Eteläkarjalainen maisema

Eteläkarjalainen maisema
Tässä blogissa on sekä kuvia että tarinoita upean Etelä-Karjalan luonnosta, ihmisistä ja kulttuurista. Kuvassa syyskuinen näkymä Saimaan kanavan varrelta.

perjantai 30. joulukuuta 2016

Kun Lemin isäntien päähän oli juurtunut, että kansakoulu levittää anttikristuksen oppia. - Lemin yksityinen kansakoulu 1893 - 1905

Tässä Adam Klemin talossa aloitti Lemin yksityinen kansakoulu toimintansa

Kun senaatti antoi 11.5.1866 kansakouluasetuksen, siinä velvoitettiin kaupunkikunnat perustamaan kansakouluja niin paljon, että kaikki 8 14-vuotiaat voitaisiin sijoittaa niihin. Sen sijaan koulujen perustaminen maalaiskuntiin jäi vielä vapaaehtoiseksi.  Lemilläkin tehtiin useita kertoja kuntakokoukselle ehdotuksia kansakoulutyön käynnistämiseksi kunnassa. Lemin vanhoilliset isännät epäilivat kansakoulujen vain levittävän antikristuksen oppia. Niinpä koulun perustamisehdotukset torpattiin vuosi toisensa jälkeen. Kun ehdotus oli Lemin kuntakokouksessa esillä ensimmäisen kerran, paikalla oli myös silloinen Viipurin läänin kuvernööri Christian Theodor Oker-Blom. Hän rohkaisi puheenvuorossaan kuntalaisia kansakoulun perustamiseen. Esitys hylättiin kuitenkin suurella äänten enemmistöllä. Koulun perustaminen oli jälleen kuntakokouksen päätöslistalla 13.3.1889. Tämä kokous oli erittäin riitainen. Äänestystulos oli tälläkin kertaa koulun rakentamiselle kielteinen. Ehdotus hylättiin 1715 äänellä 240 vastaan.

Entisen koulutalon seinässä oleva muistolaatta kertoo rakennuksessa perustetun
samana vuonna myös Lemin Nuorisoseuran.
Tässä vaiheessa kansakoulua pitäjään puuhanneet huomasivat, ettei hanketta ollut mahdollista saada läpi kuntakokouksen päätöksellä. Niinpä he päättivät käynnistää kansakoulun yksityiskouluna. Tuossa vaiheessa arvioitiin kunnan alueella asuvan noin 700 kouluiässä olevaa lasta. Yksityisen kansakouluhankkeen keskeinen puuhamies, laivuri Aatu Karhu sai Suomalaisen Kansakoulun Ystävien sihteeriltä, opettaja A. Kohoselta lupauksen tammikuun lopulla 1892, että seura avustaa muutaman vuoden ajan yksityistä koulua, mikäli sellainen
Sanomalehti Mikkeli kertoi Lemin
yksityisen kansakoulun perustamisesta 8.3.1893.
perustetaan Lemille. Karhu kutsui yksityisen koulun perustavan kokouksen koolle 3.4.1892 Lemin kirkolle Adam Klemin taloon. Tilaisuudessa perustettiin kannatusyhdistys, hyv
äksyttiin sille säännöt ja valittiin sen asioita hoitamaan väliaikainen toimikunta. Kokoukseen oli saapunut 78 pitäjäläistä, heistä suurin osa kunnallisen kansakoulun vastustajia. Heistä osa vastusti jopa yksityisen kansakoulunkin perustamista. Kun heille ei annettu kokouksessa puhe- ja äänioikeutta, poistuivat he kokouksesta.  Yhdistyksen jäseniksi ilmoittautui 14 henkilöä ja he sitoutuivat maksamaan vuotuista jäsenmaksu 2 3 markkaa. Toimikuntaan valittiin kauppias David Klemi, kirkkoraadin jäsen Mooses Holopainen, laivanpäällikkö Aatu Karhu, talollinen ja lukkarin apulainen Mikko Pekari, kirkkoraadin jäsen David Kaijansinkko ja kaupanhoitaja Elias Korttinen. Puheenjohtajaksi toimikunta valitsi Aatu Karhun.

Kannatusyhdistys p
äätti kokouksessaan 27.11.1892 aloittaa kansakoulun toiminnan syksyllä 1893 ja perustaa miesopettajan viran. Koulua varten vuokrattiin huoneet kirkolta Adam Klemiltä ja opettajaa varten A. Kaijansinkolta. Yksityisen kansakoulun avajaisjuhlaa vietettiin 12.9.1893. Paikalle oli kertynyt runsaasti väkeä. Niinpä läheskään kaikki halukkaat eivät mahtuneet luokkahuoneeseen ja eteiseen, vaan osa joutui seuramaan tilaisuutta ulkosalla. Avajaistilaisuudessa puhuivat kannatusyhdistyksen puheenjohtaja Aatu Karhu sekä koulun ensimmäinen opettaja Aleksander  Karttunen.

Kouluun ilmoittautui 31 oppilasta, 21 poikaa ja 10 tytt
öä. Koulu jatkoi toimintaansa yksityisenä kouluna seuraavat 12 ½ vuotta. Tänä aikana 74 oppilasta sai sieltä yläkansakoulun päästötodistuksen.  Opettajina koulussa olivat opettaja Aleksander Karttunen 1893 1894, ylioppilas Emil Ahlstedt 1894 1895, kansakoulunopettaja J. Kauppinen 1895 1897, maisteri O. I. Helander kevätlukukauden 1896, kansakouluopettaja A. K. Lauren 1897 1899, seminaarilainen A. Kuronen 1899 1901, neiti Olga Rasonius 1901 1905 ja opettaja Evert Korttinen syyslukukauden 1905.

Lemin yksityinen kansakoulu toimi eritt
äin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Se sai tukea kautta maan kansansivistyksen ystäviltä. Kannatusyhdistyksen puheenjohtaja Aatu Karhu lähetti maaliskuussa 1898 keräyslistoja koulun toiminnan hyväksi eri puolille maata. Tälläin saatiin koululle varoja 552 markkaa. Vuoden 1894 valtiopäiviltä lähettivät useat talonpoikaissäädyn ja muidenkin säätyjen edustajat koululle avustuksia. Näitä keräyksiä suoritti Viipurilainen osakunta. Tukea koulu sai myös Lemin nuorisoseuralta. Suomalaisen Kansakoulun Ystäviltä avustusta saatiin 1 700 markkaa ja Lemin kunnalta viinaverorahoja 603 markkaa. Jäsenmaksuja suorittivat vain harvat henkilöt. Esimerkiksi vuonna 1903 sen maksoi vain kolme henkilöä. Varojen puutteen vuoksi koulun johtokunta päätti neljä kertaa lakkauttaa koulun, mutta tällöin johtokunnan puheenjohtaja lupasi aina huolehtia tarpeellisten varojen hankkimisesta. Viimeksi tällainen tilanne 5.8.1903. jolloin koulun esimies Aatu Karhu lupautui kokonaisuudessaan huolehtimaan varojen hankkimisesta niin kauan, kunnes koulu saadaan kunnan kustannettavaksi tai kunta perustaa oman koulun. Yksityisenä kouluna toiminta jatkui lopulta vuoden 1905 syyslukukauden loppuun.

Lähteet:

Aatu Karhu: Lemin ensimmäinen kansakoulu
Etelä-Saimaa 25.10.1953
Anu Talka: Pitäjä ison kiven takana. Lemin historia (2009), sivut 336 - 339.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti