetulo- ja onnittelupuheenvuorot sekä juhlan ohjelma. Artikkeli ei sisällä yhtään haastattelua. Tarinan lopussa on toki hieman informaatiota itse koulurakennuksesta, opettajista ja oppilaista. Edistyksellinen se on kuitenkin lehtiuutiseen sisältyvien kuvien määrässa. Niitä on jopa kolme, joka oli tuolloin vielä todella harvinaista. Vihkiäisjuhlassa on  - tuon ajan tapaan - uskonnolla ja kirkon työntekijöillä näkyvä rooli.

Niinkuin tunnettua, on Lappeen kunta pystyttänyt kaupunkiimme uuden kansakoulun, joka on Lappeenrannan tarkastuspiirin suurimpia ja komeimpia. Koulu, vaikka se sijaitseekin kaupungissamme, on toistaiseksi, kunnes esikaupunkikysymys on selvitetty, Lappeen kunnan omaisuutta ja kuuluu Peltolan kansakoulun nimellä Taikinamäen kansakoulupiiriin.

Uuden kansakoulun vihkiäisjuhla vietettiin viime sunnuntaina [19.10.1930] alkaen kello 12 päivällä. Kun kutsuvieraat, joiden joukossa nähtiin mm. kouluhallituksen edustajana kouluneuvos, arkkitehti T. Salervo, olivat tarkastelleet uuden koulun valoisia luokka- y.m. opetushuoneita ja saleja sekä nauttineet oppilaiden ruokailuhuoneessa koulun johtokunnan tarjoamat kahvit, alkoi ohjelman suoritus avarassa juhlasalissa. Aluksi saatiin kuulla kansakouluoppilaiden kauniita lauluesityksiä urkuharmoonin säestyksellä, minkä jälkeen koulun johtajaopettaja K. E. Kunnassalo piti kansanopetuksen historiaa ja kansakoulun tärkeitä arvoja valaisevan alkajaispuheen lausuen kutsuvieraat ja muun juhlayleisön tervetulleeksi. Lappeen kirkkokuoro esitti kauniita lauluja kanttori M. Tolvasen johdolla ja kun sen jälkeen oli veisattu virsi, piti kirkkoherra Kivekäs vihkiäispuheen.

Peltolan kansakoulu valmistuttuaan syksyllä vuonna 1930

Väliajan jälkeen esitti opettaja A. Luukkonen soittoa urkuharmoonilla. Tarkastaja T.G. Murto piti juhlaesitelmän heimokansojen historian alalta. Koulun opettajista muodostettu tilapäinen kuoro esitti laulua opettaja A. Luukkosen johdolla. Koulun rakennustoimikunnan puheenjohtaja maanviljelijä August Reijola esitti sen jälkeen valaisevan kertomuksen kouluhankkeen vaiheista ja rakennustyön toteuttamisesta, kiittäen samalla kaikkia niitä toimihenkilöitä, jotka olivat myötävaikuttaneet uuden koulun pystyttämiseen. Kun rakennustoimikunnan työ näinollen oli päättynyt, jätti hän rakennustoimikunnan asiakirjat ja koulun avaimet kunnanvaltuustolle, jonka puolesta valtuuston varapuheenjohtaja maanviljelijä Elias Kuukka ne otti vastaan kiittäen puheessaan rakennustoimikuntaa sen suorittamasta työstä. Kouluhanketta koskevat asiakirjat ja avaimet hän luovutti edelleen koulun johtokunnan huostaan, jonka puolesta johtokunnan puheenjohtaja kamreeri J. Honkasalo esiintoi kiitollisuutensa kouluhankkeen toteuttajille.

Kuva Peltolan koulusta heinäkuussa 2015 miltei samasta kulmasta kuin yllä olevassa kuvassa

Peltolan koulun läntinen sivu

Juhlan ohjelmassa seurasi sitten vapaa sana, jonka kohdalla lausuttiin uudelle koululle lukuisia onnitteluja. Kouluneuvos Salervo toi kouluhallituksen johdon sekä erikoisesti kansanopetusjaoston päällikön, kouluneuvos A, J, Tarjanteen tervehdykset ja onnittelut. Lämpimästi hän kosketteli niitä kauneusarvoja, joita koulu avaa ihmisen nähtäväksi ja tajuttavaksi. Armilan koulun tervehdyksen lausui opettaja Jaska, Taikinamäen koulun onnittelut opettaja Luukkonen, Lappeenrannan kaupungin onnittelut kaupunginjohtaja Kutvonen, Kaukaan koulun puolesta opettaja Pantzar ja Juvakan koulun puolesta opettaja Jekkonen. Insinööri H. Cronström Kaukaalta oli lähettänyt sähkösanomatervehdyksen.

Lopuksi kiitti koulun johtaja K. E. Kunnassalo juhlan osanottajia siitä lämpimästä myötämielestä, joka koulua kohtaan oli juhlassa niin kauniilla tavalla tullut esille ja piti loppurukouksen. Juhla lopetettiin laulamalla yhteisesti isänmaan virsi.

Uusi koulutalo, joka käsittää kymmenen luokkahuonetta, voimistelusalin, luonnontieteellisen oppisalin, käsityöhuoneen sekä koulukeitto- ja ruokailuhuoneet, tekee erittäin valoisan vaikutuksen. Kun koulu on kokonaisuudessaan uusi, ovat sitä myöskin kaikki kalustot ja opetusvälineet.

Koulussa on nykyään 542 oppilasta ja opetusta antamassa on 16 opettajaa, joista 13 vakinaista.

Lappeen kunnan 23:s kansakoulu vihitty tarkoitukseensa. (Etelä-Saimaa 29.1.1924)

Lakkautettujen kyläkoulujen kierroksillani pyöräilin maaliskuussa Muukonniemen koululle. Tein vierailustani myös merkinnän blogiini. Visiitin jälkeen kaivoin maakuntakirjastossa vanhat Etelä-Saimaat vuodelta 1924 esille, löytääkseni koulun vihkiäisistä kertovan artikkelin. Löytyihän se, päivättynä 29.1.1924. Kirjoitin sen puhtaaksi, joten tässä olkaa hyvä:

Viime sunnuntaina vihittiin Muukonniemessä sijaitseva Lappeen kunnan komein kansakoulu tarkoitukseensa.

Muukonniemen kansakouluhanke sai alkunsa siitä, että Lappeen kunnan saaristoalueiden, johon kuuluvat Lamposaari, Utransaari ja Hirvisaari, koulunpuute teollisuusalueiden laajetessa vuosi vuodelta kävi yhä suuremmaksi. Aikaisemmin kävivät näiden saarien lapset Lauritsalan koulussa. Kun koulumatka lapsilla oli 3 – 4 kilometriä vesimatkaa, kävi kulku varsinkin syksyin ja keväin hankalaksi, jopa vaaralliseksikin.

Koulupulan selvittämiseksi alkoivat piiriläiset suunnitella kahta koulua, joista toinen sijoitettaisiin saaristoon ja toinen mantereelle. Kunnalle koituvien suurten kustannusten vuoksi suostuivat saarelaiset sittemmin yhden suuremman koulun rakentamiseen mantereen puolelle, vaikkakin heille vielä jäi vesimatkaa noin yksi kilometri.

Näitten suunnitelmien pohjalla esitettiin asia sitten Lappeen kunnan valtuustolle, joka vuonna 1921 päätti koulun rakennettavaksi Muukonniemen seutuville ja valitsi toimikunnan, johon tulivat opettaja T. Pantzar, isännöitsija K.J.Lång ja tarkastaja T.G.Murto, ottamaan lähempää selvää koulun paikasta. Toimikunta, asiaa harkittuaan katsoi sopivimmaksi sen paikan Muukonniemekkeellä, jossa koulu nyt sijaitsee.

Valtuusto puolestaan hyväksyi toimikunnan ehdotuksen, mutta osa mantereella asuvista, koulupiiriin kuuluvista talollisista vaati koulun rakentamista lähemmäksi omia asutuksiaan, eli noin kaksi kilometriä koulun nykyisestä paikasta mantereelle päin. Vihdoin piiriläisten erimielisyyksistä selvittyä, päätti Lappeen kunnanvaltuusto 1922 syksyllä ostaa kaksi hehtaaria suuruisen alueen maanviljelijä Antti Penttilältä sekä otti seuraavan vuoden tulo- ja menoarvioon 450 000 markkaa koulun rakentamista varten.

Rakennustyöt alotettiin kevättalvella 1923 arkkitehti Toivo Salervon laatimien piirustusten mukaan, koulun johtokunnan valvonnan alaisena.
 

Muukonniemen kansakoulua kehuttiin Lappeen pitäjän kauneimmaksi sen valmistuttua 1923 - 1924. Koulu on arkkitehti Toivo Salervon suunnittelema.

Syyslukukauden alussa 1923 oli koulu niin valmis, että lukutoimet voitiin vaikeudetta aloittaa. Opettajiksi valitsi johtokunta 48 hakijasta yläkansakouluun Lapuan yhteiskoulun opettajat Lyyli ja Väinö Puurusen sekä alakansakouluun opettajatar Ida Kotirannan Lappeenrannasta. Heti alussa kirjoittautui kouluun 132 oppilasta. Koulu, joka sijaitsee Saimaan vesistön vilkasliikkeisimmän laivareitin varrella, on asemansa, ulkomuotonsa ja rakennustyylinsä puolesta Lappeen kunnan komein, rakennettuna kahta ylä- ja yhtä alakoulun opettajaa varten tarpeellisine opettajarakennuksineen ja koulukeittiöineen.

Rakennuskustannusten kokonaissumma on noussut 640 000 markkaan, johon erään sisältyvät ne huomattavat lahjoitukset, jotka Wahl & CO on rakennustarpeiden muodossa koululle lahjoittanut ja joka Lappeen kuntalaisten ja piiriläisten puolesta kiitollisuudella merkittäköön. Samoin on koulu saanut vastaanottaa lahjoituksen Rautakauppa Oy Ilmariselta kaikissa kouluhuoneissa tarvittavat akkunaverhotelineet sekä eräältä koulupiiriin kuuluvalta rouvalta akkunaverhot.

Kuten edellä mainittiin, alotti koulu varsinaisen toimintansa syksyllä 1923, mutta pidettiin koulun viralliset vihkiäiset vasta viime sunnuntaina. Tilaisuuteen oli kutsuttu Lappeen kunnanvaltuusto, Etelä-Saimaan opettajayhdistys, piiriläiset ja koulun ystävät.

Ohjelman suorituksen alottivat täsmälleen klo kaksi nelikätisellä pianonsoitolla rouva L.Puurunen ja hra Rolf Hypen esittämällä Beethovenin Egmond-alkusoiton. Tämän jälkeen seurasivat opettaja Väinö Puurusen avaus- ja tervehdyssanat. Tilaisuutta varten harjoitettu sekakuoro lauloi muutamia lauluja rouva L.Puurusen johdolla. Sitten seurasi ohjelmassa Händellin Largon ja myöhemmin Beethovenin toisen sinfonian trio-esitys (rva Puurunen urkuharmooni, hra K.J.Lång viulu ja hra Hypen piano) Nämä musikaalista kykyä vaativat kappaleet suoritettiin taiteellisella valmiudella. Vihkiäispuheen piti sotarovasti Alfons Lönnroth päivän tekstin johdolla. Esitelmän kansakoululaitoksen synnystä ja koulujen vaikutuksesta yhteiskuntaoloihin piti tarkastaja T.G.Murto. 

Muukonniemen koulun länsipääyty siintää puiden välistä Hartikanlahdelle

 Lennokkaassa ja muotokauniissa puheessaan valaisi arkkitehti Toivo Salervo kodin ja koulun keskinäistä suhdetta, josta moni, ehkäpä koululle kylmäkiskoinenkin, sai lämpimän ja kohottavan vaikutelman. Puheen jälkeen seurasi tilaisuutta varten harjoitetun mieskuoron laulua. Koulun rakennuskertomuksen selosti johtokunnan puheenjohtaja, isännöitsijä K.J.Lång tehden siinä selkoa koulun rakennushistoriikista. Lappeen kunnanvaltuuston puolesta esiintoi sen puheenjohtaja, opettaja T. Pantzar kiitokset siitä huomaavaisuudesta, jota koulun johtokunta on osoittanut valtuustoa kohtaan toivottaen samalla valtuuston puolesta onnea ja menestystä koulun työlle. Opettaja Lauri Uotila esitti opettajayhdistyksen ja opettaja Lumme Mustolan koulun kiitokset ja onnittelut. Loppurukouksen toimitti kirkkoherra A. Simola ja hartautta uhkuva tilaisuus päättyi virteen 350.
 

Kaikille kutsuvieraille tarjottiin kahvit Lamposaaren sahan isännistön puolesta. Ylevä mieliala vallitsi yleisössä vielä juhlasta lähdettyäkin ja varmaankin saatiin siellä puheiden, laulun ja soiton mukana kylvetyksi siunausta tuottavia siemeniä läsnäolleiden mieliin.

Vilkjärven koulun vihkiäiset

Marraskuussa 1929 vihittiin Lappeen Vilkjärvellä aikaisemmin syksyllä valmistunut uusi kansakoulu. Paikkakunnan sanomalehti Etelä-Saimaa (19.11.1929) teki vihkiäisistä oheisen lyhyen artikkelin. Olen blogissani aikaisemmin kirjoittanut Vilkjärven koulusta sarjassa Lakkautettujen kyläkoulujen kierros. Olkoon tämä blogimerkintäni kunnianosoitus Vilkjärvellä suoritetulla koulutyölle.

Lappeen kansakoulut.

Vilkjärven koulu vihittiin tarkoitukseensa viime sunnuntaina.

Viime sunnuntaina vihittiin Lappeen Vilkjärven äsken valmistunut uusi kansakoulutalo tarkoitukseensa. Kun aluksi oli veisattu, piti tervehdyspuheen koulun johtokunnan jäsen J. Mikkola selostellen siinä koulun rakennusvaiheita. Varsinaisen vihkiäispuheen piti kirkkoherra T.M.Kivekäs. Tarkastaja T. G. Murto esitelmöi koulun synnystä ja tarpeellisuudesta. Välillä oli kuorolaulua. Lausuntaa esitti opettajatar Saimi Heikkinen. Tervehdyksiä oli saapunut useilta Lappeen kouluilta. Kunnanvaltuuston tervehdykset toi puheessaan julki Pekka Ruokokoski. Lopuksi puhui kirkkoherra Kivekkään vaimo lasten vanhemmille. Sen jälkeen veisattiin virsi ja kirkkoherra Kivekäs piti loppurukouksen. - Yleisöä oli tilaisuudessa paljon.

Nyt valmistunut koulutalo on tullut maksamaan yli 300 000 markkaa. Samalla tulkoon mainituksi, että sunnuntaina vedettiin Vilkjärven kylässä ensi kertaa Suomen lippu tankoon. Se tapahtui uuden koulurakennuksen vihkiäisten yhteydessä.

Rutolan kansakoulun vihkiäiset

 Olen jo aikaisemmissa blogikirjoituksissani kertoillut Rutolan kyläseudun historiaan liittyvista asioista. Olen käynyt vierailulla Rutolan miehistöluolassa ja kolunnut Rutolan kyläpolun. Kirjoitukseni Rutolan koulun vaiheista löytyy täältä.

Koulun vihkiäistilaisuudesta oli lyhyt uutinen Etelä-Saimaassa 14.10.1926. Kirjoitin sen puhtaaksi asiasta kiinnostuneiden iloksi. Ollos hyvä!

Lappeen Rutolan kansakoulun vihkiäiset toimitettiin viime sunnuntaina.

Hiljattain valmistuneen Lappeen Rutolan kansakoulun uuden koulutalon vihkiäisjuhla oli viime sunnuntaina. Tilaisuudessa puhuivat koulun johtokunnan esimies A. Koppo, pastori Söderman, kansanedustaja E. Turkia ja tarkastaja T. G. Murto. Lisäksi oli ohjelmassa lausuntaa, laulua ja A. Kompan laaja koulun toiminta- ja rakennushistoriikki. Tilaisuudessa oli tungokseen asti yleisöä.

Nyt valmistunut komea koulutalo on järjestyksessä 23:s Lappeen kunnan omistamista koulutaloista. koulurakennus on 2-kerroksinen, 3-opettajainen, 2:lla luokkahuoneella, veistosalilla ja opettajain asunnoilla varustettu. Koulu, joka on varustettu mm. koulukeittiöllä ja sähkövalolla, tekee erittäin tarkoituksenmukaisen ja miellyttävän vaikutuksen. Rakennustöiden ylivalvojana on toiminut kirvesmies W. Karjalainen Lappeelta.