Valkoisten sankarivainajien muistomerkki Taipalsaarella

Taipalsaaren valkoisten sankarivainajien muistomerkki

Sunnuntaisella (24.5.2015] Taipalsaaren kierroksellani pysähdyin toviksi Taipalsaaren kirkon pihalla olevien sankarihautojen ja muistopatsaiden äärelle. Kevään 1918 tapahtumat olivat kohtalokkaita monelle Taipalsaaren asukkaalle. Pitäjän poikki kulki sisällissodan aikana punaisten ja valkoisten rintamalinja. Moni pitäjän asukas menetti henkensä ennen kaikkea sodan jälkiselvittelyissä. Sodat ovat raakoja, varsinkin sisällissodat. Tämä elettiin todeksi myös Taipalsaarella keväällä 1918.

Valkoisten sankarivainajien muistopaasi seisoo ylväänä Taipalsaaren kirkon edessä. Siihen on hakattu 14 vainajan nimet, syntymäaika sekä kuolinpaikka ja - päivämäärä. Punaisten huomattavasti vaatimattomampi muistopatsas löytyy Taipalsaaren hautausmaalta. Valkoisten sankaripatsas pystytettiin kolme vuotta sodan jälkeen, toukokuussa 1921. (Taipalsaari - 1918 -kirjassa on väärä vuosiluku).

Valkoisten sankarivainajien
nimet muistopaadessa

Tässä, hieman muokattuna kirjasta Taipalsaari - 1918 koottu (sivu 74) yhteenveto valkoisten puolella taistelleiden sankarivainajien hautauksesta:

Taipalsaaren valkoiset sankarivainajat siunattiin toukokuussa myöhemmin kesällä. Toukokuun viides päivä laskettiin sankarihautaan kaikki taistelukentällä kuol­leet lukuunottamatta  Toivo Koivusta, joka oli kuollut Mäntyharjun rintamalla ja hänet oli jo ehditty siunata Mikkelin sankarihautaan. Myöhemmin kesällä järjestettiin toinen siunaustilaisuus, jossa sankarihautaan laskettiin sairaalassa haavoihinsa kuolleet vapaussoturit. Molemmissa tilaisuuksissa kerrotaan kirkon olleen ääriään myöten täynnä saattoväkeä. Toukokuun hautajaisissa siunauksen suoritti rovasti Jackiin avustajanaan pastori Pakarinen. Taipalsaarelaisten oma soittokunta soitti kanttori Silvennoisen johdolla Narvan marssia sankarivainajien arkkuja laskettaessa kirkkotarhan sankarihautaan. Kunniakomppanian ampumat kunnialaukaukset saattelivat vainajien arkut maan poveen. Ensimmäisissä sankarihautajaisissa vainajien siunaus suoritettiin Aarre Koivusen muistin mukaan kirkkotarhassa (11 arkkua). Toisissa hautajaisissa arkut kannettiin Röytyn talosta kunniakujaa pitkin kirkkoon, jossa siunauksen suorittivat Anna Kruusin muistelun mukaan silloiset nuoret papit Aarni Voipio ja Aaro Tolsa. Kunniakujasta ja kunnialaukauksista vastasi Lappeenrannasta jääkäriluutnantin johdolla paikalle saapunut kunniakomppania. Narvan marssi soi Silvennoisen johdolla kuten ensimmäisissäkin sankarihautajaisissa.