|
Lappeen Juvakan kansakoulu Myllymäellä. Kuva: Lappeenrannan kaupunginarkisto |
|
Talvinen näkymä Juvakan kansakoululle. Kuva: Lappeenrannan kaupunginarkisto |
|
Ilmoitus Lappeen kuntakokouksesta,
jossa aiheena mm. Juvakan kansakoulu
Itä-Suomen Sanomat 6.5.1905. |
Tällä kertaa Lakkautettujen kyläkoulujen kierroksellani esillä on kansakoulu, joka on lakkautettu kesällä 1937. Perehdyin aiheeseen pyöretken sijasta retkellä kaupunginarkiston saloihin ja historiakirjojen sivuihin. Jälkimmäisistä saamani tietous osoittautui varsin ohueksi.
Lappeen kunnan ensimmäistä kansakoulua, vuonna 1878
perustettua Taikinamäen koulua, vaivasi pitkään suuri tilanahtaus. Lappeenrannan
kupeessa olevien esikaupunkialueiden ja lähikylien väkiluku kasvoi koko ajan. Taikinamäen
kansakoulussa oli viisi opettajaa, mutta vain kolme luokkahuonetta. Koulua
olikin jo pakko käydä kahdessa vuorossa. Niinpä koulun johtokunta esitti piiriin
toista kansakoulua Juvakan Myllymäelle. Sinne oli tarkoitus tulla myös
Hanhijärven koulupiirin lapsien.
Kuten niin usein, alkoi tämän jälkeen kiivas taistelu siitä,
miten koulupiiri jaetaan ja missä koulu tulisi sijaitsemaan. Taistelua käytiin
lähinnä siitä, tulisiko koulun sijaita Viipuriin vievän maantien varressa
Myllymäellä vai Hanhijärven tienoilla. Tarkoituksena olisi ollut silloin
liittää myös aikaisemmin muodostettu Hanhijärven koulupiiri uuteen Juvakan
piiriin. Tyytymättömät valittivat tehdyistä päätöksistä kaikkiin
oikeusasteisiin. Taistelun tuoksinnassa mittailtiin matkoja aiotuille
koulupaikoille ja kutsuttiin maanmittareita, lääkäreitä, kansakouluntarkastajia
ja kouluhallituksen edustajia selvittämään tilannetta. Lopulta koulu päätettiin
rakentaa Myllymäelle ja sen piiriin tulivat kuulumaan Kourulanmäen ja Armilan
kylien ne osat, jotka jäivät Kaukaalle vievän pistoradan eteläpuolelle sekä
Hanhijärven, Karkkolan ja Sinkkolan kylät sekä osia Tirilän ja Puralan kylistä.
Näin syntynyt Juvakan kansakoulu oli järjestyksessä kymmenes Lappeen kunnan
alueelle perustettu kansakoulu.
|
Urakkatarjousilmoitus Juvakan kansakoulun kivijalan ja ulkohuoneiden rakentamisesta: Itä-Suomen Sanomat 23.5.1905 |
Uuden koulun rakentamiseen toteutusta ajamaan valittiin
rakennustoimikunta, johon kuuluivat maanviljelijä Lauri Nevalainen Karkkolasta, kanttori-urkuri Isak Ketonen, maanviljelijä Juho Helkala sekä opettaja Teodor Jekkonen
Armilasta sekä Kaarlo Mäkelä Ihalaisista. Rakennustöitä valvomaan palkattiin 400
markan korvauksella Lappeenrannan silloinen rakennusmestari J.E. Jaakkola. Toukokuun
puolivälissä oli rakennushanke edennyt niin pitkälle, että Lappeen
kunnanvaltuusto teki lopullisen päätöksen koulurakennuksen rahoituksen ja
piirustusten hyväksymisestä. Tämän jälkeen julistettiin koulurakennuksen
kivijaloista, kellarista ja ulkohuoneista urakkakilpailu. Edellä mainitut
rakennukset ja kivijalat valmistuivat syksyllä 1905. Kevättalvella 1906
julistettiin urakkakilpailu kolmeopettajaisen koulurakennuksen loppuunsaattamisesta.
Kunnan vastuulle jäi rakennustarpeiden toimittaminen. Ne kerättiin koulupiirin
asukkailta. Urakkaan kuului myös irtaimisto kuten esimerkiksi pulpetit. Rakennukset
valmistuivat nopeasti, niin että niissä voitiin aloittaa koulutyö syksyllä 1906.
Hieman myöhemmin rakennettiin vielä käsityöhuone / saunarakennus sekä
kolmiosainen kellari. Koulun nimeksi valittiin sijainnin perusteella Juvakan
kansakoulu, koska toinen vaihtoehto, Myllymäen kansakoulu, oli jo käytössä
toisaalla Suomessa.
|
Urakkatarjousilmoitus Juvakan kansakoulun
rakentamisesta. Itä-Suomen Sanomat 6.2.1906 |
Juvakan kansakoulun johtokuntana toimi aluksi Taikinamäen
koulun johtokunta. Tämä todettiin kuitenkin käytännössä hankalaksi. Niinpä
koululle valittiin oma johtokunta, johon kuuluivat aluksi puheenjohtajana
pastori Uno Norström ja myöhemmin pastori K.G. Forsblom, puutyömies Juhana
Saarinen ja herastuomari Juhana Juvakka. Myöhemmin johtokuntaan ovat kuuluneet
mm. maanviljelijät Juhana Kourula, Juhana Rantanen, Juhana Ruokonen, Pekka
Helkala, Anni Helkala, puutyömies Eero Karjalainen, räätälin emäntä Eeva Hurja,
konttorinhoitaja J.H. Muikku ja rataesimies K.A. Lehtinen.
Vuonna 1906 kouluun perustettiin yksi miesopettajan ja kaksi
naisopettajan virkaa. Miesopettajaksi valittiin Teodor Jekkonen ja
naisopettajiksi Elsa Tavila ja Hilja Lehtokoski. Pitkäaikaisina opettajina
toimivat Jekkosen lisäksi Elin Bergroth, Impi Klaavo ja Alma Reijola. Vuonna 1909
koululle perustettiin kolmas naisopettajan virka, johon valittiin Elin
Varttinen. Naisopettajan virka muutettiin vuonna 1911 miesopettajana viraksi. Tämän
viran hoitajat vaihtuivat lähes joka vuosi, kunnes se lakkautettiin kesällä 1927.
Alakansakoulun naisopettajan virka perustettiin koululle vuonna 1920 ja sen
pitkäaikaisena hoitajana toimi Anna Jekkonen. Vuonna 1921 koululle perustettiin
toinen alakansakoulunopettajan virka, mutta virka ja sen mukana myös luokka
siirtyivät lokakuussa 1922 Armilan kansakouluun.
Vuosi 1932 merkitsi suurta muutosta Juvakan kansakoululle. Koulu
siirtyi alueliitoksessa yhdessä Taikinamäen, Armilan ja Peltolan kansakoulujen
kanssa Lappeenrannan kaupungin alueelle. Kansakouluna rakennus toimi jonkun vuoden eli vuoden 1937 kevääseen saakka. Rakennuksessa tehtiin tämän jälkeen muutos- ja korjaustöitä, jonka jälkeen se palveli Lappeenrannan kaupungin lastenkotina 1.1.1938 lähtien. Lastenkotitoimintaa
oli vuoteen 1972 saakka.
|
Juvakan entinen kansakoulu lastenkotina/-tarhana
Kuva: Lappeenrannan kaupunginarkisto |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti