Eteläkarjalainen maisema

Eteläkarjalainen maisema
Tässä blogissa on sekä kuvia että tarinoita upean Etelä-Karjalan luonnosta, ihmisistä ja kulttuurista. Kuvassa syyskuinen näkymä Saimaan kanavan varrelta.

lauantai 3. joulukuuta 2016

Sotalapset

Etelä-Savo 1.11.1941
Vanhojen lehtien penkominen toi esille oheisen uutisen sotalapsista. Tästäkin kaupungista ja ympäröivltä maaseudulta siirtyi pikkulapsia suurin joukoin sotaa pakoon Ruotsiin. Osa ei koskaan palannut, osa ei enää palattuaan sopeutunut entisen kotimaansa oloihin, vaan kaipasi takaisin Ruotsiin.  Aiheesta on tehty Klaus Härön ohjaama erittäin hyvä elokuva, Äideistä parhain, jota katsoessa vanhankin kyynikon silmäkulmaan tirahtaa kyynel. Elokuvan pohjana on Lappeenrannan oman pojan Heikki Hietamiehen samaniminen kirja.  Lopuksi kokoamani yhteenveto aiheesta:

Koostetta


Maastamme siirrettiin talvi ja jatkosotien aikana vajaat 70 000 75 000 alle 16-vuotiasta lasta ilman vanhempiaan sotaa pakoon muihin Pohjoismaihin. Heidät sijoitettiin pääasiassa yksityisiin perheisiin. Lapsista vietiin pääosa Ruotsiin, Tanskaan  lähti noin 4200 ja Norjaan noin 100 lasta. Suuri osa lapsista oli suurista kaupungeista kuten Helsingistä ja Viipurista. Aluksi kriteerit lasten lähettämiseen olivat tiukat. Ne käyvät ilmi oheisesta uutisesta. Myöhemmin lähes kuka tahansa alle 13-vuotias saattoi päästä mukaan. Sotalapsista jäin noin 7 500 palaamatta Suomeen. Vuosina 1939-1945 tapahtuneet suomalaisten lasten siirrot olivat suhteessa maiden väkilukuun toisen maailmansodan maailmanennätystasoa. Osa lapsista siirtyi Ruotsiin yksityisteitse, osa viranomaisten järjestämillä kuljetuksilla.

Kun talvisota syttyi marraskuun viimeisen
ä päivänä 1939, Ruotsissa muodostui heti voimakas kansalaismielipide Suomen puolesta. Monet ruotsalaiset tarjoutuivat ottamaan sodan jalkoihin joutuneen naapurivaltionsa lapsia korvauksetta hoitoonsa. Suomen hallitus olisi halunnut avun tulevan mieluummin suoraan Suomeen. Kaksi vaikutusvaltaista Suomen puolesta hyväntekeväisyystyötä tehnyttä ruotsalaisrouvaa eivät kuitenkaan tyytyneet tähän. He hankkiutuivat suoraan marsalkka C.G.E. Mannerheimin ja ministeri K.-A. Fagerholmin puheille, ja saivat taivutettua nämä puolelleen. Niinpä  ensimmäiset sotalapset matkustivat Turusta Tukholmaan 15. joulukuuta 1939 Arcturus-laivalla. Valtaosa lapsista kuljetettiin kuitenkin rautateitse Tornion- Haaparannan raja-aseman kautta.

Asemasotavaiheen alettua lapsia siirrettiin takaisin Suomeen 15.8.1942 lähtien.
Lokakuuhun mennessä heistä noin 5000 oli palannut kotimaahan. Hyvä ravinto
ja turvalliset olot olivat lihottaneet lapsia niin, etteivät vanhemmat meinanneet
aina heitä tunnistaa, kertoi Etelä-Savo 11.10.1942.

Suomesta lähetettiin lähinnä talvisodan pommituksilta suojaan lähes 5 500 lasta. Noin 200 henkeä kuljetettiin edelleen Norjaan ja Tanskaan, noin sata kumpaankin. Sodan päätyttyä evakuoitujen paluuta ei kiirehditty. Kesäkuussa 1940 oli vielä noin 800 lasta palaamatta Suomeen. Pääosa sotalapsista oli kaupungeista, sillä olivathan kaupungit yleensä suurimman pommitusuhkan kohteina. Sosiaaliministeriö julkaisi vuonna 1950 on tilastoja vuosien 1941-46 aikana suoritetuista sotalasten kuljetuksista. Tilastojen mukaan lapsia siirrettiin Ruotsiin eniten vuosien 1942 ja 1944 aikana. Melkein puolet lapsista oli kaupungeista ja kaupunkilapsista yli puolet oli Helsingistä. Alla tilasto lääneittäin:

Lääni
kaupungeista
maalaiskunnista
Uudenmaan lääni
1040
3544
Turun ja Porin lääni
2124
1668
Ahvenanmaa
6
9
Hämeen lääni
1581
2357
Viipurin Lääni
4005
10202
Kuopion lääni
543
1573
Vaasan lääni
1326
1359
Oulun lääni
2226
2046
Lapin lääni
1295
1338


Tuon tilaston mukaan lapsia siirrettiin yhteens
ä 48 628. Vuonna 1948 julkaisi Lastenkuljetuskomitea lukumäärän, joka oli huomattavasti suurempi eli 55 144. Kaikkein eniten siirretyissä lapsissa oli 5 6-vuotiaita, myös 3-4-vuotiaita sekä 7-8-vuotiaita oli paljon. Useimmat lapset olivat työläisperheistä, isättömiä heistä oli noin 15% ja äidittömiä 3%. Täysorpoja lähetetyistä oli noin 500. Kuten yllä olevasta taulukosta ilmenee, Viipurin läänistä lähetettiin kaikkein eniten lapsia Ruotsiin. On hyvä muistaa, että vuonna 1939 Viipurin lääni oli asukasluvultaan maamme suurin. Siellä asui yli 60 000 asukasta enemmän kuin esimerkiksi Uudellamaalla. Nämä läänit olivat joka tapauksessa reippaasti yliedustettuina sotalasten joukossa.

Lisää tietoa löytyy täältä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti