Lakkautettujen kyläkoulujen kierros, osa 4: Purala (Päivitetty 18.9.2016)

Puralan kansakoulu n. vuonna 1957
Kuva: Lappeenrannan kaupunginarkisto

Lakkautettujen kyläkoulujen kierros saa tällä postauksella uuden ulottuvuuden. Tällä kertaa kirjoituksen kohteena oleva koulukiinteistö ei ole enää pystyssä, joten en pysty sitä kuvaamaan. Niinpä tätä kirjoittaakseni olen turvautunut arkistojen aarteisiin. Lappeenrannan kaupunginarkistosta löytyy Puralan kansakoulun arkisto. Sitä ja lisäksi teosta Kunta kaupungin kupeessa - Lappeen Historia II  hyödyntämällä, olen koonnut tämän kirjoitukseni..

Lappeen kunnan koulupiirijako vuonna 1957
Kuva: Lappeenrannan kaupunginarkisto

Puralan koulupiirissä ryhdyttiin varsinaisiin toimenpiteisiin oman koulun saamiseksi vuonna 1911. Koulumatkat Simolaan ja Taikinamäelle olivat liian pitkiä ja hankalia eikä pyhä- ja kiertokoulut enää tyydyttäneet tiedon ja valistuksen kaipuuta. Aluksi syntyi riitaa koulun paikasta, kun osa halusi sen sijaitsevan koulupiirin keskellä, osa taas korosti tulevan koulun maisemallista ympäristöä. Edellinen kanta voitti ja niinpä päätettiin piirikokouksessa 13.8.1911  rakentaa koulu ns. Vaitsillanmäelle silloisen maantien varteen Puralan kylässä. Täällä oli saatavissa 1,3 hehtaarin suuruinen tonttimaa. Koulun tuli alkaa omassa koulutalossa jo syksyllä 1912.

Uutinen Puralan kansakoulun saunarakennuksen ja ulkohuoneiden
urakasta. Lappeenranta-lehti 12.10.1912.

Koulu päätettiin perustaa miesopettajan kouluksi. Tulevalle opettajalle ehdotettiin vuosipalkaksi luontaisetujen lisäksi 400 markkaa. Piirikokous valtuutti maanviljelijä Juho Kangasmuukon esittelemään kunnalle tehtyjä päätöksia ja esittämään anomus koulun perustamisesta. Johtokuntaan valittiin maanviljelijät Elias Laiho, Antti Lasonen, Juho Suokiianen, Elias Lipiäinen, Pekka Kangasmuukko ja Elias Tukia (tuleva kansanedustaja ja kunnallisneuvos). Viimeksi mainittu oli alkuvuosina kansakoulun johtokunnan puheenjohtajana ja häntä seurasivat Mikko Lipiäinen, Antti Lasonen ja Ville Myyrä. Johtokunnan lisäksi otettiin rakennustoimikuntaan mukaan Juho Kangasmuukko sekä Pekka Pulli.

Koulun perustaminen sai vahvistuksen vuonna 1912. Koulun päärakennuksen urakoi kauppias A.J. Enckell Vainikkalasta. Rakennuksen oli määrä valmistua koulun alkaessa elokuussa 1912. Koulupiirin asukkaat toivat rakennushirret, katonkannattimet, kaivoivat perustukset, toivat muuta rakennusmateriaalia ja rakensivat koulun ympärille aidan sekä muokkasivat peltomaata koulun ja opettajan käyttöön.

Koulu täytyi aloittaa kuitenkin vuokrahuoneistossa rakennustöiden viivästymisen takia. Lopulta 3.11.1912 vietettiin koulun vihkiäisiä. Koulun ensimmäiseksi opettajaksi valittiin 10.5.1912 Kaarlo P. Anttonen ja tyttöjen käsityönopettajaksi 28.7.1912 Hulda Toivonen. Vuodesta 1913 koulun johtajaopettajana oli Heikki Anttonen ja tyttöjen käsityönopettajana rouva Hilja Anttonen. Lukuvuonna 1920-1921 valittiin toiseksi opettajaksi Naimi Virtanen. Toimi lakkasi kun Kauskilan piiriin perustettiin oma koulu.

Etelä-Savo 5.6.1941

 Sotavuosina myös Puralan koulun entiset oppilaat kantoivat raskaan taakan puolustaessaan kotiseutuaan. Talvisodan jälkeen ottivat Lappeen lotat tehtäväkseen hankkia jokaiselle kunnan kansakoululle muistotaulun, johon oli kaiverrettu kyseistä koulua käyneiden sankarivainajien nimet. Puralan koulussa tuon muistotaulun paljastustilaisuus oil toisena helluntaipäiväna kesäkuun alussa 1941.

Puralan koulun oppilaat ja opettajat kuvattuina koulun edessä lukuvuonna 1964 - 1965.
Kuva: Lappeenrannan kaupunginarkisto

Suurimmillaan koulun oppilasmäärä oli vuonna 1947, jolloin 59 lasta kävi koulua Vaitsillanmäellä.

Lukuvuonna 1957 Puralan koulussa oli 33 oppilasta ja se oli kaksiopettajainen koulu. Oppilasmäärä alkoi laskea 1960-luvulla alle kriittisen 25 oppilaan. Lukuvuodeksi 1965 - 1966 kouluun odotettiin tulevaksi vain 18 oppilasta, eikä nousua oppilasmäärässä ollut näkyvissä, vaan päinvastoin. Puralan koulun johtokunta vastusti lakkauttamista vedoten koulurakennuksen kohtalaiseen kuntoon. Koululautakunta esitti kuitenkin kunnanvaltuustolle Puralan koulun lakkauttamista kokouksessaan 29.4.1965. Seuraavassa kokouksessa 7.5.1965 lautakunta pyörsi päätoksensä ja siirsi ratkaisua vuodella eteenpäin. Koulun lopullinen lakkauttamispäätös 1.8.1966 oli helppo, koska koulurakennus oli palanut kesän aikana. Puralan koulupiiri yhdistettiin osittain Kauskilan koulupiiriin, osittain Kasukkalan piiriin. Puralalaisille koulun menetys oli isoa asia, sillä koulun tiloja olivat käyttäneet maamiesseura, maatalouskerhot ja seurakunta.

Puralan koulu kuvattuna  ilmeisesti kesällä 1965, vuosi ennen koulun palamista

Puralan kansakoulun oppilasmäärät vuosina 1922 - 1966

1922	1923	1924	1925	1926	1927	1928	1929	1930	1931
35	35	23	22	23	27	15	39	38	27
1932	1933	1934	1935	1936	1937	1938	1939	1940	1941
39	28	36	26	49	36	53	35	36	40
1942	1943	1944	1945	1946	1947	1948	1949	1950	1951
32	32	45	51	50	59	52	51	52	47
1952	1953	1954	1955	1956	1957	1958	1959	1960	1961
45	40	36	31	33	34	28	30	33	34
1962	1963	1964	1965	1966
35	34	28	27	18

Post sriptum
Kiertelin polkupyörälläni jälleen Piutulan, Puralan ja Hytin kylissä 18.9.2016. Tällä kertaa onnistuin tavoittamaan henkilön, joka kertoili hieman koulun loppuvaiheista. Kun koulu syttyi palaamaan, oli lähes koko kylän väki rientänyt sitä sammuttamaan. Rakennus ei palanut perustuksiaan myöten, mutta kuitenkin niin pahasti, etti sen korjaaminen ollut mahdollista. Myös koulun piharakennus oli syttynyt tuleen. Kertoja oli ollut palon jälkeisen vuorokauden vielä vahdissa uudelleen syttymisen varalta. Kun nyt kiertelin entisellä koulun paikalla, ei koulumäen aikasemmasta tehtävästä muistuttaneet enää kuin pusikon keskellä seisova kellari, kalliolla kohoavat lipputangon tukujalustat, koulurakennuksen kivijalan jäänteet sekä metsän keskellä ja tien varressa seisovat kouluaidan tolpat.
Alla kuvia tältä retkeltä.

Entinen Puralan koulumäki on pusikoitunut

Pusikoituneen entisen koulupihan keskellä seisoo vielä kalliolla lipputangon jalustat

Tiheän lehtipuuston välissä häämöttää kellari

Kouluaidan tolpat ovat vielä säilyneet pystyssä