Kokkola-lehden alku Antti Hautalan johdolla ei ollut helppo. Lehti oli ensimmäisen sortokauden kaudella lakkautettuna kaksi kertaa: 12.6.-12.8.1901 ja 5.1.-22.4.1902. Kerrotaan Hautalan joutuneen kirjoitustensa takia jopa vangituksi, ja kerran toimituksen ikkunat tervattiin yön aikana. Hautalan kirjapainoon tuli töihin Tampereelta maamme ensimmäinen naispuolinen kirjapainolatoja Hilda Emilia Sihlman, joka Antti Hautalan tavoin oli ollut opissa Tukholmassa. Hilda Emilia oli syntynyt Hämeenlinnassa 3.4.1878 ja käynyt siellä ruotsinkielisen tyttökoulun. Antti Hautalan ja Hilda Emilia työtoveruus johti ennen pitkää avioliittoon, josta syntyi kolme lasta.
Vaasassa ilmestynyt suomenkielinen sanomalehti Pohjalainen oli lakkautettu 1901 ja seuraavana vuonna käynnistyi yritys uuden suomenkielisen Waasa-lehden perustamiseksi. Hanke kohtasi vaikeuksia, sillä kaupungissa elettiin kiivasta kielitaistelujen aikaa. Ruotsinkieliset kirjapainot kieltäytyivät painamasta suomenkielistä lehteä. Jälleen kutsuttiin Antti Hautala apuun. Monien suostuttelujen jälkeen Hautala perusti kirjapainon myös Vaasaan ja helmikuussa 1903 Waasa aloitti säännöllisen ilmestymisen Antti Hautalan kirjapainossa. Hän oli hakenut marraskuussa 1902 lupaa Pohjanmaa-lehden julkaisemiseen Vaasassa vuoden 1903 alusta. Tämä hanke ei näytä toteutuneen. Sen sijaan hän osti huhtikuussa 1904 Wasa Nyheter-lehden kirjapainon ja yhdistys jo omistamaansa kirjapainoon Kahden kirjapainon ja lehden painaminen ja kustantaminen alkoi käydä ylivoimaiseksi.
Kesäkuussa 1903 Antti Hautala julkaisi Kokkola-lehdessä ja Päivälehdessä ilmoituksia, joissa hän haki lehdelle ja kirjapainolle ostajaa tai vuokraajaa. Sellainen löytyikin varsin pian. Sanomalehti Waasa kertoi heinäkuun lopulla 1903: ”Kirjapainon johtaja Hj. E. Huima on anonut lupaa saada ottaa haltuunsa kirjanpainaja A. Hautalalle Kokkolassa aikaisemmin myönnetyt kirjapaino- ja Kokkola-lehden ulosanto-oikeudet”. Hautala jätti lopullisesti Kokkola-lehden vastaavan toimittajan tehtävät huhtikuun lopulla 1904, jolloin uuden toimittajan nimi (Hjalmar Erik Huima) ilmestyy lehden etusivulle.
Hautalan kirjapainossa painettiin myös Ilkka ja Vapaa Sana-lehtiä. Vaikka Waasa-lehti painettiin Hautalan kirjapainossa, hän ajautui ajoittain riitoihin sen toimituksen kanssa. Lehti painettiin Antti Hautalan kirjapainossa Vaasassa vuoden 1908 loppuun saakka, jolloin kirjapaino siirtyi Pohjanmaan Kirjateollisuus-Osakeyhtiölle. Hautala jatkoi edelleen perustetun yhtiön toimitusjohtajana ja osakkaana.
Antti Hautala laajensi yritystoimintaansa myös kustannus- ja kirjapainoalan ulkopuolelle, ostamalla muutamien muiden kanssa Muuramella toiminen tuolitehtaan huhtikuussa 1911 ja hän oli perustamassa Vaasaan Rautakauppa O. Y. Terästä, josta myöhemmin kehittyi valtakunnallinen rautakauppaketju. Vuoden 1913 lopulla hänet valittiin Kansallis-Osake-Pankin Kaskisten konttorinjohtajaksi ja hän osti samoihin aikoihin Kaskisista myös kiinteistöjä. Seuraavana vuonna hän oli yhtenä osakkaana perustamassa Vaasaan kenkätehdasta (Vaasan Kenkätehdas Osakeyhtiö). Kaskisissa ilmestyi sanomalehti Kaskinen. Sen ja Kaskisten kirjapainon pohjalle perustettiin vuonna 1916 Kaskisten Sanomalehti- ja Kirjapaino Osakeyhtiö, jossa Hautala oli jälleen keskeinen toimija. Seuraavana vuonna Hautala oli mukana kahdessa uudessa Kaskisiin perustetussa yrityksessä Pohjanmaan Puutavara Osakeyhtiössä ja Oy Nahka-Teollisuus Ab:ssä sekä Vaasaan perustetussa Kauppahuone Osakeyhtiössä. Vuonna 1918 hänen nimensä löytyy tuonti ja vientiliikettä harjoittaneessa Wilho Giers osakeyhtiössä. Hautala siirtyi pois Kansallisosakepankin Kaskisten konttorinjohtajan paikalta kesäkuussa 1918 ja muutti takaisin Vaasaan, jossa oli perustamassa Pohjois-Suomen Pankki osakeyhtiötä, jonka Vaasan konttorinhoitajana hän toimi maaliskuusta lokakuuhun 1919. Vaasaan palattuaan Antti Hautala teki useita uusia ostoja. Hän hankki omistukseensa joko kokonaan tai osittain hotelli Centralin, Hotelli Ernstin ja höyrylaivan. Olipa Hautala mukana myös kauppayhteyksien avaamisessa silloiseen Gruusiaan ja kävi liikematkoilla Baltiassa.
Kun Vaasassa kerättiin varoja Turun yliopiston (Turun Suomalainen Yliopistoseura) perustamista varten, oli Antti Hautala merkittävimpien yksittäisten rahoittajien joukossa 50 000 markan lahjoituksella (noin 25 400 euroa nykyrahassa). Hautalan monipuolinen rooli yhteiskunnallisissa asioissa tulee esille muiden muassa siinä, että hän oli aloitteentekijänä, kun Vaasan Suomalaista säästöpankkia perustettiin vuonna 1907. Lisäksi hän oli aktiivinen toimija vanhasuomalaisessa ”Suomalainen työväenliitto”-järjestössä ja oli asetettu sen ehdokkaaksi eduskuntavaaleissa 1911. Laajaan poliittisen debattiin Hautala ei näy osallistuneen ennen 1910-luvun loppua. Tällöin hän otti mm. kantaa vapaamman ulkomaankaupan puolesta. Syyskuun alussa 1919 hän voimakkaasti puolusti niin sanottujen Muurmannin legioonalaisten vastaanottamista takaisin Suomeen ja myös näiden armahtamista.
Marraskuun alussa 1920 Antti Hautala hankki omistukseensa oululaisen kirjapainon Oy Kirjola Ab:n osake-enemmistön yli miljoonan markan kauppahinnalla. Hän siirtyi vuoden 1921 alussa johtamaan yhtiötä. Hautala oli valittu yhtiön ylimääräisessä kokouksessa sen johtokunnan puheenjohtajaksi 18.12.1920. Vielä keväällä 1922 Hautala jatkoi yrityksen johtokunnassa ja sen toimitusjohtajana, mutta joulukuussa samana oli jo useita ilmoituksia lehdissä, joissa tarjottiin yrityksen osakekannan enemmistöä. Mutta tässä vaiheessa Antti Hautala oli jo poistunut maasta. Uutiset maasta poistumisesta ilmestyivät lehtiin marraskuussa. Huhujen mukaan hän oli matkustanut hoitamaan terveyttään Saksaan. Tosiasiassa hän pakeni laajaksi paisuneiden yritystoimiensa aiheuttamia sotkuja ja velkojiaan. Alla esimerkki uutisoinnista (Kaskö Tidning 91/25.11.1922)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti