Koululakon aiheena 101 vuotta sitten palkkariita, nykyisin sisäilmaongelmat

Virasojan vuonna 1978 valmistunut koulurakennus

Imatran kaupungin koululaitoksen toiminta on herättänyt viime aikoina voimakkaita tunteita. Syynä on ollut kouluissa havaitut sisäilmaongelmat ja kaupungin tekemät päätökset niiden ratkaisemiseksi.  Useissa Imatra kaupungin koulukiinteistöissä on kärsitty sisäilmaongelmista vuosien ajan. Ne johtivat Virasojan koulurakennuksen sulkemiseen ja koulun siirtymiseen väistötiloihin Havurinteelle. Etelä-Saimaan uutisen mukaan (8.11.2016) Virasojan koulun purku käynnistyi loka-marraskuun vaihteessa vuonna 2016.  Myös Havurinteellä kärsittiin samoista ongelmista. Tämän seurauksena koulun oppilaat päätettiin sijoittaa väliaikaisesti kahteen eri osoitteeseen, osin Vuoksenniskan koulun tiloihin ja osin Linnalan kentällä oleviin, yläkoulun ja lukion käytöstä vapautuviin parakkeihin. Suurin osa vanhemmista ei tätä  ratkaisua hyväksynyt ja he ilmoittivat ryhtyvänsä koululakkoon, ellei Virasojan koulun jakamista kahteen osaan peruta. Koululakko myös toteutui kaksipäiväisenä joulukuun alussa. Noin puolet koulun oppilaista jäi saapumatta kouluun.

Hujakkalan entinen koulu

Mutta on hyvä muistaa, etteivät huoltajien julistamat koululakot ole mikään tämän päivän ilmiö. Tänä päivänä kouluboikotin syynä on usein tyytymättömyys koulukiinteistöjen sisäilmaan. Koulujen lakkauttamiset ja yhdistämiset ovat saaneet aikaan kouluboikotteja ja -lakkoja 1970-, 1980-, 1990-luvuilla ja myös tällä vuosituhannella siellä ja täällä ympäri isänmaatamme. Lappeenrannassa puuhattiin 1970-luvulla lakkoja koulumatkakyyditysten takia. Ohessa lehtiartikkeleiden kertomaa täydellisestä koululakosta Säkkijärven Hujakkalan kylässä syksyllä 1915. Hujakkala kuuluu nykyisin Lappeenrantaan, on sen eteläisin kylä.  Se oli siirtynyt osaksi Ylämaan kuntaa, kun kyseinen kunta muodostettiin Säkkijärven kunnan pohjoisista osista vuonna 1929. Kunta liitettiin Lappeenrannan kaupunkiin vuoden 2010 alussa. Hujakkalaan muodostettiin oma koulupiiri vuonnna 1899, kun Säkkijärven kunta jaettiin viiteentoista koulupiiriin. Hujakkalan kansakoulu aloitti toiminansa vuonna 1902. Ensimmäisenä opettajana oli vuodet 1902 - 1904 Johanna Elisabet Pastinen, jonka jälkeen opetustyötä koulussa hoiti Sofia Wilhelmina Kalander. Hä oli koululla opettajana 20 vuotta, vuodet 1904 - 1924. Näin ollen alla kerrottu koululakko ei johtanut ainakaaan opettajan erottamiseen. Vuonna 1904 rakennettu koulukiinteistö näkyy olevan hyvässä kunnossa ja myynnissä, joten ei muuta kuin edullisille kiinteistöostoksille!

Lappeenranta 12.10.1915

Lappeenranta 12.10.1915
Kouluharrastusta sekin
Piiriläiset kun ovat joutuneet riitaan opettajansa kanssa, ovat päättäneet, ettei lapsia saa panna kouluun.
Mikäli asianomaiselta taholta olemme saaneet tietää, ovat Säkkijärven Hujakkalan koulupiiriläiset tehneet äskettäin päätöksen, joka meidän päivinämme hakee vertaistaan ja joka osoittaa kuinka pitkälle koulun viholliset saattavat pikkumaisuudessaan mennä. Tapahtuman kulku on seuraava.

Jo pitemmän aikaa ovat Säkkijärven Hujakkalan koulupiiriläiset riidelleet opettajansa kanssa opettajanpalkasta, piiriläiset kun eivät 10 vuoteen ole suostuneet antamaan opettajalleen säädettyä opettajan palkkaetuihin kuuluvaa peltomaata. Vihdoin oli koulun opettajatar pakotettu asiasta kääntymään kuvernöörinviraston puoleen, hakien sen kautta korvausta menettämistään palkkaeduista. Seuraus siitä oli, että piiriläiset joutuivat opettajalle maksamaan noin 1 500 markkaa. Tästä piiriläiset nähtävästi kiukustuivat ja kun eivät muuta pätevää syytä löytäneet opettajaa vastaan, päättivät piiriläiset kokouksessaan, että vanhempien on jätettävä lapsensa pois koulusta. Tällä toimenpiteellä lienee tarkoituksena saada valtionapu lakkaamaan ja opettajatar pois virastaan. Piiriläiset tietääksemme kuitenkin pahoin erehtyivät, sillä sellaisten juonien perusteella eivät viranomaiset valtionapua lakkauta.

Omituisinta tässä on se, että lasten vanhemmat alistuvat sentapaisiin kokousten päätösiin, joita koulunviholliset taloudellisista syistä tekevät. Vielä omituisinta on, että tällaista voi tapahtua Säkkijärvellä, missä kouluharrastus aina on ollut erinomaisen virkeätä.

Lappeenranta 21.12.1915
Koululakko
Sittenkuin asianomainen piiritarkastaja oli kouluhallitukselle ilmoittanut, että Säkkijärven kunnan Hujakkalan kansakouluun ei ollut saapunut yhtään oppilasta kuluvan lukukauden alussa, on ylihallitus käskenyt piiritarkastajaa ehdottamaan johtokuntaa toimimaan niin, että piiriläiset panevat lapsensa kouluun, jotta sittemmin ylihallitus voisi antaa tutkia, missä määrin koulun opettajatar käytöksellään on aiheuttanut sen, että lapset ovat jääneet pois koulusta.