Eteläkarjalainen maisema

Eteläkarjalainen maisema
Tässä blogissa on sekä kuvia että tarinoita upean Etelä-Karjalan luonnosta, ihmisistä ja kulttuurista. Kuvassa syyskuinen näkymä Saimaan kanavan varrelta.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Wilhelm Tani. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Wilhelm Tani. Näytä kaikki tekstit

torstai 18. joulukuuta 2014

Vanhoja lappeelaisia tapoja

 Myös tämä vanhojen tapojen muistelu löytyy Tanin kansakoulun arkistosta (Lappeenrannan kaupunginarkisto).  Pääasiallisina kertojina ovat olleet talollinen Wilhelm Tani Tanin kylältä sekä maanviljelijät Antti Laakko Vilkjärveltä ja Antti Nyrhi Anolasta.

Kihlaus
Puhemies tuli sulhasen kanssa morsiamen kotiin, astuivat tupaan, istuivat pöydän eduspenkeille ja puhemies sanoi: Nyt tulee kova ilman muutos, pakkanen rupeaa paukkumaan. Samassa oven ulkopuolelle jäänyt kaaso läjäytti ovea aika tavalla, jolloin asiasta tietoinen ovensuussa istuva mies kaatui tuolineen päivineen muka pelästyksestä. Sitten astui morsian kaason kanssa tuvan keskilattialle. Puhemies kysyi, jos nuoret tahtovat toisensa ja hänen saatuaan myöntävän  vastauksen alkoi lahjojen vaihto. Morsian antoi sulhaselle sukat ja kintaat, sulhanen morsiamelle silkin. Sen jälkeen luki puhemies Herran siunauksen. Sitten mentiin pöydän taakse istumaan ja sulhanen alkoi pussistaan jaella rahoja morsiamen lähimmille omaisille. Loput rahat viskattiin uunin päälle, kotihaltijalle.

Häät
On Lappeella luultavasti aina pidetty sulhasen kotona. Vihkiminen on toimitettu kirkossa. Kun sulhanen ja morsian tulivat tupaan, lauloi erityinen laulaja talon puolesta tervetuliaisvirren, johon puhemies morsiusväen puolesta laulaen vastasi. Sitten syötiin. Morsiusneitoja on täälläkin ennen sanottu - sikapiikeiksi. Onnentoivotuksena lauloi kaaso morsiusneitoineen esim. näin: Sanans' ja käskyns' Hän sinul' lähet', kuin onnen tuovat myötäns'. Ei niit estää saa eli vähet', ettei ne päätä työtäns'. Lumi ja jää niiden edes sulaapi, virta myös poies kuivaapi, kovuus ei siellä myös pysy (vanhasta virsikirjasta). Myöskin puhemies lauloi ja rukouksella siunasi morsiusparin. Häissä ei ollut kuokkavieraita.

Hautajaiset
Hautajaisissa veisattiin ruumista vietäessä kylien kohdalla. Haudalta palatessa veistettiin puuhun risti, ettei vainaja tulisi takaisin. Vilkjärven kylässä on tällaisia ristipuita ollut ennen Lahenkankaalla

Siveellisen tason sanovat vanhat olleen korkean nykyiseen verrattuna

Taikausko rehotti. Vilkjärvellä kerrotaan olleen noidan, joka syötti lehmiä susille ja karhuille kostaakseen jostain lehmien omistajille. Päiviä valittiin j.n.e. jouluna tuotiin pöydälle ruisleipä, sen päälle pantiin kynttilä kynttiläjalassa. Tämä leipä syötiin vasta kyntämään ruvetessa. Laulua on harrastettu askareita tehdessä, metsässäkin työssä ollessa laulettiin.

Puhdetöinä on täälläpäin tehty rekiä, pärekoreja, puuastioita y.m., kehrätty villoja, pellavia, hamppua, kudottu kangasta j.n.e.


keskiviikko 17. joulukuuta 2014

Perimätietoa Tanin seudulta

Lappeen Marian kirkko 1880-luvulla.
Kuva: Lappeenrannan kaupunginarkisto

Tanin kansakoulun arkistosta (Lappeenrannan kaupunginarkisto) löytyi tämä  muistelu Lappeen pitäjän menneistä ajoista. Pääasiallisen kertojana on ollut talollinen Wilhelm Tani Tanin kylältä. Lappeen kuntaan perustettiin vuonna 1925 historiatoimikunta, jonka tavoite oli kunnan historian kirjoittamisen käynnistäminen. Kirjoittajiksi valittiin amanuenssi Ragnar Rosén ja kansakoulujen tarkastaja T.G.Murto. Näistä jälkimmäisen  teos Lappeen pitäjän historia II vuodesta 1784 nykypäiviin ilmestyi vuonna 1929. Historiatoimikunta lähetti oheisia kyselylomakkeita ilmeisesti varsinkin opettajille, jotka sitten tekivät haastattelut ja niistä kootut muistiinpanot. Tämä selittänee sen, miksi näitä täytettyjä kyselylomakkeita löytyy useiden kyläkoulujen arkistoista. Hyvä näin!

Lappeen historiatoimikunnan 1920-luvun puolivälissä lähettämä kyselylomake seudun historiasta

I 4. Kauskilan kerrotaan ennen olleen kappelikirkon, josta nimi Kappalmäki vieläkin muistuttaa. Tanin kylän sydänmaalla n.s. Kreivintien varrella lienee ennen ollut asunto, on löydetty rautaromua.

5. Portlammin rannalla (Rantamäen maalla) luola, jota joskus sodan aikana lienee käytetty pakopaikkana, samoin Vilkjärven kylässä olevaa Tupavuoren luolaa, josta nimi Tupavuori. N.s. Kreivintie Tanin kylän sydänmaalla, tie, jota ennen virkamiehet käyttivät.

II 1. Seppälän kylän arvellaan saaneen nimensä Seppälän talon mukaan. Siinä talossa oli ennen Taavetti-nimisellä isännällä ollut paja talon lähellä, siitä nimi Seppälä. Kylässä oli myös Latvasen talo nyk. Kymiyhtiön maalla sekä Pulsan hovi.

Tanissa oli ennen ollut vaan yksi talo, Tanien talo, josta kylän nimi. Antti Antinpoika Tani ja tämän nuorempi veli Yrjö muistetaan. Antin suku asuu Tanin taloa ja on siitä ympäristöön levinnyt. Yrjön suku taas asuu n.s. Penttasen taloa. Vielä tiedetään Tanissa asuneen verosta vapaita aatelisia

2. Ei muisteta muita kuin 1918 aikuiset. Tiedetään ennen täältäkin väkisin viedyksi miehiä Venäjän väkeen. Muistetaan erään Tanista viedyn 25 vuoden kuluttua palanneen kotiseudulleen ja saaneen eläkettä.. Kerran taas vietiin myös Tanista alaikäinen poika tämän itkusta ja huudoista huolimatta "aivan kuin susi olisi lampaan vienyt". Myöskin Vilkjärvellä muistetaan väkisin viedyn miehiä Venäjälle.

Nälkävuosina 1865 - 1867 kävi paljon kansaa Pohjanmaalta avun haussa. Heitä  kyydittiin kylästä kylään ja ruokittiin mikäli voitiin. Pitäjäntuvan kerrotaan olleen heitä täynnä ja pappilasta saivat he ruoka-apua. Leipää tehtiin jäkälistä ja kanervankukista, jauhoja vain siteeksi sekaan. Näinä vuosina kuoli paljon kansaa. Eräänäkin sunnuntaina kerrotaan olleen 25 ruumista haudattavana. Niinä aikoina rakennettiin Pulsan seudulle rautatietä. Työssä oli paljon pohjalaisia. Useat heistä olivat yösokeita ravinnon puutteeesta. Kerrotaan, että pimeän tultua alkoi kuulua huutoa ulkoa ja silloin riennettiin yösokeata auttamaan.

3. lukkari keräsi kylänluvussa kirkolliset verot. Vanhempaa veronkantotapaa ei muisteta. Pappien ja pitäjäläisten välit olivat hyvät. Kansa kunnioitti pappejaan ja se mielellään maksoi verot.
Kirkkokuria pidettiin mm. jalkapuun ja mustan penkin avulla. Musta pennki oli ajan tavan mukaan Lappeellakin sisällä kirkossa ja täytyi rikoksen tehneiden siinä istua kaiken kansan nähden. Kun pappi oli saarnansa pitänyt, kävi hän päästämään rikollista mustasta penkistä. Jos tämä tunnusti rikoksensa, pääsi hän pois ja seurakunta lauloi: "Sinun syntisi suuret ovat, ei niit taida lukea. Kristus kärsei vaivat kovat. Muista verist hikeäns', vaivaans', kuoloons', häpeääns'. Hänen  verens' kallis taitaa, sinun syntis puhtaaks saattaa". (vanhasta virsikirjasta). Sen jälkeen vanginvartija vei vangin pois ja päästi vapaaksi.

4. Kaskenpolttoa harjoitettiin ennen, mutta kun kielto tuli, lakattiin siitä, vaikka pelättiin miten toimeen tullaan. Joskus kaskimaat olivat kaukana talosta sydänmaalla. Siitä syystä kaskeamisen aikana kaskenpolttajat asuivat kasken lähettyvillä havumajoissa "kokoissa". Suot pantiin palamaan kesällä ja kytivät koko talven. Karjanhoito ollut alkuperäistä. Naveta pienet ja pimeät. Torppareita ja tilattomia ollut vähän. He tekivät työtä viljapalkalla. Palvelijat olivat velvolliset palvelemaan koko vuoden.

Vanhimmat myllyt, mitä täälläpäin muistetaan ovat Maajärven kylässä (härkinmylly). Raaponkoskessa Tanin tien varressa kerrotaan ennen olleen myllyn, Kaupin ja Pohjosen myllyt Vilkjärvellä, Kauniskosken mylly Suomalaisen kylässä. Paljon on myös ennen käytetty Lappeenrannan ja Lauritsalan myllyjä.

Muutamia vuosikymmeniä sitten oli Tanissa saha, jonka omistivat insinööri Tarhonen ja kauppias Könönen. Saha paloi sittemmin. Kauppaa käytiin etupäässä Lappeenrannassa ja Viipurissa, jonne vietiin halkoja, voita y.m. Tiedetään myös täältä viedyn karpaloita Pietariin. Ennen oli kauppa vaihtokauppaa, vaihdettiin myytävät tavarata jauhoihin ja suolaan. Myöhemmin alettiin tavarat vaihtaa rahaan.

Vanhat muistavat myyneensä voinaulan 80 pennillä ja koivuhalkokuorman 1,25 markalla. Rankakuormasta saatiin 60 penniä. Hailia ja särkiä haettiin Salmensillasta Haminan luota. Kuljetettiin myös rahtia Pietarista etupäässä viljaa, rommia ja viinaa Turkuun, jopa Ouluunkin asti. Pulsan Hovin omistaja Hyypäläinen rakennutti Pulsaan ns. Koloikkoinmäelle mökin, jossa leivotti ja möi leipää rautatien rakentajille. Myöhemmin oli Latvasen talon omistaja mellerillä talossaan puoti. Siinä oli ennen myös majatalo. Myöskin nykyisen Punkkisen kauppatalossa on ollut majatalo.

Lappeenrantaan ei ollut ennen kunnon maantietä, vaan täytyi kulke ratsain, käytettiin luultavasti puusatuloita, sellainen muistetaan Vilkjärvellä nähdyn. Morsian vietiin vihille ratsun selässä, samoin lapsi kastettavaksi. Ruumis kuljetettiin purilailla.

5. Verot olivat ennen pieniä. Voudit keräsivät ne. Rikoksen tehneitä piiskattiin paalussa kirkon luona nykyisen kunnan viljamakasiinin kohdalla, sittemmin nykyisen poliisikamarin luona. Muistetaan piiskurin virkaa hoitaneen Hemmi-nimisen mustalaisen. Tuomarien kerrotaan olleen ankaria herroja, mutta oltiin heidän tuomioihinsa tyytyväisempiä kuin nykysaikana.

6. Kun ei vielä ollut kunnallishallintoa, piti pappi kuntakokoukset kuntalaisten kanssa. Köyhäinhoitoa varten keräsivät sitä varten valitut miehet viljaa, joka sitten jaettiin tarvitseville. Tämä kävi kumminkin ajan pitkään hankalaksi ja niin alettiin apua tarvitsevat antaa "ruodille". Kunkin talon tuli heitä hoitaa määrätyn ajan, ollen hoitoaika määrätty talon suuruuden mukaan.

7. Ensimmäisen koulumestarin sanotaan olleen Lappeella Eljas Sunisen. Hän piti kiertokoulua ja kulki papin mukana lukukinkereillä. Rippikoulussa saivat taitavammat lukijat opettaa heikompia kamarissa tuvan vieressä (vanhassa pitäjäntuvassa). Pyhäkoulun pani alkuun kirkkoherra Mölsä  [vuonna 1867] ja on näiden seutujen ensimmäinen pyhäkoulunopettaja Wilhelm Tani, joka tunnollisesti on sitä virkaa hoitanut vuosikymmeniä, vieläpä sairaanakin ollen koonnut lapsia luokseen puhuen heille Jumalasta. Sivistystä harrastaneista henkilöistä on täällä mainittava edellä mainittu Wilhelm Tani, kauppias Jaakko Punkkinen ja lautamies Antti Rasa. Etupäässä heidän toimestaan saatiin Pulsaan kansakoulu vuonna 1901.




sunnuntai 30. marraskuuta 2014

Lakkautettujen kyläkoulujen kierros, osa 10: Pulsan kansakoulu (Päivitetty 9.4.2016)


Pulsan entinen kansakoulu kuvattuna 29.11.2014
Lauantaina 29.11. 2014 pyöräilyreittini suuntautui edellisten viikonloppujen tapaan Lappeenrannan eteläisiin kyliin. Tavoitteena oli Pulsan radanvarsikylä. Pyrkimyksenä oli tutkia sen miljööstään kuulua asemaseutua sekä kuvata entinen kansakoulu. Viimeksi mainittu löytyikin helposti. Se sijaitsee Ylämaantieltä hieman syrjässä, Eerolanmutkan alussa.
Leikkivien koululasten äänet ovat vaienneet Pulsan kansakoulun pihalta
Kun kansakoulujen piirijakoasetus annettiin vuonna 1898, asetti Lappeen kunta sen toteuttamisen valmisteluun komitean. Se esitti kunnan jaettavaksi 13 koulupiiriin, yhtenä näistä Pulsan koulupiiri. Koulujen perustamista ja ylläpitämistä varten laadittiin ohjesääntö. Sen mukaan jokainen piiri saisi 6000 markkaa rakennusapua ja vuosittain 600 markkaa toimintaan. Piirin asukkaiden vastuulle jäi rakennustarpeiden, hirsien ja kivien hankkiminen sekä lämmitykseen tarvittavien halkojen toimittaminen. Uuden piirijakoasetuksen mukaiset koulut valmistuivat Haapajärven, Kärkelän ja Pulsan piireihin vuonna 1901.
Pulsan lakkautetun kansakoulun länsipääty.
Ilmoitus Pulsan kansakoulun rakennusurakan huutokaupasta.
Itä-Suomen Sanomat 8.12.1900
Pulsan kouluhanke oli ollut ensimmäisen kerran esillä kyläkokouksessa tammikuussa 1899. Tällöin katsottiin koulupiiriin kuuluvan Anolan, Maajärven, Sirkjärven, Vilkjärven, Seppälän, Tanin ja Toivarilan kylät. Koulun paikaksi ajateltiin Pulsan aseman seutua. Sieltä löytyikin sopiva maa-alue, joka ostettiin ratamestari Jansonin tyttäreltä Berta Melleriltä tammikuussa 1900. Myöhemmin aluetta vaihdettiin Kymiyhtiön kanssa. Ensimmäinen kansakoulun johtokunta valittiin joulukuussa 1899 piirikokouksessa. Sen jäseninä olivat ratamestari Aleksander Höglund, Wilhelm Tani, Jaakko Punkkinen, Antti Rasa ja Simo Anonen. Koulun rakentamisen arvioitiin maksavan 8000 markkaa. Talolliset vedättivät hirret ja kivet koulun rakennuspaikalle, tilattomat osallistuivat hankkeeseen rahallisesti. Rakentamista valvoi ratamestari. Urakkahuutokauppa pidettiin 17.12.1900 Jaakko Punkkisen talossa. Työurakkaa tarjottiin siitä vähimmän korvauksen vaativalle. Urakoitsijalta vaadittiin takaus.

Työ, jossa olivat valmistuneet koulutalo ja osa liiteristä, otettiin vastaan ja tarkastettiin elokuussa 1901. Sauna ja navetta valmistuivat myöhemmin.
Pulsan lakkautettu kansakoulu Helsinki - Pietari-radalta päin kuvattuna
Pulsan kansakoulun vihkiäisjuhlaa vietettiin sunnuntaina 25 päivä elokuuta 1901. Seuraavana päivänä alkoi koulutoiminta, nimittäin ns. pienten lasten koulu. Varsinainen kansakoulu aloitti toimintansa 1.10.1901, jolloin kouluun saapui 34 oppilasta. Suomen Senaatin Kirkollisasiain Toimituskunta myönsi Pulsan kansakoulupiirille valtionavun opettajan ja tyttöjen käsityön opettajattaren palkkaamista varten joulukuun 14. päivä 1901. Toisen opettajan viran koulu sai vuonna 1921. Koulun yhteyteen valmistui vuonna 1923 uusi käsityöluokka sekä opettajattaren asunto.

Näkymä Pulsan kansakoulun pihalle vuonna 1965.
Kuva: Lappeenrannan kaupunginarkisto
Sotien jälkeen Pulsan kansakoulun oppilasmäärä säilyi korkeana. Tilanne jatkui samanlaisena vielä 1950-luvulla. Lukuvuonna 1956 - 1957 koulussa oli 49 oppilasta kahden opettajan opetuksessa. Pulsan koulua peruskorjattiin 1960-luvun alussa. Vähitellen koulun oppilasmäärä alkoi laskea ja  lukuvuonna 1962 - 1963 se oli pudonnut lukuun 39. Vuonna 1965 oppilasmäärä oli enää 26.
Pienien kansakoulujen  lakkauttamisvuoro osui Pulsan kohdalle keväällä 1968. Silloin koulu lopetti toimintansa sekä oppilaiden vähyyden että koulun huonokuntoisuuden vuoksi. Koulun peruskorjaus olisi tullut liian kalliiksi samalla kun oppilasmäärä oli laskussa. Koulun oppilaat siirtyivät opiskelemaan Nyrhilän – Siparin kouluun, jotka oli yhdistetty. Osa kyseisen koulun oppilaista opiskeli Nyrhilän, osa Siparin koulussa.

Lopuksi yhteenveto Pulsan kansakoulun oppilasmääristä vuosilta 1910 - 1968:


vuosi
1910-11
1911-12
1912-13
1913-14
1914-15
1915-16
1916-17
oppilasmäärä
44
44
42
36
26
24
20
vuosi
1917-18
1918-19
1919-20
1920-21
1921-22
1922
1923
oppilasmäärä
32
29
34
44
59
66
74
vuosi
1924
1925
1926
1927
1928
1929
1930
oppilasmäärä
55
61
55
50
51
56
49
vuosi
1931
1932
1933
1934
1935
1936
1937
oppilasmäärä
51
49
49
42
40
28
42
vuosi
1938
1939
1940
1941
1942
1943
1944
oppilasmäärä
29
44
48
54
48
41
37
vuosi
1945
1946
1947
1948
1949
1950
1951
oppilasmäärä
40
48
50
44
37
43
43
vuosi
1952
1953
1954
1955
1956
1957
1958
oppilasmäärä
42
46
48
46
50
54
48
vuosia
1959
1960
1961
1962
1963
1964
1965
oppilasmäärä
47
41
40
37
37
37
32
vuosi
1966
1966-67
1967-68

oppilasmäärä
26
26
24