Lentolaivue 12:n muistoreliefi Kivisaaressa

Lentolaivue 12:n muistoreliefi

Pyöräillessäni 18.10.2015 Joutsenon Konnunsuolta huomasin Kivisaaren tienoilla tienvarressa muistomerkin kyltin. Ei muuta kuin jarrut päälle ja katsomaan, mistä nähtävyydestä oli kysymys. Kyseessä on Lentolaivue 12:n muistoreliefi. Talvisodan aikana Joutsenossa toimi kaksi sotilaslentokenttää. Toinen oli kirkonkylän tienoilla sijainnut jääkenttä ja toinen Kivisaaren pellolla sijainnut lentolaivue 12 kotikenttä. Kivisaaren kenttä aloitti toimintansa 19.12.1939, kun Viipurin lähellä Tienhaarassa sijainnut Suur-Merijoen kenttä oli pakko siirtää. Kivisaaresta  käsin laivue toimi talvisodan päättymiseen 13.3.1940 saakka. Tosin osa koneista oli sijoitettu myös läheisen Karhusjärven jäälle tehdylle kentälle.

Alueelle oli sijoitettu myös neuvostoliittolaisten harhauttamiseksi tehtyjä rakennelmia. Kivisaaressa oli vanerista ja kartongista tehtyjä valekoneita, joita venäläiset eivät ilmeisesti missään vaiheessa kuitenkaan huomanneet. Kenttä säilyi neuvostoliittolaisille tuntemattomana sodan loppuun saakka.

Lentolaivue 12 kuului 1.1.1938 Suur-Merijoen lentokentälle perustettuun Lentorykmentti 1:en. Rykmentti koostui yhteistoimintalaivueista LLv 10, LLv 12, LLv 14 ja LLv 16. Kun talvisota alkoi rykmentin kalustona oli Fokker CX, Fokker C.V-, Ripon- ja Junkers W 34 -koneita. Laivueet oli sijoitettu seuraavasti LLv 10 Lappeenrantaan, LLv 12 ja 14 toimivat Karjalan kannaksella, edellinen Suur-Merijoen (myöhemmin Kivisaaren), jälkimmäinen Laikon ja Käkisalmen kentiltä käsin. LLv 16 oli sijoitettu Värtsilään ja Sortavalaan toiminta-alueenaan Laatokan Karjala

Vihollisen vilkkaan hävittäjätoiminnan vuoksi laivueet joutuivat suorittamaan tiedustelu- ja pommituslentoja pääasiassa öisin. Helmikuussa 1940 LLv 12 ja 14 saivat käyttöönsä taistelukykyisempiä Gladiator-hävittäjiä. Tämä mahdollisti myös laivueiden päivätoiminnan. Talvisodan aikana rykmentti suoritti 894 sotalentoa, saavuttaen 4 ilmavoittoa 10 koneen tappioin.

Muistoreliefien Lentolaivue 12:lle pystyttivät Joutsenon kunta, Joutsenon Kotiseutuyhdistys ja Konnunsuon keskusvankila 4.12.1997. Sen on veistänyt Olavi Veijalainen.

Rautjärven Laikon sotilaskentän muistomerkki

Laikon sotilaskentän muistomerkki

Palatessani 31.5.2015 Rautjärven Haukkavuorelle ja Hiitolanjoen varrelle suuntautuneelta matkaltani, päätin koukata takaisin Lappeenrantaan Rautjärven entisen kuntakeskuksen Miettilän kautta. Runon ja rajan tietä ajaessani hoksasin vasemmalla puolella eräässä tienhaarassa opastuksen lentokentän muistomerkille. Niinpä käännyin Rautjärven Laikon Lentokentäntielle, jonka varrella muistomerkki sijaitsee. Kanta-Rautjärven ja Simpeleen väliin jäävässä Laikossa toimi Kurikkamäenkankaalla talvisodan aikana lentolaivue 14. Kenttä on mainittu joskus myös Ilmeen lentokenttänä. Tämän kentän vaiheita ja laivueen toimintaa on esitelty laajasti Jaakko Vilkon ja työryhmän kokoamassa paikallishistoriassa Rajaristin kylät. (Lappeenranta 1998).

Infotaulu

Laikon lentokenttä valmistui juuri ennen Talvisodan alkua. Lentolaivue 14 siirtyi Suur-Merijoelta Viipurin kupeesta Laikkoon 10.10.1939. Laivueen miehistöön kuului 140 henkilöä ja kymmenen Fokker-konetta. Helmikuussa 1940 Laikkoon saapui Gloster Gladiator hävittäjiä, jotka kykenivät toimimaan hyvin myös päiväsaikaan. Lentolaivue 14 osallistui torjunta- ja suojauslentoihin talvisodan aikana Vuokselan ja Tienhaaran lohkoilla ilman suuria menetyksiä. Vihollinen yritti kiihkeästi löytää kentän. Vaikka propagandaääni Moskovan Tiltu vakuutteli pariinkin otteeseen kentän löytyvän, se ei puna-armeijalta onnistunut. Kentän huoltojoukkojen onnistunut naamiointi ja harhautustoiminta (mm. kenttälakaisut, naamiointi, pimennykset, koneiden valejäljitelmät Hiidenjärven jäällä), alueen maantiede ja laivueen pääsääntöisesti pimeällä tapahtunut lentotoiminta vaikuttivat salaisuuden säilymiseen.

Muistolaatta

Moskovan rauhansopimuksen (13.3.1940) ehdoissa kenttä määrättiin tuhottavaksi. Sodan jälkeen lentokentän aluetta jaettiin laidunmaaksi niille paikallisille, joilta rajanveto oli pirstonut maita. Entisellä kentällä on jäänteitä lentokonekorsuista ja ojista, joilla kenttä tuhottiin kesällä 1940.

Muistomerkkinä olevassa luonnonkivessä on muistolaatta ja potkuripuolikas. Muistomerkin pystyttivät  Rautjärven kunta, Laikon kylätoimikunta, Lappeenrannan lentoasema, Satakunnan lennoston kilta ja Kaakkois-Suomen Ilmailumuseoyhdistys. Paljastustilaisuus oli 16.9.2001.

Kollegani Willimies oli jälleen ehtinyt ennen minua paikalle. Hänen blogimerkintänsä samasta aiheesta on täällä.

Donetskin lentokenttä

Donetskin lentkentällä on käyty kiivaita taisteluita toukokuusta lähtien. Donetskin lentokenttää puolustavista Ukrainan joukoista on tullut kansallissankareita. Maassa on lentokentän taisteluja verrattu toisen maailmansodan aikaisiin Stalingradin taisteluihin. Kentän puolustajat on nimetty kyborgeiksi, eli eräänlaisiksi robotin ja ihmisen risteytyksiksi. Helsingin Sanomat julkaisi heistä tänään artikkelin.

Millaista ukrainalaisten taistelu kentällä todellisuudessa sitten on? Tästä saa oivan kuvan katsomalla oheisen videopätkän, jonka on tehnyt toimittaja Anna Dombrovskaja. Hän säilyi hengissä tässä filmissä näkyvästä tykistöiskusta, mutta kamera rikkoutui. Video on ladattu verkkoon tänään. OLLOS HYVÄ!