Lappeenrannan vuonna 1888 valmistunut kansakoulu (nykyinen Lönnrotin koulu) kuvattuna 15.2.2015 |
Waldemar Backmanssonin Lappeenrannan uudelle kansakoulurakennukselle tekemä julkisivupiirustus |
Uutinen Lappeenrannan kansakoulun urakasta. Lappeenrannan Uutiset 12.7.1887 |
Rakennukseen tarvittavat varat, 40 000 markkaa päätettiin
ottaa lainaksi. Pankinjohtaja Waldemar Enebergin tehtäväksi annettiin selvittää
lainansaantimahdollisuutta valtiolta. Rakennustoimikunta sai heti
käytettäväkseen 10 000 markkaa. Toimikunta tilasi koulun piirustukset
arkkitehti Waldemar Backmansonilta ja
alkoi heti teettää kivijalkaa ja ostella rakennushirsiä. Tarina kertoo, että
rakennushirsiksi myytiin paljon Saimaan saarista varastettuja puita. Rakentaminen
ei edennyt kuitenkaan ongelmitta. Aikomus oli saada koulutalo valmiiksi jo
syksyyn 1886 mennessä. Piirustukset kuitenkin viivästyivät ja esiteltiin
valtuustolle 25.5.1886. Valmiiksi ne tulivat marraskuussa 1886. Niistä
Backmansson veloitti 1345 markkaa. Viipurin lääninkanslia vahvisti piirustukset
1.5.1887. Lisäksi valmistumista hidastuttivat vielä erimielisyydet rakennuksen
kivijalan tekijän muurari Vilhelm Nylundin kanssa. Kiistaa käytiin kivijalan
korkeudesta. Nämä johtivat siihen, että Nylund jätti urakkansa kesken (ilmeisesti
hänet pakotettiin jättämään urakka kesken)
ja rakennustyömaa seisoi noin vuoden ajan. Perustustöt teki loppuun
Kontantin Mandolin Virolahdelta. Rakennuksen urakoi lopulta arkkitehti Frithiof
Mieritz. Urakkasumma oli 25 000 markkaa (erään
lehtiuutisen mukaan 27 500 markka) ja Mieritz lupasi rakennuksen valmiiksi
vuoden kuluessa. Töitä valvomaan palkattiin rakennusmestari Alfred Sirén
Helsingistä. Urakoitsija sai hyödyntää rakennuksen lähes valmiin kivijalan ja
kaikki paikalle valmiiksi tuodut rakennustarpeet, joiden arvoksi laskettiin
noin 15 000 markkaa. Rakennustyöt edistyivät nyt nopeasti, ja koulu valmistui
kesäkuun loppuun mennessä 1888, kuten urakkasopimuksessa oli sovittu.
Arkkitehti Mieritzin ostoilmoitus. Lappeenrannan Uutiset 12.8.1887 |
Vastaanottotarkastus pidettiin 30.6.1888. Sanomalehtiuutisen mukaan se oli valmistuessaan suurin maassamme rakennettu puinen kansakoulu. Urakan aikana selvisi, että arkkitehti Mieritz oli arvioinut kansakoulun rakennuskustannukset täysin alakanttiin. Kustannukset nousivat noin kaksi kertaa suuremmiksi kuin urakkasumma. Näin ollen urakoitsija kärsi 25 000 markan tappion. Mieritz pyysi valtuustoa korvaamaan kärsimiänsä tappioita, mutta valtuusto hylkäsi sen anomuksen kokonaan. Pieleen mennyt Lappeenrannan kansakoulun urakkatarjous johti osaltaan arkkitehti Mieritzin hakeutumaan vuoden 1888 joulukuussa konkurssiin
Uutinen uuden kansakoulun vihkiäisistä. Lappeenrannan Uutiset 4.9.1888 |
Rakennuskustannuksiin saatiin varoja kaupungin
anniskeluyhtiön voittovaroista (7000 markkaa) ja loput lainattiin valtiolta. Koulun
avajaisia vietettiin 1.9.1888. Koulutalosta tuli sen hetken tarpeisiin liian
iso. Muutaman vuoden kuluttua oppilasmäärän kasvaessa koko ajan huomattiin
kuitenkin, että päätös isohkosta koulusta oli ollut kaukonäköinen. Lisäksi
uusrenesanssityylisen rakennuksen kaunis ulkonäkö keräsi kiitosta. Rakennuksesta
tulikin pienen Lappeenrannan uusin nähtävyys. Lappeenrannan kaupunki sai siis
erittäin halvalla uuden, hyvän, toimivan ja kauniin kansakoulun. Lisäksi uusi
koulu antoi kaupunkilaisille aikaisempaa paremmat tilat harrastuksille ja
kokouksille. Erikoisen tärkeäksi nähtiin koulun suuri sali, silloisen kaupungin
suurin juhlasali. Sitä käytettiin varsinkin vuosisadan loppulla konsertteihin
ja juhliin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti