Eteläkarjalainen maisema

Eteläkarjalainen maisema
Tässä blogissa on sekä kuvia että tarinoita upean Etelä-Karjalan luonnosta, ihmisistä ja kulttuurista. Kuvassa syyskuinen näkymä Saimaan kanavan varrelta.

keskiviikko 1. helmikuuta 2017

Amerikansuomalainen vasemmistolehti ja Calumetin joukkosurma 24.12.1913


Italialaisen haalin jouluaatto Michiganin Calumetissa vuonna 1913 ei ole jättänyt allekirjoittanutta rauhaan. Uuden asiaan paneutumisen laukaisi Kansalliskirjaston digitalisoimien lehtien avautuminen 1.2.2017 vuoteen 1920 saakka kaikelle kansalle. Se mahdollisti myös joidenkin amerikansuomalaisten aikakauslehtien tutkimisen. Yksi nyt luettavaksi tullut lehti on Pelto ja Koti, vasemmistolaisen Työmies Publishing Companyn julkaisema maataloutta käsittelevä aikakauslehti. Se ilmestyi Hancockissa, Michiganissa vuosina 1912 - 1918.

Pelto ja Koti 2/1914
Olen useissa  aikaisemmissa blogikirjoituksissani kertonut traagisesta joukkosurmasta vuoden 1913 jouluaattona Calumetissa, Pohjois-Michiganissa. Tässä  pitkään kaivosmiesten lakkoon liittyneessä  onnettomuudessa sai surmansa 73 ihmistä, heistä 50 oli suomalaistaustaisia. Tapahtuman järkyttävyyttä lisäsi se, että surmansa saaneista peräti 59 oli lapsia. Kokoamani yhteenveto tapahtumista löytyy täältä.

Calumetin italialaisen haalin jouluaattoillan tragediasta kertonut uutinen saavutti Etelä-Karjalassa ilmestyneen Lappeenranta-lehden toimituksen vasta seuraavan vuoden puolella. Lehti julkaisi kaksi artikkelia aiheesta. Toinen ilmestyi 3.1.1914 ja toinen 17.1.1914. Uhrien hautajaisista muodostui valtava tapahtuma, sillä vainajia arvoitiin olleen saattamassa jopa 20 000 henkeä.
Pelto ja Koti 2/1914

Koti ja Pelto-lehti otsikoi onnettomuudesta kertovan artikkelinsa : Verta ne janoavat - ja viatonta verta - joulunakin. Siinä  lehden toimitus kertoi Kuparisaaren alueen kaikkien pappien saarnaaneen viikkoa ennen kirkoissan lakkolaisia vastaan ja kehoittaneen lakkolaisia menemään töihin. Kaivosyhtiöiden lisäksi lehti piti tapahtumiin syyllisinä lakkolaisten pelottelua ja kaivosmiesten ammattiliiton hävittämistä varten luotua "kansallisliittoa (Citizen's Alliance)". Se sai tukea paikalliselta amerikansuomalaiselta, Suomi-Synodiin tukeutuvalta sanomalehdeltä Amerikan Suometar, suomalaiselta Gallen-nimiseltä lääkäriltä sekä Hancockin suomalaistaustaiselta pormestarilta Ojalalta. Tämä "kansallisliitto" julkaisi kaivosmiehiä ja lakkoa vastaan suunnattua propagandalehteä, joka painettiin Suomi-Synodin kirjapainossa Hancockissa. Näin ollen amerikansuomalaisten keskuudessa vaikuttaneista kirkoista suurin oli vahvasti kaivosyhtiöiden puolella ja lakkolaisia vastaa. Pelto ja Koti-lehti väitti, että kirkkokunnan ylläpitämän Suomi-opiston oppilaat huolehtivat pääosin edellä mainitun propaganda-lehden jakelusta.

Lehti kertoo edelleen, että "kansallisliiton" "nappia" kantanut mies olisi huutanut ovella kahdesti englanniksi "tulipalo". Lehti väitti lisäksi, että ovella olisi ollut useita kymmeniä deputteja ("kansallisliiton" apureita), jotka olisivat sulkeneet pakotien. Nämä olisivat lisäksi lehden mukaan pieksäneet useita haalista pakoon päässeitä sen ulkopuolella. Näin  ulos johtavat käytävä tukkeutui ja 73 ihmistä joko poljettiin hengiltä tai he tukehtuivat tungoksessa. Lehti esittää lisäksi vielä yhden hurjan väitteen, jonka mukaan joku apureista olisi ottanut yhden lapsen kainaloonsa, vääntänyt tältä niskat nurin ja sen jälkeen heittänyt ruumiskasaan. 

Amerikasuomalaisen vasemmiston ja Suomi-synodin välit eivät tapahtumien jälkeen voineet olla enää huonommassa kunnossa. Ilmeisesti kaikki suomalaistaustaiset uhrit siunattiin Calumetin apostolisluterilaisessa kirkossa, jossa hautauksen toimitti seurakunnan pastori Atrhur Leopold Heideman. Tämä kertonee siitä, etteivät lakkolaisten välit apostolisluterilaisten kanssa olleet päässeet tulehtumaan samalla tavalla kuin evankelisluterilaisten kanssa. Mielenkiintoista oli myös huomata, että tunnettujan apostolisluterilaisten liikemiesten Oscar Nordstromin, Frank Eilolan ja Henry Sakarin kauppaliikkeet julkaisivat ilmoituksiaan ja mainoksiaan Pelto ja Koti-lehdessä.

Alla Pelto ja Koti-lehden artikkeli (1/1914) kokonaisuudessaan
+




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti