 |
| Valkoisten sankarivainajien muistomerkki Parikkalassa |
Ajelin 10.10.2015 Kuutostietä pitkin Pohjois-Karjalaan ja poikkesin ensin Koitsanlahden hovin maisemiin, jonka jälkeen vierailin Vierevin hautausmaalla. Sieltä jatkoin matkaani Parikkalan kirkolle. Kirkon vieressä on laaja sankarihautausmaa, jonne on haudattu sekä talvi- että jatkosodassa kaatuneet maamme puolustajat. Lisäksi saman alueen keskellä on vuoden 1918 sisällissodassa valkoisten puolella kaatuneiden sankarivainajien muistomerkki.
Graniittisessa muistomerkissä on yhteensä 29 vapaussodassa, kuten valkoinen osapuoli sotaa nimitti, kaatuneen valkoisen nimet. Muistomerkin on suunnitellut arkkitehti Wäinö Könönen. Kollegani Willimies on penkonut kyseisten soturien vaiheita enemmänkin. Hänen mukaansa Parikkalan suojeluskuntaan kuului noin 350 miestä. Aseistus näillä herroilla oli kuitenkin aluksi heikko koostuen esimerkiksi vain puukoista. Ensimmäiseen taisteluun Parikkalan suojeluskuntalaiset osallistuivat 27.1.1918 Kämärässä, missä heistä kuoli viisi miestä.
Ensimmäiset kaatuneet valkoiset haudattiin Parikkalan multiin 1.4.1918. Viimeiset sankarihautajaiset pidettiin toukokuun puolivälissä. Tällöin heräsi myös ajatus oman muistomerkin pystyttämisestä heille.
Ohessa Etelä-Savo-lehdestä (2.12.1919) poimimani pikku-uutinen muistomerkin pystyttämisestä:
Sankaripatsaan paljastus Parikkalassatapahtui viime sunnuntaina.
Patsaan on valmistanut Koneellinen Kiviveistämö Oy, arkkitehti Wäinö Keinäsen piirustusten mukaan. Patsas on jalustoineeen neljä metriä korkea ja se on tullut maksamaan 28 000 markkaa, josta summasta Parikkalan kunta on suorittanut 20 000 markkaa. Patsaan ympärille rakennettu aita ja portti ovat tämän lisäksi maksaneet 5000 markkaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti