"Hihhuleista" Pietarissa

Olen aikaisemmin kirjoittanut kaksi artikkelia lestadiolaisuudesta Venäjällä. Ensimmäisessä kerroin lestadiolaisuuden saapumisesta Pietarin seudulle ja toisessa Pietarin vahvan lestadiolaisyhteisön säteilyvaikutuksesta.  Aikomukseni on jatkaa teemaa vielä useilla artikkeleilla. Törmäsin alla olevaan artikkeliin vanhoja Päivälehden numeroita selatessani. Päivälehti (1.3.1894) lainaa Moskovskie Vedomostissa ollutta "hihhuleista" kertovaa artikkelia. Tarina näyttää olleen sekoitus enemmän fiktiota kuin faktaa.

Hihhuleista
on Mosk[ovskie] Vedomostissa  P. S:n kirje Pietarista

Kauvan ei ole siitä kuin Pietariin alkaa tunkea Suomesta ja vähitellen levitä, etupäässä tsuhnalaisen väestön keskuudessa, uusi, salaperäinen hihhulien, se on, ”iloitsevain lahko”, alkaa kirjoittaja kertomuksensa ja sanoo, että Pietarissa toimiva ”Yhdistys uskonnollissiveellisen valituksen levittämiseksi oikeauskoisen kirkon hengessä”, joka hyvin tarkkaan seuraa lahkoilmiöitä Pietarissa, on saanut selville tämän lahkon olemassa olon.

Tämä sairaalloinen protestanttisen uskonnollisen vapauden kasvannainen, jatkaa kirjoittaja, ilmestyi kolme neljä vuotta (!) takaperin Suomessa ja on jo levinnyt myöskin niiden venäjän uskoisten keskuuteen, jotka asuvat pohjoseen Sortavalasta. Kuvattuaan sitten koko pitkästi tämän lahkon hermostuneen luonteen, sen uskonnollisen optimismin, sen uskon synnittömyyteen, sen kokousten tavallisen yltiöpäisen laadun y.m. ja kerrottuaan monta juttua lahkon esiintymisestä sekä miten henkilö, joka muutamia kuukausia on kuulunut lahkoon, ruumiillisesti on hermojensa puolesta aivan pilalla, kirjoittaja panee tämän lahkon ilmestymisen ”Suomessa ilmestyneiden ruotsalaisten saarnaajain, tunnetun pelastusarmeijan etutaistelijain" yhteyteen ja kertoo miten esimerkiksi Joensuussa muuan tohtori muka käänsi uskoonsa yhdessä päivässä koko kaupungin väestön ja miten Taipaleella [tarkoittanee Taipaleen ortodoksista kirkkoa] eräs suutari sai uskonnollisen hengen vaikutuksen kirkossa ja lähti, jottei järjestystä häiritsisi, ulos, keräsi ympärilleen suuren kansanjoukon ja piti tilapäisen yltiösaarnan, kunne vaipui läheiselle penkille tainnuksiin.

Siten hihhulilahko osottaa yhtä sen uskonnollisen paisumisen puolta, joka nykyään on, asian tuntijain mukaan, vallalla Suomessa, lopettaa kirjoittaja kuvauksensa