Pörtsämön erämaakalmisto

Hautausmaa on rajattu pisteaidalla.

Heinä-elokuun vaihteessa tein kahden päivän retken lapsuuteni ja nuoruuteni mielenmaisemiin Tuupovaarassa ja Ilomantsissa. Yhtenä pysähdyspaikkana oli etukäteissuunnitelmissa Pörtsämön metsäkalmisto. Sinne on haudattu runonlaulaja Pedri Shemeikka. Olin aikaisemmin vieraillut lukuisilla muilla metsäkalmistoilla. Niitä löytyy useita Pohjois-Karjalasta ja myöskin Etelä-Karjalan puolelta esimerkiksi Parikkalasta. Iso-isoisäni on haudattu Liperin keskimmäiselle (luterilaiselle) hautausmaalle, joka myös on metsähautausmaa. Iso-isoäitini hautapaikan sijainnista en ole varma. Hän oli nimittäin ortodoksisen kirkon jäsen, joten hänet on mahdollisesti haudattu Taipaleen ortodoksisen seurakunnan hautausmaalle. Heidän hautapaikkansa sijainnin selvittäminen on osoittautunut mahdottomaksi, sillä molemmissa seurakunnissa oli 1920-luvulla haudankaivajina/suntioina henkilöt, jotka eivät pitäneet kunnollista kirjapitoa haudatuista.

Ollölänniemen metsäkalmisto sijaitsee alueella, joka asutettiin 1600-luvun alussa. Ensimmäisen asukkaan kerrotaan olleen Iivana Öllöisen. Hänestä koko Öllölän kylä on saanut nimensä. Kalmisto lienee sijainnut nykyisellä paikallaan jo asutuksen alkuajoista lähtien. Hautausmaa-alueeksi se merkittiin virallisesti 1890-luvulla. Kyläkalmistoja on  aikoinaan ollut Karjalassa lähes joka kylässä. Ilomantsin, Tuupovaaran ja

Näkymää Pörtsämön kalmistoon

Enon alueilla niitä on ollut ainakin 21, joista 17 on pystytty paikallistamaan. Ne sijaitsivat usein lähellä tsasounaa, järven rannalla, joko niemessä tai saaressa. Sinne oli helppo tuoda vainaja vesistöä pitkin aikakautena, jolloin ei ollut vielä tiestöä. Ruotsinvallan aikana viranomaiset aseenoituivat kyläkalmistoihin ja tsasouniin erittäin kielteisesti. Kalmistoissa väitettiin harjoitettavan vainajien palvontaa ja noituutta. Väite ei liene ollut vailla totuuden siementä, sillä vanhat esi-kristilliset tavat elivät pitkään kansan keskuudessa. Niiden kitkemisessä luterilainen kirkko teki perusteellisempaa työtä kuin ortodoksinen kirkko.

Puuristiwanhus

Vierailupäivänä oli erittäin lämmin ja aurinkoinen sää. Kalmisto sijaitsee sakeassa kuusikossa. Siitä huolimatta ei itikoita ollut kiusaksi asti. Tästä saimme kiittää erittäin kuivaa kesää. Hautausmaa-alue on erotettu pisteaidalla muusta metsästä. Kalmistoa sivuaa 35 kilometriä pitkä vaellusreitti Paimenpojan polku. Kuusten välissä risteilee kapeita polkuja. Hautausmaalla on runsaasti puuristeja, Jonkin verran on luterilaisilla hautausmailla hyvin yleiseksi tulleita matkalaukkumallisia kivisiä hautamuistomerkkejä. Sen sijaan grobuja ei ole paljon, mikä yllätti minut. Sukunimet Jormanainen ja Jeskanen esiintyivät hautamuistomerkeissä tuon tuostakin. Suurin ja mahtavin oli toki runonlaulaja Pedri Shemeikan hautapaasi.

Vierailuajankohtamme oli alkuilta. Auringon säteet loivat kapeita säikeitään suurten kuusenoksien lomasta puuristeihin yrittäen kertoa siitä, että valkeus voittaa pimeyden. Järven vettä pitkin kiiri joltakin rantamökiltä hiljaa kaihoisaa musiikkia. Vesi huuhteli laiskasti kalmistoniemen rantakiviin, sillä tuuli oli tyyntynyt. Yhdenkään auton, lentokoneen tai ruohonleikkurin ääni ei tätä hetkeä pilannut.

Puiden ja hautopjen välissä kiemurtelee kapeita polkuja

Valkeus voittaa pimeyden