Kansanopetus Lappeenrannassa 150 vuotta. Uusia kansakouluja Lappeen maaseutukyliin 1910-luvulla

Puralan kansakoulu vuonna 1965.
Kuva: Lappeenrannan kaupunginarkisto

Lappeen kunnan kansakoulujen piirijako oli voimassa sellaisenaan toistakymmentä vuotta. Vuoden 1911 loppuun mennessä kansakouluja oli perustettu yhteensä 17. Näin ollen niitä oli kolme enemmän kuin vuoden 1898 piirijakopäätöksessä oli sovittu. Uusien koulujen perustamistarve kasvoi koko ajan, sillä Lappeen kunnan asukasmäärä oli voimakkaassa kasvussa. Vuonna 1910 esitti valtuuston puheenjohtaja, kauppias A. J. Enckell uuden piirijaon suorittamista. Valtuusto hylkäsi ehdotuksen äänestyksessä todeten, ettei mitään ennakkopäätöksiä kansakoulujen piirijaossa tehtäisi, vaan jo missä piirissä tästä asiasta tehdään vaatimus, niin silloin aina valtuusto ratkaisee asian. Tästä päätöksestä huolimatta asetti valtuusto 24.2.1912 toimikunnan tarkastamaan kansakoulujen piirijaon. Tällä kertaa tyydyttiin kuitenkin vain koulupiirirajojen tarkistamiseen ja esimerkiksi koulupiirien silloinen lukumäärä (19) jäi ennalleen. Lisäksi toimikunta yritti saada myös ratkaisun Kauskilan piirin koulupaikasta. Siitä alkoi kuitenkin pitkä valituskierre, joka viivytti koulun alkamista vielä lähes vuosikymmenen. Vuonna 1919 perustettiin uusi piirijakotoimikunta. Sen päätehtävänä oli Nuijamaan kuntaan siirtyneen Kansolan koulupiirin järjestely niiden kylien osalta, jotka jäivät Lappeen kuntaan.  Lisäksi tehtävänä oli Juvakan, Mustolan ja Taikinamäen koulupiirien uudelleenjärjestely. Toimikunta ehdotti Armilan, Hanhijärven, Lempiälän, Muukkolan, Partalan, Parkkarilan ja Tirilän koulupiirien muodostamista. Ehdotus hyväksyttiin syyskuun 11 päivänä 1920.

Lavolan kansakoulun julkisivupiirustus laajennusta varten

Oman kansakoulun perustamiseen Lavolaan herättiin vuonna 1910, kun keskustelunaiheeksi nousi Taikinamäen kansakoulun laajentaminen. Taikinamäen kansakoulussa oli jatkuvasti suuri tilanahtaus. Edes puolet piirin kouluikäisistä lapsista, joita oli 802, ei sinne sopinut. Lisäksi Lavolasta oli Taikinamäelle pitkähkö matka, neljä – kuusi kilometriä. Kesällä 1910 pidettiin kyläkuntakokouksia, joissa hahmoteltiin uuden koulupiirin rajoja, koulun sijaintipaikkaa sekä johtokunnan ja rakennustoimikunnan jäseniä. Alueen asukkaat päättivät kokouksessaan 30.10.1910 anoa valtuustolta oman koulupiirin muodostamista ja ehdottivat koulutalon rakentamista viipymättä Juhana Kivistön maalle. Marraskuun 26 päivänä 1910 valtuusto muodostikin Lavolan kansakoulupiirin ja määräsi siihen rakennettavaksi koulun syksyyn 1911 mennessä. Koulupiiriin tulivat kuulumaan Montolan, Tapavainolan, Kourulan, Sinnarilan kylät sekä osia Ihalaisen, Rutolan ja Lavolan kylistä. Koulun rakentaminen alkoi vuoden 1911 alussa Juhana Kivistöltä ostetulla 1,5 hehtaarin tontilla. Koulu valmistui ajoissa ja sen vihkiäisiä vietettiin 27.8.1911. Ensimmäisen vuonna koulutyön aloitti opettaja Ville Peltolan johdolla 38 oppilasta.

Uutinen Lappeen kunnavaltuuston päätöksestä Puralan
koulupiirin jakamisesta. Lappeenranta 95/25.8.1908

Puralan koulupiiri oli muodostettu alkuaan liian laajaksi, mutta vielä laajemmaksi se tuli sen jälkeen, kun siihen siirrettiin Tukialan ja Vihtolan kylät. Piirin pituudeksi tuli 16 - 17 kilometriä. Koulupaikan valinta osoittautui vaikeaksi, kun koulumatkat olivat monesta kylästä liian pitkiä.
 Asian järjestämistä helpotti se, että joukko koulupiirin asukkaita anoi vuonna 1908 piirin jakamista. Kesäkuun l päivänä 1908 pidetyssä kokouksessa valtuusto myönsi piirin liian laajaksi, ja asetti komitean suunnittelemaan sen jakamista. 22.8.1908 pidetyssä kokouksessa valtuusto erotti Puralan piiristä Annikkalan, Kauskilan, Tukialan ja Vihtolan kylät uudeksi Kauskilan piiriksi. Koulupiiriin jäivät Puralan lisäksi Lipiälä, Kemppilä, Tujula, Hyypiälä ja osa Kiialasta. Samaisessa kokouksessa päätettiin nostaa kunnan kansakoulun rakentamiseen annettava avustus 9000 markkaan. Tämän jälkeen koulupiirissä ryhdyttiin varsinaisiin toimenpiteisiin oman koulun saamiseksi vuonna 1911. Osa halusi koulun sijaitsevan koulupiirin keskellä, osa taas korosti tulevan koulun maisemallista ympäristöä. Edellinen kanta voitti ja niinpä päätettiin piirikokouksessa 13.8.1911 rakentaa koulu ns. Vaitsillanmäelle silloisen maantien varteen Puralan kylässä. Täällä oli saatavissa Antti Tukialta 1,3 hehtaarin suuruinen tonttimaa. Tavoitteena oli aloittaa koulutyö omassa koulutalossa jo elokuussa 1912. Koulu perustettiin miesopettajan kouluksi. Tulevalle opettajalle ehdotettiin vuosipalkaksi luontaisetujen lisäksi 400 markkaa. Piirikokous valtuutti maanviljelijä Juho Kangasmuukon esittelemään kunnalle tehtyjä päätöksiä ja esittämään anomus koulun perustamisesta. Johtokuntaan valittiin maanviljelijät Elias Laiho, Antti Lasonen, Juho Suokiianen, Elias Lipiäinen, Pekka Kangasmuukko ja Elias Tukia (tuleva kansanedustaja ja kunnallisneuvos). Viimeksi mainittu oli alkuvuosina kansakoulun johtokunnan puheenjohtajana. Koulun päärakennuksen urakoi kauppias A.J. Enckell Vainikkalasta. Koulupiirin asukkaat toivat rakennushirret, katonkannattimet, kaivoivat perustukset, toivat muuta rakennusmateriaalia ja rakensivat koulun ympärille aidan sekä muokkasivat peltomaata koulun ja opettajan käyttöön. Koulu täytyi aloittaa kuitenkin vuokrahuoneistossa rakennustöiden viivästymisen takia. Lopulta 3.11.1912 vietettiin koulun vihkiäisiä. Koulun ensimmäiseksi opettajaksi valittiin 10.5.1912 Kaarlo P. Anttonen.

Ilmoitus Kansolan kansakoulun
urakkahuutokaupasta.
Itä-Suomen Sanomat 7/19.1.1905

Saimaan kanavan lähelle Kansolan kylään oli vuonna 1904 perustettu kansakoulu.  Vuonna 1907 Nuijamaan kunnan muodostuessa siihen liittyivät Lappeesta Kansolan, Kokkilan, Kouvolan, Metsä-Kansolan, Rapattilan ja Ruokolan kylät sekä osia Antamoisten, Kasukkalan ja Laihalan kylistä. Näin myös Kansolan kansakoulu jäi Nuijamaan kunnan alueelle. Tämän jälkeen Kansolan kansakoulu oli vielä runsaan vuosikymmenen Lappeen ja Nuijamaan rajakylien yhteisenä kansakouluna, kunnes Nuijamaan kunta siirsi koulun kauemmaksi kuntarajasta Ruokolan kylään. Silloin alkoivat Lappeen Kähärilän ja Lyytikkälän asukkaat puuhata omaa kansakoulua. Vuoden 1919 alkupuolella oli asia useita kertoja Lappeen kunnanvaltuustossa käsiteltävänä, ja toukokuun 31 päivänä päätettiin vihdoin muodostaa uusi Lempiälän koulupiiri. Siihen liitettiin Karhusjärven, Kähärilän, Lempiälän ja Lyytikkälän kylät. Koulun avaaminen lykkäytyi koulupaikasta tehdyn valituksen vuoksi niin, että avaamispäätös tehtiin vasta 22.5.1920. Koulu aloitti toimintansa opettaja Lempi Suomisen johdolla 30.8.1920 vuokrahuoneissa Juhana Oikkosen talossa Lempiälän kylässä. Kouluhuoneiston ahtauden takia oli Kouluhallitus myöntänyt avustusta ainoastaan elokuun 1 p:vään 1922 sillä ehdolla, että oppilaita otetaan vastaan vain 32. Seuraavaan syksyyn oli kuitenkin kouluun pyrkijöitten luku lisääntynyt 63:een. Ison oppilasmäärän vuoksi tarvittiin toinen vuokrahuoneisto. Se saatiin Juhana Tyrisevän talosta Lyytikkälän kylästä. Opettajaksi Lyytikkälässä toimivaan kouluun valittiin 28 p:nä elokuuta 1921 Kalle Vihtori Sievänen. Syksyllä 1921 käynnistyi oman koulutalon rakentamishanke. Rakennuksen suunnitteli rakennusmestari Räihä ja rakennutti urakoitsija J. Pelli. Rakennustyöt alkoivat keväällä 1922 ja saman vuoden syyskuulla voitiin jo koulutyö uudessa rakennuksessa käynnistää. Vihkiäisjuhla vietettiin lokakuun 22 p:nä 1922.

Lempiälän kansakoulu vuonna 1965.
Kuva: Lappeenrannan kaupunginarkisto

Vuonna 1916 oli Mustolan piirikokouksen aloitteesta Lappeen kunnanvaltuustossa käsiteltävänä Partalan ja Saarnialan kylien erottaminen omaksi koulupiiriksi. Puutteellisen valmistuksen vuoksi ei kunta voinut tehdä asiasta lopullista päätöstä. Vuonna 1919 kyseisten kylien asukkaat itse anoivat koulun perustamista. Valtuusto käsitteli anomusta joulukuussa 1919, mutta päätti jäädä odottamaan samassa kokouksessa asetetun piirijakovaliokunnan työtä. Koska valiokunta puolsi Partalan koulupiirin muodostamista, päätti valtuusto syksyllä 1920 avata Taneli Veikkaselta ja Juhana Partaselta vuokratuissa taloissa kansakoulun. Kouluhuoneistot olivat ahtaita ja epämukavia ja niinpä oman koulurakennuksen pystyttämisessä oltiin ripeitä. Koulurakennusta varten lunastettiin maa-alue Taavetti Viuhkoselta 5000 markan hinnasta. Koulutalon kustannusarvio oli 190 000 markkaa (nykyrahassa 63 160 euroa). Rakennuksen pystyttämisestä järjestettiin urakkahuutokauppa 26.3.1921. Koulupiirin asukkaat tarjosivat rakennustarpeet, urakoitsijan tehtäväksi jäi rakennuksen pystyttäminen. Kaikki koulupiirin asukkaat eivät kuitenkaan suorittaneet heille määrättyä työosuutta ja niinpä koulun johtokunta uhkasi periä ne rahana ulosoton kautta. Koulun ensimmäiseksi opettajaksi valittiin Irene Maria Sulka. 

Partalan kansakoulu vuonna 1956.
Kuva: Lappeenrannan kaupunginarkisto