Lakkautettujen kyläkoulujen kierros. Härskiänsaaren kansakoulu Ruokolahdella

Härskiänsaaren kartanon päärakennus vuonna 1980. Rakennuksen yläkerrassa toimi kansakoulu paikymmentä vuotta 1900-luvun alussa. Kuva: Lappeenrannan museot/Leena Kurronen 1980.

Nykyisin lähes kokonaan ympärivuotisia asukkaita vailla olevassa Ruokolahden Härskiänsaaressa on toiminut aikoinaan kansakoulu jopa kahdessa eri vaiheessa. Ensimmäinen kansakoulu oli vahvasti sidoksissa Härskiänsaaren kartanon ja sahan vaiheisiin.

Östra Finlandin uutinen 31.12.1878 kertoi Emil Hanénin saaneen
toimiluvan sahalleen.

Härskiänsaaren kartanon päärakennus purettiin vuonna 1980. Tilalle
rakennettiin uusi päärakennus osittain vanhan rakennuksen materiaaleista.
Kaukas Oy:n edustustilana toiminut kartano myytiin vuonna 2007 venäläiselle
oligarkille. Kuva: Lappeenrannan museot/Leena Kurronen 1980.

Ruokolahden Härskiänsaaren kartanon osti A. F. ja J. V. Savanderin konkurssipesästä kuvernementin sihteeri Emil Hanén 16.3.1869 26 000 markalla. Hanén anoi lokakuun lopulla 1877 lupaa perustaa höyrysaha omistamilleen maille Härskiänsaaressa. Hanénin toimenpiteen taustalla oli aikomus myydä Härskiänsaaren tilansa ja sahan toimilupa nosti tilasta saatavissa ollutta hintaa. Lupa-asia käsiteltiin metsähallituksessa 27.11.1878 ja se alistettiin vielä senaatin vahvistettavaksi. Vahvistus saatiin 5.12.1878 ja Hanén möi kartanonsa maineen ja muine rakennuksineen  pietarilaiselle kauppiaalle Franz William Kochille 8.2.1879. Ostohinta oli noussut nyt 90 000 markkaan.

Uusi omistaja aloitti sahayhdyskunnan rakentamisen. Saharakennus valmistui vielä vuoden 1879 aikana. Työtä se tarjosi 30 miehelle ja naiselle sekä 12 lapselle. Sahalla toimi yksi kaksoisraami ja sirkkelisaha. Vuosittain siinä sahattiin 38 000 – 45 000 tukkia.  Tämä jälkeen kartano sahoineen ja maineen vaihtoi omistajaa  vuosina 1881 ja 1884.  Vuonna 1887 saha lopetti yllättäen toimintansa ja sen silloiset omistajat, venäläinen aatelisperhe Elisabeth ja Alexander Jolschine, keskittyivät kartanoelämän vaalimiseen.

Sahaustoiminta Härskiänsaarella sai uuden alun, kun kartano maineen, rakennuksineen ja sahoineen siirtyi toiminimi T. & J. Salvesenille. Heti kaupanteon jälkeen Härskiänsaaren saha uudistettiin ja toiminta käynnistettiin uudelleen. Tämän jälkeen saha tarjosi työtä 40 – 60 ihmiselle ja sen tuotanto oli vajaat 2000 standarttia vuodessa. Vanhentuneeksi käynyt saha rakennettiin uudellen vuonna 1911 ja seuraavina vuosina saavutettiin tuotantoennätykseksi 2 800 standarttia vuodessa.

Salvesenit halusivat huolehtia myös työntekijöiden tarpeista. Niinpä saareen perustettiin pian kauppa, koulu ja kirjasto. Koulu alkamisajankohdaksi mainitaan Ruokolahden kotiseutulukemiston ensimmäisessä niteessä (1980) vuosi 1904. Härskiänsaaren koulu toimi kartanon päärakennuksen yläkerrassa, jossa kaksi huonetta yhdistettiin luokkahuoneeksi ja vuorattiin. Rakennuksessa oli lisäksi opettajattaren asunto. Kansakoulun toiminta päättyi Härskiänsaarella vuonna 1921. Koulu toimi Pirjo Kölhin mukaan (Härskiänsaaren kartano 1641 – 1991, sivu 55) parikymmentä vuotta, eli se olisikin alkanut edellä mainittua aikaisemmin eli jo vuosisadan vaihteessa. Luokkakuvan perusteella koulussa olisi koulussa ollut vielä vuonna 1920 yhteensä 22 oppilasta. Lakkauttamisen jälkeen Härskiänsaaren lapset kävivät koulua vesistön takana Utulan koululla. Syynä lakkauttamiseen oli Härskiänsaaren sahan palo marraskuun 22. päivä 1917. Härskiänsaari sahoineen oli siirtynyt vuotta aikaisemmin eli 4.12.1916 Aktiebolaget Kaukas Fabrikille. Sahaa ei rakennettu enää uudelleen ja vähitellen sen työväestö siirtyi saarelta etsimään työmahdollisuuksia muualta.

Asukkaiden ja lasten määrä kasvoi sotien jälkeen lisääntyneen syntyvyyden Ja evakoiden asuttamisen seurauksena. Useita lapsiperheitä asui nyt Härskiänsaarella ja niinpä sinne perustettiin uudelleen kansakoulu vuonna 1953. Koulu toimi kaksi- ja vähän aikaa jopa kolmeluokkaisena. Oppilasmäärän huippu saavutettiin vuonna 1962, jolloin Härskiänsaaren kansakoulussa oli 23 oppilasta. Koulun koulun toiminta päättyi vuonna 1964 ja oppilaat siirtyivät Utulan kansakouluun.

Lähteet:
Sulo Siitonen. Ruokolahti. Kotiseutulukemisto (I). 1980
Pirjo Kölhi; Härskiänsaaren kartano 1641 – 1991. 1991.
Lainajyvästöstä euroaikaan. Ruokolahden kylät ja koulupiirit.  2009

Östra Finland 1879
Wiipurin Sanomat 1917