|
Näkymä Lassilan Linnavuorelta Latvajärvelle |
Sunnuntai-iltaisena vaelluskohteena oli 12.7.2015 Ruokolahden
Lassilan Linnavuori. Se sijaitsee Niskapietilän museotieltä poikkeavan Lassilan
tien kupeessa, lähellä nykyistä valtakunnan rajaa.
Niskapietilän tie on osa vanhaa Savonlinna - Viipuri
–maantietä. Tiehallinto on valinnut sen yhdeksi niistä museoteistä, joiden on
tarkoitus kertoa tienpidon historiasta Suomessa. Tie kulkee Imatran, Ruokolahden
ja Rautjärven alueella ja on 19,5 kilometriä pitkä. Niskapietilän tie oli
muotoutunut jo ennen Uudenkaupungin rauhaa 1721. Tällöin raja katkaisi
liikenneyhteydet Saimaalta Pietariin, kunnes Turun rauhassa 1743 Kaakkois-Suomen
alue liitettiin kokonaisuudessaan Venäjään. Toisen maailmansodan jälkeinen
rajansiirto katkaisi jälleen yhteydet Viipuriin. Niskapietilän tie toimi
valtatie 6:n osana vuoteen 1957 asti, jonka jälkeen se jäi syrjään valtaliikenteeltä.
Tien historiasta löytyy lisätietoa
täältä.
|
Luolan suuaukko pystysuorassa vuorenseinämässä |
Lassilan Linnavuori kohoaa Latvajärven rannalla. Vuoren
laelle kannattaa kiivetä vuoren jyrkkää seinämää sieltä avautuvien upeiden
näkymien vuoksi. Linnavuoren kupeessa, korkeassa pystysuorassa graniittikalliossa olevalle rakoluolalle kiipeäminen ei oleylivoimainen suoritus. Luolaan pääsyn helpottamiseksi joku on ystävällisesti väsännyt
loppumetreille tikkaat. Luola kulkee kallion läpi ja näyttää jatkuvan pitkälle ylöspäin, mutta
kiipeäminen vaatii taitoa, apuvälineitä ja varsinkin uskallusta. Nimittäin paikoitellen
vaikuttavat lohkareet, joiden päälle pitäisi kiivetä, ainakin meikäläisestä
varsin epävakailta.
|
"Luolamies" vartiossa |
Sulo V. Siitonen kertoo
Ruokolahden kotiseutulukemistossaan (osa 2, sivu 109) lyhyesti vuoreen
liittyvästä perimätiedosta. Sen mukaan
vuori sai nimensä sen sisällä olevasta onkalosta. Vainovuosina kyläläiset
olivat paenneet vihollista luolaan ja linnoittautuneet sen sisälle. Isonvihan
aikana vuoren onkaloissa oli ollut piilossa 40 kyläläistä. Aseistetut vartiomiehet
olivat valvoneet luolan molempia suuaukkoja. Kun venäläiset eivät saaneet
suomalaisia ajettua ulos luolista, olivat he kaataneet kallionrakosista
kiehuvaa vettä luolassa olevien päälle. Keino ei ollut kuitenkaan tepsinyt,
sillä kylmä kallio jäähdytti veden ennen kuin se satoi luolassa olevien
niskaan.
|
Näkymää luolan sisältä |
Linnavuoren reissua ei kannata jättää vain käynniksi luolassa. Kiersimme vuoren nousten vähitellen sen kaakkoista seinustaa pitkin vuoren laelle. Vuoren laelta
avautuvat komeat näkymät Latvajärvelle ja ympäristöön. Tuulen ja tuiskun pieksämät ikimännyt kruunasivat maiseman. Juuri kypsymässä oleva runsas mustikkasato sai matkalla suun makiaks. Edellisenä päivänä rakennustelineiden pystyttämisessä kipeytynyt oikea polvi vihoitteli vuorelta alas laskeutuessa ja lannisti hieman muuten mukavia fiiliksiä.
|
Näkymä Linnavuoren laelta. Edessä vuoressa oleva pystyhalkeama, josta rakoluola on muodostunut |
|
Vuoren laella oli rehevässä kukinnassa runsaasti näitä kasveja |
|
Näkymä Linnavuoren laelta |
|
Näkymä Linnavuoren laelta |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti