Lakkautettujen kyläkoulujen kierros, osa 18: Räihän kansakoulu

 

Räihän entinen kansakoulu kuvattuna toukokuun puolivälissä 2015

Räihän kansakoulu

Toukokuun puolessavälissä tekemäni Nuijamaa-kierroksen yksi pysähtymiskohde oli Sormuskiven kupeessa Kirkonmäellä seisova Räihän kansakoulu.. Sen historia on seuraava:

Vuonna 1891 pidettiin Nuijamaan kirkossa kirkonkokous, jossa anottiin Senaatilta lupaa koulurakennuksen perustamiseen. Ensimmäisenä kouluvuonna toiminta tapahtui vuokralla Räihän kartanon rakennuksessa. Oppilaita oli tuolloin yhteensä 36. Oma koulurakennus saatiin kartanon lahjoittamalle tontille  vuonna 1892. Koulurakennuksessa tehtiin korjauksia ja laajennuksia vuosina 1938 – 1940.  Räihän kansakoulu palveli lähinnä kirkonkylän seudun lapsia.  Siellä toimi myös kunnan kirjasto. Koulun pystyttämisessä olivat tärkeitä ulkopuolisilta saadut lahjoitusvarat. Tehtailija, paroni Neuscheller lahjoitti Räihän koulun rakentamiseen ja opetusvälineitä varten useaan otteeseen varoja.  Samoihin aikoihin aloitti Rättijärvellä tulitikkutehtaan työläisille tarkoitettu yksityinen kansakoulu. Se toimi vuoteen 1912 saakka. Tulitikkutehtaan palon seurauksena myös kyseisen koulun toiminta lakkasi.

Räihän entinen kansakoulu on nykyisin ilmeisesti yrityskäytössä

Nuijamaalla, kuten muissakin kunnissa, riideltiin pitkään kansakoulupiirien rajoista ja koulurakennusten paikoista. Monien esitysten jälkeen kuntakokous päätti keväällä 1915 yhdeksän koulupiirin muodostamisesta. Nämä olivat Kanaoja, Kontu, Laurala, Pihkalanjärvi, Pälli, Rapattila, Ruokola, Räihä ja Torikkala. Nuijamaalla kanssakoulujen perustaminen pääsi tämän jälkeen vauhtiin. Vuonna 1916 perustettiin Pällin, 1919 – 1920 Lautalan, Ruokolan, Pihkalanjärven, Torikan ja Käräjärven kansakoulut.

Räihän koululla toimi pitkään, yli neljäkymmentä vuotta, opettajana Iida Eskola (aikaisemmin Eskolin, 1872 – 1938) ). Hän oli kunnassa merkittävä kulttuurinen, seurakunnallinen ja kunnallinen vaikuttaja. Rättijärveläinen Eskola tuli Räihän koulun opettajaksi vuonna 1893 ja hän oli lisäksi nuorisoseuran pitkäaikainen toimihenkilö sekä Räihän koululla toimineen Nuijamaan kirjaston hoitaja. Nuijamaan nuorisoseura Nuija perustettiin Räihän koululla 24.2.1901. Perustettaessa yhdistykseen liittyi 34 jäsentä, ja perustamiskokouksessa seuran sihteeriksi valittiin opettaja Iida Eskola. Yhdistyksen puheenjohtajana hän oli vuosina 1910 – 1912. Kun nuorisoseura kokosi keskuudestaan ”lauluköörin”, oli tässäkin Iida Eskolalla näppinsä pelissä. Hän oli nimittäin toinen sen johtajista. Nuorisoseuran aktiivisuudesta kertoo, että se julkaisi vuosina 1901 – 1909 omaa, käsintehtyä sanomalehteä, joka sekin oli nimeltään Nuija. Ja jälleen Iida Eskolalla oli vahvaa osuus. Hän oli yksi kolmesta lehden toimittajasta. Kaikkien edellä mainittujen aktiivisuuksien lisäksi Iida Eskola oli mukana höyrylaivaosuuskunnassa, maamiesseurassa, Lotta Svärdissä ja Marttayhdistyksessä.

Näkymä Räihän entiselle kansakoululle kirkon parkkipaikalta

Sotavuodet vaikuttivat merkittävästi koulun toimintaan. Sotien aikana koulu oli useaan otteeseen  sotilaskäytössä. Rakennus sai  lisäksi useita kranaatinosumia. Moskovan rauhanteossa vedetty valtakunnan raja muutti dramaattisesti kouluympäristöä. Siirtyihän rajalinja melkein koulun kulmalle, vain parinsadan metrin päähän siitä. Viisikymmentäluvulla Nuijamaalla toimi vielä kuusi koulua: Kansolan, Konnun, Myrän, Rapattilan, Ritan ja Räihän koulut. Vähitellen kaikki muut koulut paitsi Räihä lakkautettiin oppilasmäärän laskiessa. Räihän koulun nimi poistui historian hämärään vuonna 2009, kun koulun nimi vaihdettiin Nuijamaan kouluksi. Vielä lukuvuonna 2002 – 2003 koulussa oli 69 oppilasta. Se oli pudonnut lukuun 25 vuonna 2014.

Räihän vanha kansakoulurakennus toimi opetuskäytössä vuoteen 1976 saakka. Silloin kylälle valmistui uusi koulurakennus. Tämän jälkeen entiseen koulurakennukseen sijoitettiin Nuijamaan kirjasto. Se siirtyi peruskorjattuun entiseen koulurakennukseen vuonna 1979. Kun rakennus myytiin keväällä vuonna 2011 pois, kirjastokin joutui jättämään sen siirtyen seurakuntalolle. Tähän päättyi rakennuksen 119 vuotta kestänyt taival nuijamaalaisen kansansivistyksen kehtona.

Näkymä Räihän entisen kansakoulun sisäpihalle