Eteläkarjalainen maisema

Eteläkarjalainen maisema
Tässä blogissa on sekä kuvia että tarinoita upean Etelä-Karjalan luonnosta, ihmisistä ja kulttuurista. Kuvassa syyskuinen näkymä Saimaan kanavan varrelta.

sunnuntai 12. heinäkuuta 2015

Eagle Lake Township, Carlton County, Minnesota

Seurakuntalaisia Eagle Laken apostolisluterilaisen kirkon edessä vuonna 1916
Lähde: Siirtokansan Kalenteri 1971.

Harrastuksiini on kuulunut koluta niitä alueita, jonne suomalaiset siirtolaiset asettautuivat Pohjois-Amerikassa suuressa määrin 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Tässä tarkoituksessa olen tehnyt seitsemän matkaa uudelle mantereelle. Aikomuksenani on koota käymistäni paikoista ja kuvaamistani kohteista pieniä artikkeleita myös tänne blogiini. Viime viikolla kokosin jutun Automba Townshipista. Nyt on vuorossa sen pohjoispuolella sijaitseva Eagle Township.


Eagle Lake Township


Minnesotan valtion koillisosassa olevan Carlton Countyn asukkaista merkittävällä osalla on suomalaiset sukujuuret. Vielä vuonna 2000 noin 560 piirikunnan asukasta ilmoitti ensimmäiseksi kielekseen  (”spoke as their first language”) suomen. Yksi piirikunnan ”suomalaisista” townshipeistä on nimeltään Eagle Lake township. Se rajautuu pohjoisessa väestöltään vahvasti suomalaistaustaiseen Cromwellin pikkukaupunkiin, etelässä Kalevala townshipiin ja kaakossa aikaisemmin kuvaamaani Automban townshipiin.

Vielä vuonna 1892 Eagle township oli asumatonta seutua, joka kuului pääosin rautatie- ja maayhtiöille. Nämä olivat puolestaan vuokranneet ne edelleen metsäyhtiöille, jotka hakkasivat metsät ja kuljettivat puut Stillwateriin teollisuuslaitoksille sahattavaksi. Jäljelle olivat jääneet vain vähäarvoiset, huonokuntoiset metsiköt, kannokot, rämeet ja suot. Metsäkämppien välissä kulkivat huonokuntoiset kärrytiet. Tässä vaiheessa alueella saapuivat suomalaiset uudisasukkaat.

Eagle Lake Independent Apostolic Lutheran Church 2005
A.A. Parviainen on artikkelissaan Palanen Eagle Townsipin historiaa ( Siirtokansan Kalenteri 1942) koonnut luettelon alueelle saapuneista suomalaisista uudisasukkaista. Hänen mukaansa ensimmäisenä saapuivat vuonna 1892 Joseph Larson perheineen (1855 - 1944), William Peterson, William Saarela, Gust Jussila (1850 - 1926), Isak Mäki, Kalle Saarela (1864 - 1948), Antti Ainali, Peter Kärkkäinen, Matti Heikkilä (1864 - 1948) ja Elias Laasanen (1853 - 1918). Vuonna 1892 otti myös kolme nuorta naista nimiinsä homesteadit: Margaret Peura, Bertha Lahti ja Cornelia-niminen neitonen. Vuosina 1893 – 1894 tulivat Erik Keskitalo. Abraham Peurasaari, Daniel Sangala ja hänen poikansa  C.A. Sangala sekä Johan Erik Iiru (1856 - 1909). Vuosina 1895 – 1896 saapuivat Uriel Markkula, Abraham Kla[a]vu (1845 - 1924), John Oberg (1862 - 1946) ja Henry Knuuttila.

Homestead-maille paettiin Grover Clevelandin hallitusajalle sattunut taloudellista lamakautta, joka näkyi töiden loppumisena niin kaupungeissa kuin metsätyömaillakin. Metsissä ja järvissä uskottiin riittävän riistaa ja omassa maassa kasvatetun ruuan oletettiin riittävän elämiseen. Lähimmät kaupat sijaitsivat Barnumissa ja Moose Lakessa. Niihin oli matkaa parisenkymmentä mailia. Uudisasukkaat kantoivat korpimaita pitkin alkuvaiheessa selässään tarvittavat jauhot, kahvit, sokerit ja muuta tarvikkeet asutuksilleen. Parviaisen haastattelema Matti Heikkilä muisteli tuoneensa ensimmäisen lehmänsä tiettömien erämaiden halki yli 50 mailin päästä Superiorin kaupungista. Ensimmäiset vetoeläimet kasvatettiin sonnivasikoista, kunnes oli varaa ostaa hevonen.

Eagle Lake Independent Apostolic Lutheran Church 2005
Suomalaisten uudisasukkaiden kesken vallitsi hyvä yhteishenki. Rakennuksia tehtiin talkootyöllä, jotka kiersivät talosta taloon. Työtä vaihdettiin työllä eikä palkoista puhuttu mitään. Suremaan niitä ei jäänyt kukaan, vaan vasaran pauke, puunhakkuu, miesten ja naisten laulu kajahteli kilpaa susien ulvonnan kanssa. Usko ja toivo edessä olevista paremmista päivistä valtasi uudisasukkaiden mielet. Vuodesta 1898 noin vuoteen 1901 oli uudisasukkaiden saapumisessa tauko. Tämän jälkeen seudulle muuttivat Otto Tossavainen (1872 - 1956) perheineen, David Mäki, Matti Saarela (1879 - 1903) ja Maikki (Michael) Korpi (1862 - 1917) perheineen. Vuonna 1903 saapuivat Maria Linjamäki (myöh. Sangala, 1884 - 1962), vuonna 1904 Matti Paananen perheineen sekä tarinan kertoja A.A. Parviainen (1877 - 1962), Matti Tiainen (1859 - 1936) vaimoineen ja William Mäen (1858 - 1908) perhe.

Ensimmäinen kunnollinen tie valmistui seudulle Cromwellista vuonna 1902. Samana vuonna Eagle Lakesta tuli oma township. Ensimmäisistä uudisasukkaista Matti Heikkilä oli englanninkielen taitoinen ja oli asukkaiden yhteisenä tulkkina tarvittaessa. Hänestä tuli myös townshipin ensimmäinen suomalainen ”supervisori”.
 
Eagle Lake Independent Apostolic Lutheran Church 2005

Eagle Lake Independent Apostolic Lutheran Church


Noin viisi mailia Cromwellin kaupungista etelään, tien numero 73 varrella sijaitsee townshipin ainoa kirkko. Se kantaa nykyisin nimeä Eagle Lake Independent Apostolic Lutheran Church. Kirkko on rakennettu vuonna 1907 maalle, jonka luovutti seurakunnan käyttöön William Saarela. Calvin Rengon antamien tietojen mukaan (Siirtokansan Kalenteri 1971) kirkkoa olivat pystyttämässä Mikko Niemelä (1850 - 1940) ja hänen poikansa Sander, Frans ja Juhani, Lars Johnson (1855 - 1932) sekä hänen poikansa Henry ja Kalle, Isaac (1849 - 1948) ja Jack Mäki (1891 - 1974), Elias Laasanen (1853 - 1918), John Lind, Daniel Sankala, William Peterson, Uriel Markkula (1859 - 1930), Gust Jussila, Freda Välitalo, Matt Ropponen, Abraham Kla[a]vu, Erick Jokimäki ja hänen poikansa Art ja William. Alkuaikoina kirkossa toimivat sanajulistajina paikallinen saarnaaja John Oberg, Abraham Mällinen ja Eliel Juola Eskon seudulta sekä Peter Raattamaa ja Israel Hagel New York Millsistä. Paikallisista asukkaista myös Mikko Niemelä toimitti muutamia vuosia papillisia tehtävä seurakuntansa valtuuttamana. Myöhemmin varsinkin saarnaaja Matt Reed Autombasta saarnasi kirkossa usein.
Eagle Lake Independent Apostolic Lutheran Church 2005

Seurakunnan perustamiskokous pidettiin kaksi vuotta ennen kirkon rakentamista. Kokouspaikkana oli 15.1.1905 Abraham Kla[a]vun talo. Seurakunnan viralliseksi nimeksi annetettiin Finnish Apostol[ic] Lutheran church of the Town of Eagle. Perustavan kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Daniel Sangala ja sihteeriksi Hänen poikansa C.A.Sangala (1872 - 1956). Seurakunnan toimihenkilöiksi valittiin seuraavat: puheenjohtajaksi Daniel Sangala, varapuheenjohtajaksi John Oberg, sihteeriksi C.A. Sangala, varalle Matti Ranuva, rahastonhoitajaksi Erick Jokimäki, kukin vuodeksi tehtäväänsä. Seurakunnan saarnaajan tehtävään tuli valituksi John Oberg.  Lisäksi johtokuntaan valittiin John Hekkala, Lars Johnson, John Renko kahdeksi vuodeksi, Gust Jussila ja Mike Niemelä yhdeksi vuodeksi. Seurakunta rekisteröitiin Carltonin piirikunnassa kaksi päivää myöhemmin, 17.1.1905.

Eagle Lake Independent Apostolic Lutheran Church 2005
Kirkkorakennus rakennettiin aikoinaan hirsistä. Vuonna 1923 se laudoitettiin ja maalattiin. Myöhemmin kirkkoon lisättiin ruokailuhuone. Apostolisluterilaisuudessa tapahtuneiden hajaannusten yhteydessä seurakunta liittyi ns. pollarilaiseen haaraan. Olen käynyt kuvaamassa tätä pientä, hyvin apostolisluterilaista kirkkotraditiota edustavaa kirkkoa kahteenkin eri otteeseen. Ensimmäisen kerran vuonna 2005 ja toisen kerran vuonna 2010.



2 kommenttia:

  1. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  2. Liittymä Lappeenrantaan on tässä kirjoituksessa vahva. Lappeenrantalainen pariskunta Antti ja Maria Långsjö on kirjoituksessa esiintuotujen Rengon veljesten isovanhempia. John Rengo (Juho Iisakki Matinpoika Mikkola) avioitui Marian tyttären Liisa Långsjön (Elizabeth Rengo) kanssa. He emirgoituivat Amerikkaan samaan aikaan kun koko muu suuri suku muutti Alahärmästä Lappeenrantaan varuskuntaa rakentamaan.

    Tuolloin Etelä-Pohjanmaalla oli kaksi vaihtoehtoa: Amerikka tai Lappeenranta. Usea valitsi jäljemmän.

    Vierailivatpa Rengot toisinaan Lappeenrannassakin serkkujaan tervehtimässä.

    VastaaPoista