Kaukaan (kansa)koulun alkuvaiheet 1896 - 1925 (Päivitetty 12.2.2017)

Kaukaan tehtaan kansakoulun vuodelta 1907

Tammikuun lopulla 2017 kertoi paikallislehti Etelä-Saimaa, että Kaukaalla Lappeenrannassa 121 vuotta toiminut koulu olisi "erityistarkkailussa". Edessä on mahdollisesti lakkauttaminen. Naistä kaavailuista eivät monet kaupunkilaiset ole suinkaan innoissaan. Koulun lakkauttamisen uhka on saanut tukijoukot liikkeelle. Etelä-Saimaaseen on ilmestynyt myös mielipidekirjoituksia koulun puolesta. Sunnuntaina 12.2.2017 julkaisi Etelä-Saimaa lisäksi laajan artikkelikoosteen Kaukaan koulun tilanteesta lakkautusuhan alla.  Aika näyttää, mikä on koulun kohtalo tulevaisuudessa, mutta sillä on pitkä ja ajoittain jopa traaginenkin historia takanaan. Aikomukseni on koota kaksiosainen blogikirjoitus koulun vaiheista.

Tässä seuraa osa I

Kaukaan (kansa)koulun alkuvaiheet 1896 - 1925

 

Kaukaan vuonna 1912 valmistunut uusi kansakoulurakennus

Vuonna 1890 käynnistyi tapahtumaketju, joka johti kahden merkittävän teollisuuslaitoksen syntymiseen Lauritsalaan. Mäntsälässä sijainnut Kaukaan rullatehdas laajensi tuotantonsa Lauritsalaan. Yhtiö osti 268 hehtaarin Parkkarilan tilan marraskuussa 1890 eversti Emil von Haartmanilta.  Samaan aikaan norjalaiset veljekset James ja Thomas Salvesén ostivat kolmisen kilometriä Parkkarilasta itään sijainneen Varkaansaaren tilan. Varkaansaari oli tuolloin Viipuriin kuljetettavien puutavaroiden lastauspaikka. Seuraavana vuonna siellä aloitti toimintansa kaksikehäinen saha. Vuonna 1906 tapahtuneen palon jälkeen se suurennettiin kahdeksankehäiseksi ja saha oli maamme kuudenneksi suurin. Vuonna 1910 sahalla työskenteli runsaat kaksisataa työntekijää. Parkkarilaan rakennettiin rullatehdas vuosina 1892. Rullatehtaan viereen nousi vuonna 1896 sulfiittiselluloosatehdas, jota täydensi vuonna 1898 yksikehäinen höyrysaha. Tuotanto laajeni vuodesta toiseen, samoin tehtaan henkilökunnan määrä. Se kohosi 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä reilusti yli tuhannen. Tehtaitten ympärille muodostui nopeasti teollisuustaajama, josta muodostettiin myöhemmin Lauritsalan kauppala. Kun kyseisen kauppalan alueella oli asunut vuonna 1890 noin 500 asukasta, oli asukasmäärä vuonna 1910 jo 3500.

Kaukaan kansakoululla oli oma kasvitarhakin

Vuonna 1896 kävi Lappeen kunnassa paikallislehti Lappeenrannan Uutisten mukaan ”kunnan läpi jonkinlainen sivistyksen tuulahdus”. Kuntaan perustettiin kolme uutta kansakoulua. Kaikkien kolmen uuden kansakoulun perustamisen käynnistivät kuitenkin yksityiset tahot.  Yksi perustetuista kouluista oli Kaukaan kansakoulu. Tämän Kaukaan tehtaiden kansakoulun taloudellisesta pohjasta vastasi Aktiebolaget Kaukas Fabrik. Tehtaan työväki oli tehdaslaitosten perustamisesta alkaen kaivannut omaa kansakoulua. Asiasta neuvoteltiin tehtaan isännistön ja työväen kesken, koska kunnalta ei apua ollut saatavissa. Aluksi suunniteltiin oman koulupiirin muodostamista. Koulupiiri olisi yhteisesti ylläpitänyt koulua. Lopulta kuitenkin tehtaan omistaja Hugo Standertskiöld päätti rakentaa ja ylläpitää koulun sekä palkata sille opettajat. Tosin koulu sai opettajan palkan suuruista valtionavustusta jo vuodesta 1897 alkaen. Samalla Standertskiöld pidätti itsellään oikeuden johtokunnan valintaan. Ensimmäiseksi opettajaksi valittiin Tammisaaren opettajaseminaarista valmistunut tarmokas Aina Adele Simolin, joka oli tehtävässä aina kuolemaansa eli vuoteen 1916 saakka. Koulu avattiin 19.10.1896 ja siihen ilmoittautui 46 oppilasta. Koulu toimi aluksi kaksikielisenä, sillä alkuvuosina oppilaista 5 – 7 oli ruotsinkielisiä. He saivat kaksi tuntia päivässä opetusta omalla äidinkielellään. Vuodesta 1902 alkaen Kaukaan kansakoulu sai Lappeen kunnalta 1100 markan suuruisen vuotuisen avustuksen. Koulu muuttui kokonaan suomenkieliseksi vuonna 1910.

Kaukaan kansakoulun ensimmäisen ppettaja Aina (Aino) Adelia
Simolinin muistokirjoitus. Lappeenranta 21.12.1916.

Aina Simolinin lisäksi Kaukaan koulun opettajana toimi alkuvuosina Helmi Silfenius vuosina 1898 – 1903. Silfeniuksen elämä päättyi traagisesti, sillä hänet murhattiin seuraavana vuonna Lemillä. Hänen jälkeensä opettajana olivat Helmi Grönroos 1902-1904 ja Olga Huttunen vuodesta 1904 lähtien. Kun koulun oppilasmäärä kasvoi, perustettiin koululle kolmas opettajavirka lukuvuodesta 1904 – 1905 alkaen. Siihen valittiin Juho Seppälä, joka ei kuitenkaan ottanut tehtävää vastaa, joten sitä hoiti sijaisopettajana Rudolf Ruokanen. Uudelleen avoinna olleeseen virkaan valittiin vuonna 1905 Taavi Pantzar , joka olikin tehtävässä vuonna 1943 tapahtuneeseen kuolemaansa saakka. Koulun johtajana hän toimi vuoteen 1939 saakka. Vuonna 1906 koululle valittiin opettajaksi Edla Mattila ja vuonna 1911 August Kärävä, joka oli koulussa vuoteen 1927. Hänen puolisonsa Rauha Kärävä oli Kaukaan kansakoululla opettajana vuodet 1911 – 1925. Lisäksi Kaukaalla toimi vuodet 1915 – 1924 opettajana Salme Vehvilä.

Alakansakoulun toiminta käynnistyi Kaukaalla vuonna 1906. Sen opetustehtäviä hoiti alkuvuosina Mandi Tiili (1906-1918 ja hänen jälkeensä vuodesta 1920 alkaen Ella From ja Rauha Kainulainen. Yhtiö rakennutti vuonna 1907 kansakoululle oman koulutalon, joka koostui kolmesta luokkahuoneesta sekä havaintoväline- ja opettajainhuoneesta. Rakennus tuli maksamaan vajaat 50 000 markkaa. Oppilasmäärä jatkoi kasvuaan ja oli suurimmillaan lukuvuonna 1910-1911 jopa 235 (virallkisen ilmoituksen mukaan tosin 230). Niinpä uusi koulurakennus oli tarpeen ja se valmistui vuonna 1912. Laajemmat opetustilat olivat ehtona valtionavun saamiselle opettajanvirkoihin. Uusien tilojen piti olla valmiina 1.8.1912. Vuonna 1911kouluun perustettiin kaksi yläkoulun opettajan virkaa, joihin valittiin edellä mainittu Kärävän opettajapariskunta. Kaukaan kansakoulussa antoi tällöin opetusta yhteensä seitsemän opettajaa.

Punaisten pitäessä valtaa Lappeenrannan seudulla pakenivat
Kaukaan kansakoulun opettajat valkoisten hallussa olleille
alueille. Kansan Äänessa 18.3.1918 heitä vaadittin
palaamaan tehtäviinsä.

Vuosien 1917 – 1918 tapahtumat koskettivat voimakkaasti myös Kaukaan kansakoulua.  Koulun toiminta pysähtyi marraskuussa viikon ajaksi lakon vuoksi. Koulun toiminta seisahtui uudestaan helmikuun 24 päivästä aina lukukauden loppuun saakka sisällissodan ja sen jälkiselvittelyjen seurauksena. Vuosikertomuksessa todetaan koulun kaikkien opettajien astuneen vapaaehtoisesti suojeluskunnan palvelukseen valkoisten puolella. Opettaja August Kärävä oli sen lisäksi keskeinen henkilö paikallisille punaisille kohtalokkaissa toimissa. Valkoisten vallattua Kaukaan kuulusteli opettaja Kärävä tehtaan ruokalaan koottuja punaisia Lappeenrannan sotilaskomendantin sijaisen Uno Sereniuksen kanssa. Osa heistä koottiin muista erilleen ja Uno Serenius, yliluutnantti Inge Pipping sekä August Kärävä määräsivät miehistä 21 ammuttaviksi. Nämä kuljetettiin Lappeenrannan linnoitukseen, josta heidät vietiin iltayöstä kohti Korkkitehtaan rantaa, määrättiin kahteen riviin kuopan reunalle ja ammuttiin. Kärävä oli toinen teloitusosaston johtajista ja tapatti näin jopa joukon entisiä oppilaitaan.

Kaukaan kansakoulun oppilasmäärä oli vuosisadan vaihtuessa noussut jo 84:än. Sadan oppilaan raja (103) ylitettiin lukuvuonna 1903 – 1904 ja kahdensadan raja ylittyi ensimmäisen kerran 1910 – 1911. Lukuvuonna 1918 – 1919 näkyivät poikkeukselliset olot myös oppilasmäärässä, joka putosi lähes puoleen. Seuraavan vuonna oppilaita oli jo yli 200 (216). Huippuvuodet oppilasmäärissä olivat lukuvuodet 1920 – 1921 (251 oppilasta) ja 1921 – 1922 ( 255 oppilasta). Tämän jälkeen alkoi Kaukaan kansakouluisten lukumäärä laskea ollen 1920-luvun puolivälissä niukasti yli 200:n.

Kaukaan kansakoulun oppilasmäärät vuosina 1899 – 1925

1899-1900	1901-1902	1902-1903	1903-1904	1904-1905	1905-1906	1906-1907	1907-1908
84	86	86	103	105	115	121	145
1908-1909	1909-1910	1910-1911	1911-1912	1912-1913	1913-1914	1914-1915	1915-1916
138	193	230	191	188	183	183	194
1916-1917	1917-1918	1918-1919	1919-1920	1920-1921	1921-1922	1922-1923	1923-1924
204	193	104	216	251	255	241	224
1924-1925
201