Eteläkarjalainen maisema

Eteläkarjalainen maisema
Tässä blogissa on sekä kuvia että tarinoita upean Etelä-Karjalan luonnosta, ihmisistä ja kulttuurista. Kuvassa syyskuinen näkymä Saimaan kanavan varrelta.

tiistai 7. heinäkuuta 2015

Lakkautettujen kyläkoulujen kierros, osa 17: Rikkilän kansakoulu




Rikkilän entinen kansakoulu heinäkuun alussa 2015
Lakkautettujen kyläkoulujen kierrokseen liittyvät kirjoitukseni ovat olleet pitkään jäissä. Syynä ei suinkaan ole se, etteikö seudullamme olisi enää koulukäytöstä poistettuja kyläkouluja. Niitä on jäljellä vielä kymmenittäin. Syynä ei ole sekään, ettenkö olisi niitä käynyt kuvaamassa ja olisi penkonut kouluihin liittyvää historiaa. Yksinkertaisesti on löytynyt myös muuta kiinostavaa aineistoa. Nyt lupaan kuitenkin parantaa tapojani, ja siirryn uudestaan aktiivisempaan kyläkoulujen historioista kirjoittamiseen. Luvassa on kymmeniä kirjoituksia lisää. Tällä kertaa jatkan sarjaani kertomalla Rikkilän kansakoulun vaiheista. 
 
Rikkilän kansakoulu vuonna 1957
Kuva: Lappeenrannan kaupunginarkisto
Sunnuntaina 5.7.2015 kiertelin polkupyörälläni Lappeen entisen pitäjän eteläisiä kyliä. Yhtenä pysähdyspisteenä oli Rikkilän entinen kansakoulu. Talon nykyiset omistajat Hannele ja Pekka Lyijynen esittelivät ystävällisesti taloaan ja kertoilivat rakennuksen vaiheista. Lisäksi sain jälkikäteen Hannele Lyijyseltä kuvia koulutalosta, sekä siellä vietetystä entisten oppilaiden tapaamisesta heinäkuussa 2014. Sain häneltä myös Anja Hytti-Oikkosen edellä mainittuun tapaamiseen laatiman "Rikkilän koulun tarinan". Hytti-Oikkosen kirjoituksen, Hannele ja Pekka Lyijyseltä kuulemieni tarinoiden ja Lappeenrannan kaupunginarkistosta löytyvien asiakirjojen avulla kokosin alla olevan blogimerkinnän Rikkilän kansakoulun vaiheista. 

Kutsu Simolan kansakoulupiirin kokoukseen Kansan Ääni-lehdessä
31.5.1910. Aiheena mm. Rikkilän kansakoulun rakentaminen.
Rikkilän kansakoulun alkuvaiheet ovat tuolle ajalle hyvin tyypilliset. Tarvittiin valveutuneita kyläläisiä, jotka olivat paitsi aloitteeellisia, myös valmiita taloudellisesti tukemaan kansakouluhanketta. Aikakauden sanomalehtiuutiset kertovat varsinkin talollisen Elias Rikkisen olleen asiassa aloitteellinen. Kylän valveutuneet miehet ehdottivat vuonna 1910 Lappeen kunnanvaltuustolle oman koulun rakentamista, koska Simolan koulu oli aivan täynnä oppilaita. Niinpä syksyllä 1910 koulu aloittikin aloitti vuokrahuoneissa toimintansa. Vuonna 1898 laaditussa kunnan koulupiirijaossa Rikkilää ei oltu vielä mainittu omana koulupiirinään. Rikkilä muodostettiin sitten virallisesti omaksi koulupiirikseen vasta vuonna 1912 , siis koulun ollessa jo pystyssä ja käynnissä.
Ilmoitus pientenlasten koulun Rikkilässä alkamisesta
Lappeenranta-lehdessä 25.8.1910

Rikkilän entinen kansakoulu
Kuva: Hannele Lyijynen
Koululle myi 1,6 hehtaarin suuruisen tontin Herstenin tilan silloinen isäntä Jooseppi Lyijynen. Kauppaa voidaan pitää lahjoituksena, sillä kunta maksoi tontista vain vaivaiset 2 markkaa. Koulu pystytettiin Helsinki - Pietari-radan radan varressa olevalle mäelle ja se tontti nimettiin Valistusmäeksi. Koulurakennus koostui kahdesta eteisestä, kahdesta luokkahuoneesta, keittolasta ja aika kookkaasta opettajan asunnosta. Ulkorakennukseen sijoitettiin kaikki siihen aikaan tarvitut lisätilat.

Talvinen kuva Rikkilän entisestä kansakoulusta
Kuva: Hannele Lyijynen

Syksyllä 1911 uudessa kansakoulussa aloitti opiskelun yhteensä 37 oppilasta. Heistä poikia oli 22 ja tyttöjä15.  Ensimmäisenä opettajana koulussa oli Hilja Laurinmäki, joka toimi tehtävässä vuodet 1910 - 1916. Pitkäaikaisena opettajana oli Eeva Nikulainen (vuodesta 1946 Leppänen), jonka opetustyö Rikkilän kansakoulussa alkoi vuonna 1924 ja päättyi hänen eläköityessään vuonna 1960.


Mielenkiintoinen vaihe Rikkilän kansakoulun, kuten kaikkien rajakuntien kansakoulujen, historiassa olivat sotavuodet. Koulutyö keskeytyi silloiselta 32 oppilaalta. Kesällä 1944 Rikkilän kansakouIusssa oli sotasairaala, jossa lääkäreinä työskentelivät Janne Klemola ja Risto Aalto. Lyijysen riihessä oli ruumishuone ja esikunta piti majaa Lyijysen talossa.

 

Rikkilän koulun oppilaita pihalla vuonna 1965
Kuva: Lappeenrannan kaupunginarkisto
Koulun tilat olivat ahkerasti käytössä monenlaiseen harrastustoimintaa iltaisin ja viikonloppuisin. Näitä olivat mm. tyttöjen ja poikien voimisteluharjoitukset, laulukuorot, marttojen illanvietot, Lappeen seurakunnan maakirkot, nuorisoseura, lausuntakerho, tyttöjen käsityökerho, seurakunnan kerhot ja eri yhdistysten ja seurojen kokoukset.


Rikkilän kansakoulun itäinen pääty
kuva: Hannele Lyijynen
Koulun oppilasmäärä näyttää vuosikymmeniä pyörineen kolmenkymmenen oppilaan molemmin puolin. Kouluvuonna 1956 - 1957 Rikkilän kansakoulussa oli 28 oppilasta. Vajaa kymmenen vuotta myöhemmin 33 oppilasta. Kun 1960-luvun puolivälissä oli selkeästi näkyvissä kyläkoulujen oppilasmäärän väheneminen, käynnistettiin Lappeen kunnassa selvitys kouluverkoston supistamisesta. Rikkilän kansakoulu päätettiin tuon selvityksen tuloksena lakkauttaa. Lukuvuosi 1966 - 1967 oli koulun viimeinen.  Keväällä 1967 opettajat Harri Aartelo ja Maija Moisio jakoivat päättötodistukset koulun 23 oppilaalle. Samana vuonna myös Lappeen kunta oli siirtynyt historian lehdille, kun se liitettiin Lappeennan kaupunkiin. Liitoksen myötä Lappeenrannan kaupungista tuli tontin ja sillä sijainneen tyhjäksi jääneen koulurakennuksen uusi omistaja.

 
Yksityiskohta Rikkilan entisestä kansakoulusta:
Kuva: Hannele Lyijynen
 

Lappeenrannan kaupunki yritti hyödyntää tyhjäksi jäänyttä kiintestöä vuokraamalla sitä asuntoina. Tästä seurasi kuitenkin lähiympäristön asukkaille harmeja. Lopulta  tontin "lahjoittajan" pojanpoika Erkki Lyijynen marssi silloisen kaupunginjohtajan Jarmo Kölhin puheille ja tarjoitui ostamaan koko kiinteistön. Kaupat syntyivätkin 10 000 markalla vuonna 1972. Tämän jälkeen rakennus toimi mm. jyvävarastona,. Jossakin vaiheessa oli ollut puhetta myös koulun prkamisesta ja hirsien käyttämisestä polttopuuna. Onneksi tämä puhe ei koskaan muuttunut teoiksi. Lyijysen tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos vuonna 1998 ja tällöin myös Valistusmäen kiinteistö siirtyi Pekka Lyijysen omistukseen. Pekka ja Hannele Lyijynen kaivoivat vanhat hirret kahdeksankertaisen tapetin alta esille ja kunnostivat entisen opettajan asunnon asunnokseen. Muut tilat ovat varastotiloina sekä Hannele Lyijysen työskentelytilana hänen tekstiilitöilleen. Aluksi Lyijyset  pitivät koulua kesäasuntonaan. Pysyvästi he muuttivat koululle asumaan vuonna 2002.
Lämpimät kiitokset Pekalle ja Hannelelle vieraanvaraisuudesta, jutteluhetkestä ja kuvamateriaalista!

Rikkiläläisten kylätapaamisen näyttämönä koulu oli heinäkuun 8. päivänä vuonna  2014. Alla muutamia kuvia tilaisuudesta:

Kuvia kylätapaamisesta heinäkuussa 2014
Kuvat: Hannele Lyijynen

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti