Lempiälän entinen kansakoulu kuvattuna syksyllä 2014 |
Alla oleva yhteenveto Lempiälän koulun alkuvaiheista löytyy Lappeenrannan kaupunginarkistossa säilytettävästä Lempiälän koulun arkistosta. Täällä on aikaisempi artikkelini Lempiälän koulusta otsikolla "Lakkautettujen kyläkoulujen kierros, osa 2: Lempiälän koulu"
--------
Tietoja Lappeen Lempiälän koulusta 1920 – 1925
Lappeen
historiatoimikunnalle lähettänyt Lempi Suominen
Nykyisen Lappeen Lempiälän kansakoulupiirin lapset kävivät
aikaisemmin koulunsa Lappeen Mustolan ja Lappeen Nuijamaan yhteisessä Kansolan
koulussa. Ajatus oman koulun perustamisesta heräsi heti, kun edellä mainittu
Kansolan koulu siirrettiin silloiselta paikaltaan Ruokosen kylään, koska
koulumatkat tämän siirron vuoksi tulivat varsinkin Nuijamaan rajoilla asuville
Lappeen lapsille siksi pitkiksi, että monet senvuoksi koulunsa lopettivat.
Kyläläisten yhteisissä kokouksissa asetuttiin heti yksimielisesti kannattamaan
koulun perustamishanketta.
Erimielisyyttä syntyi vain koulun paikan määräämisessä,
mutta tarkastaja T. G. Murron välityksellä saatiin siinäkin sovinto aikaan.
Asiaa eteenpäin viemään asetettiin komitea, joka toimikin siksi, kunnes
valtuuston kokouksessa 23. p:nä kesäkuuta 1920 valittiin koululle ensimmäinen
johtokunta. Valituiksi tulivat J. Lyytikäinen ja Aukusti Talonpoika
Kähärilästä, Juho Suninen Lyytikkälästä, Juho Oikkonen Lempiälästä, Antton
Peetman ja Aukusti Porvali Karhusjärveltä. Näistä on viimeksi mainittu toiminut
koko ajan puheenjohtajana. J. Lyytikäinen on eronnut vuoden 1925 lopulla ja
sijalle on valittu Juho Villa Kähärilästä.
Koulu alotti toimintansa vieläkin samassa virassa olevan opettaja Lempi Suomisen johdolla elokuun 30 p:nä 1920 vuokrahuoneissa Oikkosen talossa Lempiälän kylässä. Poikien käsityönopettajana toimi ensimmäisenä vuonna opettaja Emil Lumme pitäen tunnit Karhusjärvellä Antti Porvalin talossa. Kouluhuoneuston ahtauden vuoksi oli Kouluhallitus myöntänyt avustusta ainoastaan elokuun 1 p:vään 1922 sillä ehdolla, että oppilaita otetaan vastaan vain 32. Seuraavaan syksyyn oli kuitenkin kouluun pyrkijöitten luku lisääntynyt 63:een. Tälle oppilasmäärälle tarvittavan kyllin suuren huoneuston puutteessa oli entisen lisäksi vuokrattava toinen. Se saatiin Juhana Tyrisevän talosta Lyytikkälän kylästä. Opettajaksi Lyytikkälässä toimivaan kouluun valittiin 28 p:nä elokuuta 1921 Kalle Vihtori Sievänen, jonka paikalle tuli elokuun 1 p:nä 1922 nykyäänkin samassa virassa oleva opettaja Aarne Alarik Aalto.
Koulu alotti toimintansa vieläkin samassa virassa olevan opettaja Lempi Suomisen johdolla elokuun 30 p:nä 1920 vuokrahuoneissa Oikkosen talossa Lempiälän kylässä. Poikien käsityönopettajana toimi ensimmäisenä vuonna opettaja Emil Lumme pitäen tunnit Karhusjärvellä Antti Porvalin talossa. Kouluhuoneuston ahtauden vuoksi oli Kouluhallitus myöntänyt avustusta ainoastaan elokuun 1 p:vään 1922 sillä ehdolla, että oppilaita otetaan vastaan vain 32. Seuraavaan syksyyn oli kuitenkin kouluun pyrkijöitten luku lisääntynyt 63:een. Tälle oppilasmäärälle tarvittavan kyllin suuren huoneuston puutteessa oli entisen lisäksi vuokrattava toinen. Se saatiin Juhana Tyrisevän talosta Lyytikkälän kylästä. Opettajaksi Lyytikkälässä toimivaan kouluun valittiin 28 p:nä elokuuta 1921 Kalle Vihtori Sievänen, jonka paikalle tuli elokuun 1 p:nä 1922 nykyäänkin samassa virassa oleva opettaja Aarne Alarik Aalto.
Vuonna 1921 syksyllä pantiin alulle oman koulutalon
rakentamishanke. Rakennuksen suunnitteli rakennusmestari Räihä ja rakennutti
urakoitsija J. Pelli. Rakennustyöt alotettiin keväällä 1922 ja saman vuoden
syyskuulla voitiin jo koulutyö uudessa rakennuksessa alottaa. Vihkiäisjuhla
vietettiin lokakuun 22 p:nä 1922 siinä toivossa, että nouseva polvi kerran
kuntoisuudellaan palkitsisisi isien uhraukset ja täyttäisi heihin kohdistetut
toiveet.
Seuraavana vuonna 1 päivä syyskuuta 1923 alotti koulun yhteydessä toimintansa alakansakoulu, jonka opettajana on 1 p:stä elokuuta 1923 toiminut opettaja Lyydia Anna Aalto ja 7 p:nä lokakuuta alkoi jatkokoulu, joten koulu nykyään toimii täydellisenä 6 – osastoisena kansakouluna kolmen opettajan hoidossa.
Seuraavana vuonna 1 päivä syyskuuta 1923 alotti koulun yhteydessä toimintansa alakansakoulu, jonka opettajana on 1 p:stä elokuuta 1923 toiminut opettaja Lyydia Anna Aalto ja 7 p:nä lokakuuta alkoi jatkokoulu, joten koulu nykyään toimii täydellisenä 6 – osastoisena kansakouluna kolmen opettajan hoidossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti