Eteläkarjalainen maisema

Eteläkarjalainen maisema
Tässä blogissa on sekä kuvia että tarinoita upean Etelä-Karjalan luonnosta, ihmisistä ja kulttuurista. Kuvassa syyskuinen näkymä Saimaan kanavan varrelta.

keskiviikko 3. kesäkuuta 2015

Parikkalan Koitsanlahden ortodoksinen hautausmaa (Päivitetty 12.5.2018)

Parikkalan ortodoksinen hautausmaa
Ajellessani 2.6.2015 kohti Pohjois-Karjalaa, poikkesin kuutostieltä syrjään hieman ennen Koitsanlahtea. Tavoitteena oli löytää palanen laatokankarjalaista ortodoksista perinnettä eli Parikkalan vanha ortodoksinen hautausmaa. Olinhan kirjoittanut tästä hautausmaasta blogissani jo aiemmin. Käännyin Kuutostieltä Käkirinteentielle ja lähes metsäautotiekuntoisen Käkirinteentien ja Syrjärinteentien risteyksestä löytyikin etsimäni hautausmaa.
Hautausmaan portti

Harvinaisen metsäisen Syrjärinteen kalmiston erottaa muusta metsästä osittain kiviaita, osittain verkkoaita. Hautausmaalla on pieni tsasounarakennus ja myös huoltorakennus. Hautausmaan portin kupeessa on informaatiotaulu, johon on lisäksi merkitty kalmistoon haudatut.
Yleisnäkymää hautausmaalle
Hautausmaan tsasounan pääty
Infomaatiotaulusta ilmenee, että kalmisto sijaitsee Petriläisen suvun ja Lappeenrannan ortodoksisen seurakunnan omistamalla maalla. Tämän apostolien Pietarin ja Paavalin tsasounan ovat lahjoittaneet Ksenia ja Pekka Kuisminin perilliset Maire, Martti, Mirja, Martta ja Maija. He halusivat rakennuttaa tsasounan hautausmaalla lepäävien vanhempiensa muistoksi. Rakennus on arkkitehti Sakari Siitosen
Uutinen Koitsalahden kalmiston uudesta tsasounasta Jaakkiman Sanomissa
suunnittelema ja Seppo Kaskisen sekä Seppo Lötjosen rakentama. Tsasounan katolla olevan liekin teki Martta Saarisen (Kuismin) puoliso Jorma Saarinen. Tsasounan ikonit ovat Liisa Tynkkysen ja Mirja Kuismin-Nurmen maalaamia. Tsasounan vihki metropoliitta Ambrosius 29.6.2003. Tsasouna on jo kolmas paikalla sijainnut. Edellinen oli luhistunut ilmeisesti 1800-luvulla ja kyseisen vuosisadan lopulla sille puuhattiin seuraajaa, mutta jostakin syystä hanke ei toteutunut. Alueella oli vahva ortodoksinen väestö jo 1500-luvulla. Siitä jäi vain rippeet 1600-luvun sodissa ja myllerryksissä. Seudun ortodoksiväestö on pitänyt kuitenkin uskollisesti kiinni esi-isiensä uskosta luterilaisen enemmistön keskellä, vaikka monet heistä ovat siirtyneet asumaan muualle Suomeen. Myös tsasounan lahjoittaneet Kuisminin sisarukset asuvat muualla kuin Koitsanlahdessa.

Sukunimet Kuismin, Petriläinen, Kondrtajeff, Huovinen ja Riikonen esiintyvät usein hautakivissä. Sukunimeä Kondratjeff ja sen suomennoksia esiintyi aiemmin käydessäni Simpeleen luterilaisella hautausmaalla. Merkittävällä osalla heistä oli hautamuistomerkissään ortodoksinen risti.
Näkymää tsasounalle hautausmaan alaosasta
Ilmeisesti suuri osa Parikkalassa ja Simpeleellä asuvista ortodokseista on viime vuosikymmeninä haudattu kyseisten kuntien alueella luterilaisille hautausmaille. Tästä kertoo sekin, että 2000-luvulla Parikkalan ortodoksiselle hautausmaalle on haudattu vain joitakin henkilöitä.

Tsasouna ilta-auringon paisteessa
Näkymä tsasounasta
Hautausmaan informaatiotaulu


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti