Tietoja Luukkaan kylän historiasta

Näkymä Saimaan Kanavalta 1900-luvun alusta

Tämäkin kooste löytyi Lappeenrannan kaupunginarkistosta, jossa säilytetään Luukkaan koulun varhaisinta arkistoaineistoa. Kuten olen jo aikaisemmin kertonut, Lappeen kuntaan perustettiin vuonna 1925 historiatoimikunta. Sen tavoite oli kunnan historian kirjoittamisen käynnistäminen. Kirjoittajiksi valittiin amanuenssi Ragnar Rosén ja kansakoulujen tarkastaja T.G.Murto. Näistä jälkimmäisen  teos Lappeen pitäjän historia II vuodesta 1784 nykypäiviin ilmestyi vuonna 1929. Historiatoimikunta lähetti kyselylomakkeita varsinkin opettajille, jotka sitten tekivät haastattelut ja niistä kootut muistiinpanot.

Tietoja Luukkaan kylän historiasta

I
Luukkaan kylässä on n.k. Myllymäki saanut nimensä tuulimyllystä, joka on ennen sijainnut mainitulla mäellä. Samoin pistää Saimaaseen n.k. Myllyniemi, jossa ennen harjoitettiin tervanpolttoa.

II
Luukkaan maat on ennen omistanut joku sotaherra, josta ei ole lähempää tietoa. Sittemmin noin 150 vuotta takaisin siirtyivät nykyisten maanomistajain esi-isät tänne Luukkaalle Lappeen pitäjän Wilkjärveltä ja olivat he sukunimeltään Häkämies. Nykyiset Luukkaan molemmat talot olivat ennen yhtenä talona ja ovat kai Häkämiehet aikojen kuluessa omistaneet sukunimekseen Luukas luultavasti paikan nimen mukaan. Mistä taas paikkakunta on omituisen nimensä johtanut, sitä eivät nykyiset asukakat tiedä. Muu mäkitupa-asutus on paikkakunnalle syntynyt sen mukaan, kun tehdaslaitoksia on paikkakunnalle perustettu.

Kaskenpolttoa harjoitettiin kylässä vielä noin 30 vuotta sitten. Talossa asui myös paitsi talonväkeä myös n. k. läksiäimiä, jotka elivät satunnaisilla töillä. Oli myös talolla torppareita, jotka tekivät veronaan hevos- ja jalkatyöpäiviä taloon. Talosta liikenevä tavara vietiin Lappeenrantaan ja käytiin talosta taloon sitä kauppaamassa. Noin 60 vuotta sitten perustettiin ennen mainittuun Myllyniemeen höyrysaha, joka oli pitäjän ensimmäisiä tehdaslaitoksia. Sen omisti liikemies Paul Jakovleff Wiipurista. Mainittu tehdaslaitos herätti aikoinaan ihmettelyä, ei ainoastaan paikkakunnan asukkaiden, vaan ympäri pitäjää kävivät uteliaat sitä katsomassa.

Luukkaan talossa löytyy verokuittikirja alkaen vuodesta 1817. Siinä on yhdistettynä useanlaisia veroja ruplina ja kopekkoina maksettava. Näistä veroista mainitsen: Goduschna, vaivaisvero, viinanpolttoraha ja edellisen vuoden heinäsäätö..

Kansanopetus supistui lukutaidon ja kristinopin alkeiden saavuttamiseen. Koulumestari E. Suninen piti n.k. laiskakoulua eri osissa pitäjää.. Nimi johtui siitä, että pitäjän silloinen kappalainen Holmström lähetti lukutaitoiset pois koulusta ja ainoastaan lukutaidottomat n.k. laiskat saivat käydä koulua.

Kihlajaisia kutsuttii liitoksiksi. Kun sulhanen tuli taloon, sai hän etsiä morsiamensa, joka meni piiloon kamariin tai muun rahvaan joukkoon. Kun sitten sulhanen löysi omansa, toi hän hänet keskelle tuvan lattiaa, jossa liitokset toimitettiin. Tämän jälkeen vasta sulhanen riisui päällysvaatteensa ja nautti talon vierasvaraisuudesta. Sitten mentiin pappilaan kuulutukselle.

Edellämainitut tiedot on antanut talon vanha emäntä Anna Luukas ijältään 65 vuotias ja samoin emäntä Maria Luukas, ijältään 64 vuotias, molemmat Lappeen Luukkaalta.

Koulutietoja

Helmikuun 15 p:nä 1913 päätti Lappeen kunnanvaltuusto kokouksessaan, että Lappeen pitäjän Luukkaan ja Hakalin kylät eroitetaan Lauritsalan koulupiiristä ja näitä kyliä varten rakennetaan Lappeen pappilan virkatalon maalle kahden opettajan koulu, jonka tulee olla valmiina 1 P:nä elokuuta 1913. Koulurakennus päätettiin rakennettavaksi Y. Sadeniemen piirustusten mukaisesti, ja jätettiin töiden valvominen koulun johtokunnan huoleksi, joka samalla toimi rakennustoimikuntana ja valtuutettiin johtokunta palkkaamaan töiden valvomista varten ammatttitaitoinen henkilö:

Edellämainitun valtuuston päätöksen johdosta ryhtyikin koulun johtokunta rakennuspuuhiin antaen koulun rakentamisen urakana rakennusmestari K. L. Niemisen suoritettavaksi. Työt valmistuivatkin aikanaan, niin että koulu pääsi alkamaan toimintansa elokuussa 1913.

Koulun puuhaajoina ja sen toiminnan eteenpäinviejinä on ennen muita mainittavat maaniviljelijä P.F.Luukas, liikemies A. J. Huttunen, työmiehet Juho Varis, Taavetti Kapiainen, Elias Tersa ja E. A. Seppänen.

Koulun opettajina ovat toimineet:
Jalmari Saarinen  1.8.1913 – 31.7.1918
Edit Kettunen 1.8.1913 – 31.7.1914
Iida Johanna Wirkkanen 1.8.1914 -
Josef Sorvali 1.8.1918 -
Siiri Wendla Aura 28.9.1920 – 31.7.1921
Naemi Wirtanen 1.8.1921 – 31.7.1922
Tyyne Aino Mäkelä 24.9.1921 – 31.7.1922
Levi Aleksanteri From 1.8.1922 -

Luukkaalla 28.12.1926
Josef Sorvali