Koko etusivun kattanut mainos Etelä-Saimaassa 1.5.1963 |
Keväällä 1963 sai Lappeenrannassa elokuvateatteri Jukolassa kantaesityksensä
elokuva ”Suomalainen ratsuväki 1500-luvulta nykypäiviin”. Elokuvan tuottaja oli viipurilaistaustainen
Veikko Laihanen (1924 - 2004).. Hänen omistamansa ”Filmituotanto Veikko Laihanen Oy” oli
valmistanut elokuvan pääesikunnan koulutusosaston toimeksiannosta. Filmin
henkisenä isänä oli ”Hakkapeliitat elokuva-toimikunta ry”. Sen olivat
muodostaneet kenraalimajuri Gustaf Ehrnrooth, eversti Yrjö Keinonen ja everstiluutnantti
Jaakko Savilahti.
Elokuvan käsikirjoituksen ja leikkauksen tekivät maisteri Kari Uusitalo ja kapteeni Heikki Pohjanpää. Kuvaajina 68 minuuttia kestävässä elokuvassa olivat Erkki Eronen, Mauri
Laaksonen ja Reijo Hassinen. Elokuvan musiikin oli sovittanut ylikapellimestari
Martti Parantainen. Kertoja oli Carl-Erik Creutz. Elokuvaa mainostettiin Etelä-Saimaassa
koko etusivun täyttäneellä ilmoituksella 1.5.1963. Lisäksi elokuvaa esiteltiin
kyseisessä lehden sisäsivuilla. Ensi-illan jälkeisenä päivänä 6.5. oli
Etelä-Saimaassa vielä uutisartikkeli aiheesta.
Alkuaan suunnitelmana oli tallettaa suomalaisen ratsuväen
vaiheet elokuvaksi näyttelijöiden avulla, mutta sellaisen toteuttaminen olisi
ollut sekä aikaa vievää että kallista. Lisäksi näyttelijöillä ei olisi ollut
sellaista koulutusta, jota elokuvassa olisi tarvittu. Niinpä parhaaksi
katsottiin dokumenttielokuvan tekeminen. Elokuvan tekemiseen kului runsas
vuosi.
Uutinen elokuvan ensi-illasta ja filmin esittelyä. Etelä-Saimaa 1.5.1963 |
Etelä-Saimaan 6.5.1963 kirjoittama arvio toteaa:
Historia sinänsä on värikäs ja mielenkiintoinen ja kerronta asiallisesti keskistetty, mutta kuvauksellisesti varhaisimmat dokumentit ovat elokuvan materiaaliksi ”kuivia”. Sen sijaa antoisa ja mielenkiintoinen osuus [on] sillä alkuperäismateriaalilla, jota on saatu puolustusvoimain elokuva-arkistosta 1920- 1930- ja 1940-luvuilta. Mukavalta tuntuu esim. nähdä ratsuväen koulutusta vikellysharjoituksineen, jotka lappeenrantalaisille ovat perin tuttuja menneiltä vuosilta. Ratsuväen toiminta talviolosuhteissa Itä-Karjalan upottavissa hangissa oli myöskin näkemisen arvoinen katkelma ja URR:n jalkauttaminen elokuvassa nähtynä liikutti vielä kerran lappeenrantalaisten mieltä.
Historia sinänsä on värikäs ja mielenkiintoinen ja kerronta asiallisesti keskistetty, mutta kuvauksellisesti varhaisimmat dokumentit ovat elokuvan materiaaliksi ”kuivia”. Sen sijaa antoisa ja mielenkiintoinen osuus [on] sillä alkuperäismateriaalilla, jota on saatu puolustusvoimain elokuva-arkistosta 1920- 1930- ja 1940-luvuilta. Mukavalta tuntuu esim. nähdä ratsuväen koulutusta vikellysharjoituksineen, jotka lappeenrantalaisille ovat perin tuttuja menneiltä vuosilta. Ratsuväen toiminta talviolosuhteissa Itä-Karjalan upottavissa hangissa oli myöskin näkemisen arvoinen katkelma ja URR:n jalkauttaminen elokuvassa nähtynä liikutti vielä kerran lappeenrantalaisten mieltä.
Uusia kuvauksia elokuvaa varten suoritettiin Lappeenrannassa,
Lahdessa, Loviisassa, Hollolassa, Tammelassa ja Porvoossa. Lisäksi kuvauksia
suoritettiin sotamuseoissa ja arkistoissa Helsingissä ja Tukholmassa.
Ensi-illassa näytettiin lisäksi syksyllä 1961 valmistunut Veikko Laihanen Oy:n lyhytvärielokuva ”Lappeenranta – Suomen kesäkaupunki”. Tämä filmi oli myös Kari Uusitalon käsikirjoittama ja ohjaama. Kuvauksen oli tehnyt Reijo Hassinen. Veikko Laihanen OY:n tuotannosta nähtiin lisäksi värilyhytfilmi ”Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsaan paljastustilaisuus” ja ensi-iltansa sai lisäksi saman tuottajan värillinen lyhytelokuva ”Lappeenranta – Saimaan kulttuurin ja elinkeinoelämän keskus”.
Ensi-illassa näytettiin lisäksi syksyllä 1961 valmistunut Veikko Laihanen Oy:n lyhytvärielokuva ”Lappeenranta – Suomen kesäkaupunki”. Tämä filmi oli myös Kari Uusitalon käsikirjoittama ja ohjaama. Kuvauksen oli tehnyt Reijo Hassinen. Veikko Laihanen OY:n tuotannosta nähtiin lisäksi värilyhytfilmi ”Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsaan paljastustilaisuus” ja ensi-iltansa sai lisäksi saman tuottajan värillinen lyhytelokuva ”Lappeenranta – Saimaan kulttuurin ja elinkeinoelämän keskus”.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti