Valkoisten sankaripatsas Lemillä, osa 2

Valkoisten sankarivainajien muistomerkki Lemin kirkkomaal

Edellisessä kirjoituksessani lupaamani tarina Valkoisten sankaripatsaan paljastustilaisuudesta seuraa alla. 30.8.1920 paljastetun harmaagraniittisen muistomerkin suunnitteli Arkkitehtitoimisto Eränen/Antero ja sen veisti tamperelainen Suomen Graniitti Oy. Hinnaksi tuli lopulta 14 500 markkaa. 

Paras tapa siirtyä paljastusjuhlan tunnelmiin on varmasti lainata juhlasta kertonutta lehtiartikkelia, joka ilmestyi Etelä-Saimaassa 2.9.1920. Artikkeli on oiva ajankuva ja se viestii juhlan mahtipontisuudesta, sotilaallisuudesta ja vakavuudesta. Paikalle oli saapunut maamme ensimmäinen valtionhoitaja, myöhemmin presidentiksi noussut Pehr Eivind Svinhufvud Luumäeltä.

Sankaripatsaan paljastusjuhla Lemillä.

Harrastunnelmainen juhlatilaisuus, jossa oli läsnä mm. ent. valtionhoitaja P. E. Svinhufvud.

Maanantaina paljastettiin Lemillä arvokkain juhlallisuuksin vapaustaistelussa kaatuneiden sankarien hautapatsas, Klo puoli 11 ap. marssivat paikkakunnan suojeluskunta sekä Luumäen, Savitaipaleen ja Taipalsaaren suojeluskuntia edustavat osastot raskaan tykistörykmentin soittokunta etunenässä kirkkomäelle, missä suojeluskuntien sijotuttua kolmioon Lemin ”Lotta Svärdit” luovuttivat Lemin suojeluskunnan lipun, jonka heidän puolestaan suojeluskunnan paikallispäällikkö Inkiselle ojensi rouva Mujo, pitäen samalla lyhyen puheen. Paikallispäällikkö Inkinen kiitti suojeluskunnan puolesta muutamin sanoin. Sen jälkeen tarkasti jääkärivääpeli Taina suojeluskunnat.

Juhlallisen lipun luovuttamisen tapahduttua oli kirkossa jumalanpalvelus, missä juhlasaarnan piti kirkkoherra Simola Lappeenrannasta.

Juhlajumalanpalveluksen päätyttyä siirtyivät suojeluskunnat ja juhlayleisö sankaripatsaalle asettuen suojeluskunta neliöön patsaan ympärille. Kauniin puheen piti kirkkoherra Martin palauttaen mieliin tapahtumia, joiden muistoksi patsas on pystytetty. Sen jälkeen pudotettiin patsaan peittävä verho suojeluskunnan kunniaa tehdessä, ja kaunis, harmaasta graniitista hakattu patsas paljastui yleisön nähtäväksi. – Patsaaseen on paitsi kaatuneiden nimiä kaiverrettu sanat: ”Isänmaan uskolliset vapaussankarit 1918”.

Paljastustilaisuudessa laskettiin sankarihaudalle joukko seppeleitä, joista mainittakoon pairtsi lukuisia kaatuneiden omaisten seppeleitä Lemin suojeluskunnan väliaikaisen paikallispäällikkö Inkisen mainitun suojeluskunnan puolesta. neiti Palkolan ”Lotta Svärd”-yhdistyksen puolesta, neiti Palkolan Luumäen suojeluskunnan puolesta ja valtuuston puheenjohtajan Elias Kaijansinkon Lemin kunnan valtuuston puolesta laskemat.

Muistopatsaassa on yllä olevat sanat

Paljastustilaisuuden päätyttyä tapahtui kirkon lähistöllä suojeluskuntain ohimarssi, jonka otti vastaan jääkärivääpeli Taina. Klo 4 alkoi n. s. talo ”Tapiolan” kentällä mieliä innostava kansalaisjuhla, jossa puheita pitivät toimittaja Kotonen ja maisteri Paavolainen, kuuluen ohjelmaan sitäpaitsi laulua ja soittoa. Juhla päätettiin maamme-laululla.

Luumäen suojeluskunnan riveissä otti entinen valtionhoitaja Svinhufvud osaa juhlallisuuksiin.  Juhlan päätyttyä saattoi Lemin suojeluskunta, soittokunta ja juhlayleisö asessori Svinhufvudin laivarantaan, missä suojeluskunta kohotti Suomen ensimmäiselle valtionhoitajalle 3-kertaisen eläköön-huudon, mihim vastaten kunnianosoituksen esine kohotti 3-kertaisen eläköön-huudon Lemin suojeluskunnalle. Laivan laiturista irtautuessa viritti juhlayleisö karjalaisten laulun.

Juhlapäivää suosi kaunis sää ja oli yleisöä juhlalle saapunut runsaasti. Harrastunnelmainen paljastustilaisuus jätti kaikkien läsnäolleiden mieliin lähtemättömän muiston.

Myöhempään iltapäivällä oli juhlailtama Tapiolassa. Soittoa esitti raskaan tykistön soittokunta. Puheita pitivät toimittaja Kotonen ja maisteri Paavolainen. Näyttelijä Otto Tuulos lausui runon. Seka- ja miesköörit esittivät laulua. Juhla päättyi maamme-laululla.