Eteläkarjalainen maisema

Eteläkarjalainen maisema
Tässä blogissa on sekä kuvia että tarinoita upean Etelä-Karjalan luonnosta, ihmisistä ja kulttuurista. Kuvassa syyskuinen näkymä Saimaan kanavan varrelta.

maanantai 28. marraskuuta 2016

Ravattila, vielä toimiva kyläkoulu Joutsenossa


Ravattilan vuonna 1938 purettu kansakoulu
Kolmas koulu, jolla vierailin syksyisellä pyöräretkelläni vuonna 2015 Leppälän ja Kähärilän ohella, oli Ravattilan koulu.  Ravattilan koulu sijaitsee komealla paikalla mäentöyräällä joutsenolaisen peltomaiseman keskellä. Tässäkin koulussa oli allekirjoittaneella kunnia joskus 1990-luvulla toimia opettajana. Ja koulusta, sen muusta henkilökunnasta, oppilaista ja huoltajista jäi vain mukavia muistoja.  
Ravattilan kansakoulurakennus oli heinäkuun alussa 1898 noussut jo vesikattioon.
Itä-Suomen Sanomat 1.7.1898.

Kansakoulun toiminta alkoi Ravattilassa syksyll
ä 1898. Koulun vihkiäisiä vietettiin 5.9.1898. Rakennus oli tehty samoilla piirustuksilla kuin Nevalan kansakoulu, joskin pidennettynä. Tuossa vaiheessa sen asioita hoiteli vielä Nevalan koulun johtokunta. Oman johtokunnan koulu sai 2.2.1902. Sen jäseniksi nimettiin pastori K. Kunnas, lautamies J. Ravattinen, Antti Lähde, Antti Arminen, Maria Mikkola ja Maria Vesivalo.
Ravattilan koulun vihkiäisistä kertoo
tämä Itä-Suomen Sanomien uutinen
9.9.1898

Silloisen kansakoulupiirijaon mukaan Ravattilan piiri k
äsitti aluksi koko Joutsenon alapitäjän alueen. Myöhemmin tästä suurpiiristä erkaantuivat Leppälä, Kähärilä, Konnunsuo ja Parjala. Ensimmäisenä lukuvuonna koulua kävi 33 oppilasta. Sen jälkeen oppilasmäärä pysyi 40:n tienoilla parikymmentä vuotta. Uuden oppivelvollisuuslain voimaantulo vuonna 1921 merkitsi oppilasjoukon roimaa kasvua. Koululle perustettiin apuopettajan virka vuonna 1920 ja seuraavana koulussa oli jo 91 oppilasta. Oppivelvollisuusikäisiä olisi ollut koulupiirin alueella enemmänkin, mutta koska oppivelvollisuuden täytäntöönpano kesti kunnan alueella vuoteen 1937 saakka, kaikki huoltajat eivät tuoneet lapsiaan kouluun. Koulu karsi tilanahtaudesta ja luokkien oppilasmäärät olivat suuria. Käsityötilaksi vuokrattiin vuodesta 1931 lähtien tiloja läheisestä Turkian talosta. Koulun pitkäaikaisella opettajalla Emmi Kaihovaaralla kerrotaan olleen joskus jopa 60 oppilasta yhdysluokassaan. Edellä mainittu opettaja oli hankkinut turvakseen asuessaan koululla yksin aseen, jota hän ei kuitenkaan uskaltanut käyttää.
Ravattilan koulu nousee mäentöyräältä hallitsemaan joutsenolaista
peltomaisemaa

Koulurakennus oli mennyt 1930-luvulla jo niin huonoon kuntoon, ett
ä edessä oli sen purku. Koulun perustukset olivat heikot, joten ne ei olisi kestäneet koulun laajentamista. Kunnanvaltuusto päättikin purkaa koulun ja rakentaa uuden. Puretun koulun tarpeet käytettiin Vesikkolan koulun rakentamiseen. Uusi koulu päätettiin rakentaa äänin 12 4 tiilestä. Piirustusten mukaan kouluun piti tulla kolme luokkahuonetta, mutta voimakkaan kritiikin takia yksi luokka jätettiin pois. Ajatuksena oli lisätä se myöhemmin tarpeen vaatiessa. Koulu valmistui jo syksyyn 1937 mennessä niin, että siinä voitiin aloittaa koulutyö. Ravattila oli paikallisen kunnallisvaikuttajan Oskari Lakan koulupiiri ja kateelliset kuntalaiset nimittivätkin mielestään liian komeata koulua "Lakan linnaksi" tai "Oskarin temppeliksi". Uuden koulun vihkiäisiä juhlittiin 4.3.1938. valtuusto otti sen vastaan rakennuttajan ja urakoitsijan välisistä erimielisyyksistä johtuen kuitenkin vasta 24.9.1938.
Kun sodan jälkeen ns. suuret ikäluokat aloittivat koulutiensä, olisi poisjätettyä kolmatta luokkahuone tarvittu. Vuonna 1954 koulu muuttui kolmiopettajaiseksi. Oppilasmäärä oli 80100 välillä ja huutavan tilanpuutteen vuoksi koulukeittola muutettiin opetusluokaksi. Keittola sijoitettiin opettajan asunnon keittiöön. Pannuhuone muutettiin monitoimitilaksi, joka palveli kielenopetusta, käsityötä, kirjastoa, musiikinopetusta, neuvolatoimintaa ja kerhotyötä. 1960-luvun lopulla, koulun siirtyessä lämmityksessään öljyyn, muutettiin halkovarasto teknisen työn tilaksi. 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa pää- ja siipirakennuksen kulmaukseen liitettiin WC-tilat. Läheistä Ravattilan seurataloa on käytetty koulun juhla- ja liikuntatilana. Aluksi tilat annettiin koulun käyttöön ilman vuokraa, mutta vuodesta 1957 lisätilan käytöstä maksettiin vuokraa.
Ravattilan koulu syksyllä 2015
Ravattilan koulu syksyllä 2015

1950-luvun tilanahtauden keskellä haikailtiin Ravattilan koulun laajentamisesta. Johtokunta ja kansakoululautakunta laativat koululle laajennusta varten huonetilaohjelman, jonka valtuusto hyv
äksyi 28.6.1960 ja kouluhallitus vahvisti. Koululle ostettiin lisämaata uudisrakennusta varten ja Joutsenon kunta varasi aluksi hankkeeseen 14 miljoonaa silloista markkaa. Kunnalla oli kuitenkin samanaikaisesti menossa vanhainkodin rakentaminen, siihen tarvittiin lisää rahaa ja samalla menivät Ravattilan kansakoulun laajentamista varten varatut rahat. Vuonna 1962 haettiin laajennukselle rakennuslupaa, mutta nyt valtiolla olivat rahat vähissä ja hanke hautautui. Peruskouluun siirtyminen ja maaltapako mitätöivät tämän jälkeen rakennushankkeen.

Kun Joutsenon kunta liittyi Lappeenrantaan, oltiin tultu siihen tilanteeseen, että Ravattilassa oli jälleen ainoa alapitäjän koulu. Niin Leppälän, Kähärilän kuin Konnunsuonkin koulujen toiminta oli lakannut. Ravattilassa oli lukuvuonna 2009 2010 yhteensä 45 oppilasta. Tämän jälkeen koulun oppilasmäärä on edelleen laskenut. Niinpä syksyllä 2015 Ravattilassa kävi enää 36 koululaista. Kuten niin monessa muussakin julkisessa kiinteistössä, myös Ravattilassa on ollut ongelmia sisäilman kanssa. Ravattilassa huono ilman laatu johti syksyllä 2011 tekstiiliopetuksen siirtämiseen kellarissa olleista tiloista koulun muihin huoneisiin. Ravattilan koulu oli yhdessä Parjalan koulun kanssa lakkautuslistalla syksyllä 2013, mutta molemmat koulut säästyivät tällä kertaa.
Koulu oli jatkosodan alussa 1941 12. divisiooonan
esikunnan sjoituspaikkana

Ravattilan koulumäki on ollut sekä sisällissodan että talvi- ja jatkosodan aikana sotatoimien kohteena tai joukko-osastojen sijoituspaikkana tai muussa maanpuolustuksellisessa käytössä. Talvella 1918 se oli punaisten ja valkoisten taistelupaikkana. Silloin konekiväärit olivat asemissa koulun nurkilla. Vuonna 1940 koulumäelle rakennettiin asepesäkkeitä vihollisen hyökkäyksen valmistauduttaessa. Sekä kesällä 1941 että 1944 koulussa oli majoitettuna joukkoja 12. divisioonan esikuntaa myöten. Kesällä 1944 rakennuksessa toimi myös kenttäsairaala.
Kesällä 1944 Ravattilan koululla oli kenttäösairaala


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti