Keisarivierailu 1891 - Lappeenrannan kansakoulun huippuhetki

Keisarivierailu Lappeenrannassa 1891.
Juhla-asuun koristellun raatihuoneen edessä parveilee uteliaita kaupunkilaisia:
Kuva: Lappeenrannan kaupunginarkisto

Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas Aleksanteri III puolisoineen kävi Lappeenrannassa elokuussa 1891. Aleksanteri III tarkasti laajan seurueen kera Lappeenrantaan leiripäiville kokoontuneen Suomen sotaväen. Seurueeseen kuuluivat keisariparin lisäksi heidän lapsensa Georgi, Ksenia ja Mihail. Juhlajuna saapui rautatieasemalle keskiviikkona 5. elokuuta kello viiden jälkeen. Asemalle saapumista pääsivät seuraamaan vain pääsylipun lunastaneet, joita oli noin 140. Keisarin seurueeseen kuului noin 40 henkeä. Kaupunki oli juhlakoristeltu ja –liputettu, lisäksi oli pystytetty juhlaportti, jonka luona kukkaistytöt heittelivät saapuvien vieraiden päälle kukkia tervetulotoivotuksena. Juhlakoristeluun oli käytetty 1500 markkaa kaupungin varoja ja saatu avustusta kaupungin anniskeluyhtiöltä 1680 markan edestä.

Kolme päivää kestäneen vierailuun kuuluivat mm. keskiviikkoiltana ilotulitus Linnoituksessa ja Halkosaaressa sekä sotaväen harjoitusten seuraaminen torstaiaamuna. Torstain ohjelmaan kuului lisäksi laivaretki Imatralle. Siellä käytiin kahteenkin otteeseen katsomassa koskea, johonka laskettiin mm. veneissä palavia tervatynnyreitä. Palavat soihdut ja ilotulitus vastaanottivat illalla takaisin Lappeenrantaan palaneet keisarilliset. 

Lappeenrannan Uutisten uutisotsikko 6.8.1891

Vierailu Lappeenrannan kansakoululla

Perjantaipäivä alkoi sotilasparaatilla Leirikentällä. Sieltä he ajoivat suoraa tietä koulunäyttelyyn Lappeenrannan kansakoululle, jonne he saapuivat varttia vaille 11. Hallitsijapari nousi porilaisten marssin soidessa juhlaportaita kouluun. Tervehdyspuheiden jälkeen Kuopion Naiskuoro lauloi, ja keisarinna Maria Feodorovnalle lahjoitettiin ryijy sekä keisarille pari savolaisia pitkävartisia lapikkaita j maisemakuvia Suomesta. Hallitsijapari tutustui maamme kaikista kansa- ja ammattikouluista sekä seminaareista koottuun näyttelyyn huolellisesti. Eteisestä oikealla oleva luokka oli varattu tyttöjen käsitöiden esittelylle. Siellä myös kutoivat ja kehräsivät Joutsenon kansallispukuihin pukeutuneet Turun ja Hämeenlinnan kutomakoulun tytöt. Matti Rynenin turkkilaismattojen kutomistelineillä näyttivät taitojaan lappeenrantalaiset nuohoojantytär Anna Anttonen ja nahkurintytär Fanny Lönnqvist ja rukilla kehräsi Henrika Turunen. Poikaoppilaiden veistotöitä oli sijoitettu käsityöluokkaan, jossa 15 kansakoulupoikaa Leppävirran Kurjalanrannan kansakoulusta opettaja Rainion johdolla oli työn touhussa höyläpenkkiensä ääressä. Lappeenrannan käsityökoulun näyttelyssä kiitosta saivat hallitsijaparilta koulussa valmistetut kapsäkit. Juhlasalissa olivat Jyväskylän, Sortavalan, Tammisaaren ja Uudenkaarlepyyn seminaarien näyttelytyöt. Myös kansakoulujen oppilastyöt olivat esillä pääosin juhlasalissa. Samoin Kuopion ja Helsingin sokeainkouluista tulleet esineet. Suuressa kansakoulunäyttelyssä esineitä ja mallipiirustuksia oli yhteensä 5860 kappaletta. Noin sata oppilaitosta oli mukana tässä ainutkertaisessa näyttelyssä Lappeenrannassa. 

Keisaripari suoritti näyttelyihin tutustuessaan myös ostoksia. Keisarinna osti venäläisten koulujen näyttelystä kastemekon. Seminaarien näyttelyistä keisarilliset vieraat ostivat erilaisia pieniä esineitä, ja mattomestari Rynéniltä 300 markan arvoisen maton. Hämeen pataljoonan aseseppä Liliukselta he ostivat kaksi tykin- ja kiväärinluodeista tehtyä kynttilänjalkaa, joista he maksoivat peräti 800 markkaa. Muita näyttelyostoksia olivat kauhavalaiset puukot sekä kansakoulujen näyttelyistä pieniä puuesineitä noin sadalla markalla. Keisarille lahjoitettiin muistoksi koulun pääportaiden viereen tuotu nelihankainen mastolla varustettu soutuvene, jonka oli valmistanut Herman Koli. [Kolin muistelu veneen luovuttamisesta ja tsaarin kohtaamisesta löytyy täältä] Koululta keisarilliset vieraat siirtyivät tarkastamaan uusia rakuunarykmentin kasarmeja, jonka jälkeen he siirtyivät Linnoituksen ortodoksiseen kirkkoon jumalanpalvelukseen. Iltapäivällä oli edessä paluumatka ja arvovieraat siirtyivät asemalle. Sieltä juna kuljetti heidät illaksi Pietariin, jossa odottivat Serbian kuninkaan kunniaksi järjestetyt päivälliset.