Lappeenrannan kansakoulun vuonna 1908 valmistunut lisärakennus kuvattuna 15.2.2015 |
Melko pian alkuaan liian suureksi rakennettu koulu
osoittautuikin liian pieneksi. Oppilasmäärä oli suurimmallaan 1900-luvun
alkuvuosina runsaat 350. Koululle saatiin vuosina 1907 – 1908 lisätilaa, kun
koulun tontille rakennettiin tyyliltään puujugendia edustavat käsityö- ja
voimistelutilat ja opetuskeittiö. Huhtikuussa 1906 oli kansakoulun johtokunta
esittänyt kaupunginvaltuustolle lisärakennuksen rakentamista. Johtokunta oli
hankkinut etukäteen rakennuksen piirustukset rakennusmestari J.E. Jaakkolalta. Valtuusto
tekikin myönteisen päätöksen harvinaisen nopeasti eli jo kesäkuun kokouksessaan
1906. Rakennustyö tehtiin kaupungin omana työnä muuraus- ja maalausurakoita
lukuunottamatta. Lisäksi päärakennuksessa tehtiin muutos- ja korjaustöitä. Sen
käsityöluokasta tehtiin tavallinen luokkahuone.
Rakennusmestari J.E.Jaakkolan lisärakennuksen läpileikkauspiirustus vuodelta 1907 |
Silti tilanpuute jatkui, ja oppilaat oli pantava vuorolukuun. Tämäkään ei riittänyt, vaan oli hankittava
vuokratiloja. Tästä antoi kouluhallituksen tarkastaja vuonna 1909 muistutuksen
ja kehotti rakentamaan kouluun lisää luokkahuoneita. Seuraavina vuosina
esitettiin useita ratkaisuehdotuksia. Esillä olivat mm. opettajan-asunnon
muuttaminen luokiksi ja sopivan rakennuksen osto. Opettajan asunto
päätettiinkin ottaa koulun käyttöön vuoden 1910 syksyllä, mutta aie kaatui
opettaja Antti Korjosen korvausvaateisiin.
Joulukuussa 1910 saatiin tietoon, että käsiteollisuuskoululle vuokrattu
ratsumestari Ispolatovskyn talo (myöhemmin Lappeen kunnantalo) olisi myytävänä.
Kansakoulun johtokunta ehdotti kyseisen talon ostamista alakansakoulun käyttöön.
Kaupunginvaltuusto hylkäsi oston, koska piti vaadittua hintaa (30 000 markkaa) liian
kalliina. Tilapäisratkaisuna vuokrattiin Taipale-Forstadiuksen talon yläkertaa
vuosina 1911 – 1913.
Kouluvuonna 1912 – 1913 tilanahtaus paheni väliaikaisesti
vielä lisää. Kun syksyllä 1912 Lappeenrantaan sijoitettiin suuri määrä
venäläistä sotaväkeä ja majoituslautakunta ei kyennyt sille hankkimaan riittävästi
majoitustiloja. Niinpä otettiin koko kansakoulun luokkarakennus sotilaiden
kasarmirakennukseksi. Tämä oli sotilaiden hallussa vuoden 1913 huhtikuun
lopulle sakka. Koulun luokkahuoneet olivat majoituksen jäljiltä kehnossa
kunnossa. Niinpä rakennuksen sisätiloja jouduttiin korjaamaan perinpohjin. Venäläisten
sotilaiden asuessa kansakoulun luokkarakennuksessa, sullottiin kansakoululuokat
väliaikaisesti mikä minnekin. Osa työskenteli Taipale-Forstadiuksen talossa ja
muutamia luokkia sijoitettiin yhteiskoululle. Lisäksi luokkatiloina käytettiin
kansakoulun voimistelusalia, veistoluokkaa sekä talouskoulun keittiötä.
Wivi Lönnin vuonna 1913 piirtämä uusi kansakoulurakennus Suonionkadulta nähtynä. |
1910-luvulle saavuttaessa väläytettiin myös ajatusta toisen
kansakoulun perustamisesta. Kansakoulun johtokunta esitti vuonna 1913
kaupunginvaltuustolle uuden suuren tiilisen kansakoulutalon rakentamista
entisen kansakoulun viereen. Tämän rakennuksen piirustukset laati
jyväskyläläinen arkkitehti Wivi Lönn. Wivi Lönnin luonnokset esiteltiin
johtokunnalle 13.2.1913. Ehdotus koostui tiilistä rakennettavasta koulutalosta,
jossa kellarikerroksen lisäksi oli kymmenen luokkahuonetta, juhlasali, opettajahuone
ja varastotilat opetusvälineitä varten kolmessa kerroksessa. Tämän vain luokka-
ja kokoelmahuoneita sisältävän rakennuksen kustannusarvio oli 103 000 markkaa. Ehdotus
sai valtuustossa runsaasti kritiikkiä. Lisäksi ajankohta ei ollut kuitenkaan
valtion tarjoaman vähäisen avustuksen ja sotatilan takia suotuisa. Valtuustossa
keskusteltiin myös koulun rakentamisesta länsiosan sijasta kaupungin itäosaan. Valtuusto
ilmoittikin 26.11.1915, että rakennustyön toteuttaminen silloisissa oloissa oli
mahdotonta. Joulukuussa 1915 hylkäsi kaupunginvaltuusto kaikki koulun
laajentamishankkeet. Samalla se ilmoitti johtokunnalle, että
käsityörakennuksessa oleva talous/keittokoulun keittiö puretaan ja muutetaan
luokkahuoneeksi. Lisäksi koulun johtajan asunto muutetaan luokkahuoneiksi. Tähän
päättyi yli puolivuosikymmentä vireillä ollut uuden koulurakennuksen/koululaajennuksen
valmistelu. Lopputuloksena oli kolmen pienen ja epämukavan luokkahuoneen
saaminen sekä jatkoluokan menettäminen.
Wivi Lönnin piirtämä koulurakennus Runeberginkadulta nähtynä |
Uuden kansakouluasetuksen mukainen iltakoulu aloitti
toimintansa kansakoululla 12.9.1892. Se oli tarkoitettu 12 vuotta täyttäneille,
päivittäin työssä käyville nuorille, joiden kansakouluopinnot olivat jääneet
kesken tai joilta yläkansakoulu oli kokonaan käymättä. Iltakoulu toimi
kansakoulun yhteydessä aina oppivelvollisuuslain voimaantuloon eli vuoteen 1922
saakka. Nuoren työnantaja velvoitettiin 500 markan sakon uhalla hankkimaan
tälle kouluopetusta. Iltakoulussa opetusta annettiin kaksi tuntia joka ilta kuutena
päivänä viikossa. Opetus koostui seuraavien aineiden viikkotunneista: äidinkieli
ja kirjalliset harjoitukset 4 tuntia, maantieto ja historia 3 tuntia, luvunlasku
2 tuntia ja uskonto 2 tuntia. Iltakoulua pidettiin kello 18 - 20 syyskuun
puolivälistä toukokuun loppuun. Joululoma
oli sama kuin kansakoulussa eli kuukausi. Ensimmäisenä vuonna kouluun
ilmoittautui 11 oppilasta, joista kolme oli tyttöjä. Seuraavana vuonna
oppilasmäärä kaksinkertaistui. Vähitellen tytöt muodostivat koulussa selkeän
enemmistö. Useimmat oppilaat olivat töissä tupakkatehtaalla tai
käsityöläismestarien ja kauppaliikkeiden palveluksessa. Ensimmäiseksi koulun
johtajaksi lupautui kansakouluntarkastaja, pastori J. A. Collan ja opettajina
toimivat kansakoulun opettajat.
Ilmoitus iltakoulusta. Lappeenrannan Uutiset 68/27.8.1892 |
Kansakouluasetuksessa määrättiin, että koulunsa päättäneille
oppilaille piti järjestää jatko-opetusta. Tavoitteena oli ennen työelämään
siirtymistä hankittujen tietojen syventäminen ja tiedonhalun kasvattaminen. Jatko-opetus
ei kuitenkaan oikein päässyt maassamme vauhtiin, sillä vain muutamia
jatkokursseja järjestettiin joissakin kansakouluissa. Vuonna 1906 senaatti
hyväksyi uudet määräykset opetussuunnitelmasta. Opetettavat aineet saatiin
valita paikkakuntakohtaisesti kunkin seudun elinkeinoelämän tarpeet huomioiden.
Kansakoulun uuden lisärakennuksen valmistuminen 1908 mahdollisti vuonna 1908
jatko-opetuksen käynnistymisen Lappeenrannassa. Olihan uudessa
koulurakennuksessa oma opetuskeittiö. Niinpä lokakuussa 1908 alkoi tytöille
opetus keitto- ja talouskoulussa. Koulua pidettiin vuosittain noin neljä
kuukautta. Lauantait olivat päinvastoin kuin kansa- ja iltakouluissa, vapaita. Keittokoulu
toimi vuoteen 1911 saakka. Silloin tarvittiin myös opetuskeittiön tilat
luokkahuoneeksi. Vielä kesällä 1911 oli kansakoululla järjestetty kuusi viikkoa kestänyt keittokurssi. Lopettamiseen saattoi vaikuttaa tilanahtauden lisäksi myös
valtionavun ratkaiseva väheneminen vuonna 1911. Vuoden 1915 joulukuussa
kaupunginvaltuusto teki päätöksen, jonka mukaan hellat ja uuni purettiin ja
tila muutettiin lopullisesti tavalliseksi luokkahuoneeksi. Opettajat lähettivät
päätöksen johdosta yksimielisen vastalauseensa valtuustolle, joka ei päätöstään
kuitenkaan muuttanut.
Ilmoitus keittokoulun opettajan virasta. Tehtävään valittiin Helsingin talouskoulusta valmistunut Maiju Lind.Itä-Suomen Sanomat 117/10.10.1908 |
Hei, kysyisin siitä Wivi Lönnin piirtämästä koulurakennuksesta. Rakennettiinko tämä koulu ja onko se se entinen poikalyseo?
VastaaPoistaHei,
VastaaPoistarakennusta ei koskaan toteutettu.