Kansanopetus Lappeenrannassa 150 vuotta. Kansakoulut Lauritsalaan (1911) ja Luukkaalle (1913)

Lauritsalan kansakoulun rakennuspiirustukset

Vuonna 1890 käynnistyi tapahtumavyöry, joka johti kahden merkittävän teollisuuslaitoksen syntymiseen Lauritsalaan. Mäntsälän sijainnut Kaukaan rullatehdas laajensi tuotantonsa Lauritsalaan. Yhtiö osti 268 hehtaarin Parkkarilan tilan marraskuussa 1890 eversti Emil von Haartmanilta.  Samaan aikaan norjalaiset veljekset James ja Thomas Salvesén ostivat kolmisen kilometriä Parkkarilasta itään sijainneen Varkaansaaren tilan. Varkaansaari oli tuolloin Viipuriin kuljetettavien puutavaroiden lastauspaikka. Seuraavana vuonna siellä aloitti toimintansa kaksikehäinen saha. Vuonna 1906 tapahtuneen palon jälkeen se suurennettiin kahdeksankehäiseksi ja saha oli maamme kuudenneksi suurin. Vuonna 1910 sahalla työskenteli runsaat kaksisataa työntekijää. Parkkarilaan rakennettiin rullatehdas vuosina 1892. Rullatehtaan viereen nousi vuonna 1896 sulfiittiselluloosatehdas, jota täydensi vuonna 1898 yksikehäinen höyrysaha. Tuotanto laajeni vuodesta toiseen, samoin tehtaan henkilökunnan määrä. Se kohosi 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä reilusti yli tuhannen. Tehtaitten ympärille muodostui nopeasti teollisuustaajama, josta muodostettiin myöhemmin Lauritsalan kauppala. Kun kyseisen kauppalan alueella oli asunut vuonna 1890 noin 500 asukasta, oli asukasmäärä vuonna 1910 jo 3500. Myös tähän tehdastaajamaan kaivattiin kipeästi kansakoulua.

Lauritsalan kansakoulu valmistui syksyllä 1911

Lauritsalan kansakoulun perustamishanke oli esillä 14.3.1903 pidetyssä kuntakokouksessa. Tällöin Lauritsalan sahan työväestö anomus (päivätty 2.2.1903), jossa pyydettiin Hartikkalan, Lauritsalan, Luukkaan y.m. kylistä muodostettavaksi uusi koulupiiri. Alueella asui noin sata kouluikäistä lasta, joista yli puolet ei saanut kouluopetusta. Anomusta sekä kannatettiin että vastustettiin, jolloin kokous ratkaisi asian äänestyksellä. Hankkeen vastustaja esittivät, että siitä pyydetään Mustolan koulupiirin kokouksen lausunto. Tämä ehdotus voitti ja sille tielle jäi kouluhanke useiksi vuosiksi. Marraskuun 21 päivänä 1909 pidettiin Lauritsalan sahalla kokous, jossa päätettiin uudelleen ryhtyä kouluhanketta ajamaan. Nyt myös sahan isännistö lupasi sille tukensa. Helmikuun 26 päivänä 1910 valtuusto käsitteli koneenhoitaja Matti Sieväsen jättämää ja 88 paikkakuntalaisen allekirjoittama anomusta kansakoulun perustamiseksi Lauritsalaan. Valtuusto teki yksimielisesti myönteisen päätöksen koulupiirin perustamisesta. Koulun rakentamispäätöstä odotettiin, kunnes saatiin Aktiebolaget T. & J. Salvesenin lupaus tontin että rakennushirsien lahjoittamisesta. Lopullinen päätös Lauritsalan kansakoulun rakentamisesta tehtiin Lappeen kunnanvaltuustossa 30.4.1910.

Lauritsalan kansakoulurakennus 1950-luvulla.
Kuva: Lappeenrannan kaupunginarkisto

Koulu valmistui syksyllä 1911 arkkitehti Y. Sadeniemen ”maalaiskansakoulujen rakennuspiirustus n:o 13”-mallin mukaan. Se rakennettiin kahden yläkansakoulun opettajan kouluksi, mutta suuren oppilastulvan vuoksi oli siihen pakko jo ensimmäisenä syksynä ottaa kolme opettajaa. Kouluun ilmoittautui 17.8.1911 jo 138 oppilasta ja lukuvuoden aikana oppilasmäärä kasvoi 149:än. Koulussa vallitsi heti alusta alkaen mahdoton tilanahtaus. Niinpä 22.10.1911 pidetty koulupiirin kokous anoi Lappeen kunnanvaltuustolta uuden koulupiirin perustamista Luukkaan ja Hartikkalan kyliin. Tämä toteutuikin syksyllä 1913.  Vuonna 1914 Lauritsalan koulussa aloitti Lappeen kunnan ensimmäinen alakansakoulu. Ensimmäisiksi yläkansakoulun opettajiksi valittiin Elias Kekki Antreasta, Elna Räsänen Kuopiosta ja Annikki Kaksonen. Alakansakoulun ensimmäisenä opettajana toimi Helmi Hallberg.

Luukkaan kansakoulu kuvattuna 1960-luvun alussa, ennen purkamistaan.
Kuva: Lappeenrannan kaupunginarkisto

Lauritsalan kansakouluun ilmoittautui syksyllä 1911 yhteensä 160 oppilasta. Piirin kouluikäisten lasten lukumäärä oli kuitenkin jo 196. Näille kaikille ei koulussa ollut yksinkertaisesti tilaa. Niinpä koulupiirin asukkaiden 12.10.1911 pitämässä kokouksessa esitettiin Lappeen kunnanvaltuustolle, että Luukkaan ja Hartikkalan kylistä muodostettaisiin oma Luukkaan koulupiiri. Tälle olisi rakennettava koulutalo Luukkaan kylässä olevalle kirkkoherran virkatalon maalle. Vuoden 1911 joulukuun kokouksessa kunnanvaltuusto nimitti toimikunnan selvittämään koulun tonttiasiaa. Seurakunta näytti vihreää valoa, ja helmikuun 15 päivänä 1913 päätti Lappeen kunnanvaltuusto, että Lappeen pitäjän Luukkaan ja Hakalin/ Hartikkalan kylät erotetaan Lauritsalan koulupiiristä ja näitä kyliä varten rakennetaan Lappeen pappilan virkatalon maalle kahden opettajan koulu, jonka tulee olla valmiina 1 p:nä elokuuta 1913. Luukkaan koulu päätettiin rakentaa samoin (Y. Sadeniemen) piirustuksin kuin Lauritsalan koulukin. Johtokunta, joka oli samalla rakennustoimikunta, päätti kerätä tarvittavat rakennushirret koulupiirin veroa maksavilta henkilöiltä. Kun rakennuspaikalle tuotuja hirsiä ryhdyttiin tarkastamaan, ilmeni, että luvattoman monen hirsimitta poikkesi alakanttiin johtokunnan määräämästä mitasta. Rakennusurakka annettiin rakennusmestari Kalle Niemiselle 24 720 markan hinnasta.

Luukkaan vanhan kansakoulurakennuksen takaa siintävät 1960-luvun alussa
Lauritsalan yhteiskoulun rakennukset.
Kuva: Lappeenrannan kaupunginarkisto

Työt valmistuivatkin aikanaan, niin että koulu pääsi alkamaan toimintansa elokuussa 1913. Koulun opettajien virat julistettiin hakuun jo toukokuussa 1913. Koulun johtajalle luvattiin palkkaa 400 markkaa vuodessa. Lisäksi hänelle tuli luontaisetuna puoli hehtaaria viljelysmaata, vapaa asunto ja polttopuut. Oppilailta kerättiin yhden markan vuosimaksu, josta puolet annettiin lisäpalkkana koulun johtajalle. Ensimmäisiksi opettajiksi valittiin 33 hakijan joukosta Jalmari Saarinen ja Edith Kettunen. Ensimmäisinä kouluvuosina oli johtokunnalla suuri työ saada varat riittämään koulun kaluston ja opetusvälineiden hankkimiseen. Kunnalta saadut määrärahat ja koulupiirin asukkailta kerätty piirivero eivät yksinkertaisesti riittäneet. Niinpä koulun johtokunnan puheenjohtaja lainasi tiukan paikan tullen omia varojaan laskujen maksamiseen. Koulun puuhahenkilöinä ja eteenpäinviejinä toimivat maanviljelijä P.F.Luukas, liikemies A. J. Huttunen, työmiehet Juho Varis, Taavetti Kapiainen, Elias Tersa ja E. A. Seppänen. Ensimmäisenä toimintavuonna koulussa oli 82 oppilasta. Pian oppilasluku ylitti sadan. Vuonna 1916 oli pakko karsia tilanpuutteen vuoksi oppilaiden määrää. Ensimmäisen karsinnan kohteeksi joutuivat muista koulupiireistä saapuneet oppilaat ja koulussa huonosti menestyneet. Kun kouluun ilmoittautui vuonna 1920 jo 124 oppilasta, perustettiin kolmas opettajan virka.