Liperi

Tervetulotoivotus Liperin keskustan liikenneympyrän vieressä

Kesäkuun ensimmäisen viikon kotiseutumatkallani poikkesin joka päivä johonkin kolkkaan esivanhempieni kotipitäjässä Liperissä. Juureni ulottuvat sekä äitini että isäni puolelta ainakin 1600-luvun lopulta asti tämän pohjoiskarjalaisen leipäpitäjän multamaahan. Selasin matkani jälkeen mukaani ottamiani vanhoja sanomalehti Karjalaisen numeroita. Lehdessä oli 8.5.2015 Karita Hentusen artikkeli: Saamea, karjalaa ja suomea. Kuntien nimet: Tuleeko Liperi lipevästä miehestä ja Rääkkylä väärin kirjoi[te]tusta Peräkylästä? Kyseinen artikkeli laukaisi tämän postauksen:

Liperin kirkko kylpee kesäkuisessa auringonpaisteessa

Liperi –nimen alkuperä

Hentusen mukaan Liperi-nimelle on olemassa useita teorioita. Ruotsinkielisissä asiakirjoissa on käytetty nimeä Libelits by. Tämän on tulkittu viittaavan venäjänkieliseen lehmusta merkitsevään sanaan. Liperissä on aikoinaan kasvanut runsaasti metsälehmuksia ja Liperinsalon kylän toinen nimi on Niinikkosaari. Niinipuu on lehmuksen synonyymi. Yhdessä teoriassa Liperi-nimen etymologia eli alkuperä on lisänimi henkilölle joka on lipero, lipevä ja liukaskielinen. [Siitäkö siis johtuu, että suvussa on ollut  menestyviä liikemiehiäkin?] Kolmas teoria lähtee siitä alueella asui karjalainen kansanmies, jolla oli sama nimi kuin nykyisellä kunnalla eli Liperi.

Kunnan viralliset sivut kertovat Liperi-nimen alkuperästä seuraavasti:

Liperin nimen alkuperästä on vain erilaisia teorioita, mutta mitään varmaa ei niiden perusteella voida sanoa. Marja-Liisa Tuomen kirjassa Suur-Liperin historia annetaan luotettavin selitys Liperi –nimen mahdollisesta alkuperästä.
Liperissä on ollut runsaasti lehmuksia, esimerkiksi Liperinsalon toinen nimi on Niinikkosaari. Liperinsalossa on myös Niinikkolampi (niinipuu eli lehmus).
Venäläiset verottajat eli virkamiehet lienevät kiinnittäneet huomion lehmusten suureen määrään. Arvellaan, että verokirjassa vuodelta 1544 mainitut Libelitsa ja Libelitskaja-kylät ovat saaneet nimensä lehmus-sanasta. Lehmus on venäjäksi lipa ja metsä on les.
Libelitskaja-kyliä eli liperiläisiä kyliä ovat olleet: Libelitsa (nykyinen Liperin kirkonkylä), Sotkuma, Lamminniemi, Taipale ja Kiiessalo, joissa kaikissa on ollut vain muutama talo. Ruotsin vallan aikana on käytetty Liperin kylien yhteisnimenä Libelits.