Virginia City, Nevada

Näkymää Virginia Cityn pääkadulle

Tämän postauksen teemaan liittyy oleellisesta tästä linkistä löytyvä musiikkipätkä.

Näkymää saapaskukkulalta

Pysähdyin 19.10.2016 muutamaksi tunniksi Nevadassa kaupunkiin nimeltä Virginia City. Tämä Renon eteläpuolella sijaitseva villinlännen kaupunki tuli tutuksi miljoonille suomalaisillekin vuosina 1959 - 1973 filmatun tv-sarjan kautta. Se syntyi lähes yhdessä yössä, kun alueelta löydettiin vuonna 1859 Comstockin malmisuoni (Comstock Lode). Se oli ensimmäinen suuri hopeaesiintymä Yhdysvalloissa ja johti lukuisten kaivosten avaamiseen. Kaupungin asukasluku kasvoi nopeasti saavuttaen huippunsa 1870-luvun puolivälissä, jolloin kaupungissa oli noin 25 000 asukasta. Kaivosten tuotanto hiipui vähitellen vuoden 1878 jälkeen, jolloin myös asukasluku alkoi laskea. Vuonna 1880 kaupungissa oli 10 917 asukasta ja vuosisadan vaihteessa enää 2 695. 1900-luvulla asukasluku laski edelleen ollen 1930 - 1950-luvuilla vain noin 500. Vuoden 2010 väestönlaskennassa asukaluvuksi saatiin 855.

Comstockin malmisuonesta kertova muistomerkki

Comstockin malmisuoni

Peter O'Rileya ja Patrick McLaughlinia on pidetty Comstockin malmisuonen löytäjinä. Nimensä sai kuitenkin Henry P. Comstockin (1820 - 1870) mukaan. Historiankirjat ovat kuvanneet häntä tekopyhäksi ukoksi, lukutaidottomaksi mainariksi sekä nopeaälyiseksi suunsoittajaksi. Comstock syntyi Trentonissa, Ontariossa. Hän oli toiminut turkismetsästäjänä ja lampaiden ajajana. Hänen kauttansa tuli tietoon Virginia Cityn valtava hopeamalmio. Comstock myi osuutensa siitä aikaisin eikä ehtinyt hyötyä siitä. Myöhemmin hän toimi maanmittarina ja kaivosmiehenä, sekä itsenäisesti että suurissa  kaivosyhtiöissä, mutta ei saavuttanut onneaan. Hän teki pistoolillaan itsemurhan ja on haudattu Sunset Hillin hautausmaalle Bozemanissa Montanassa.

 

Kaupungin nimestä

Virginia Cityn katukuvaan kuuluvat edellleen laudoitetut ja katetut kävelysillat

Virginian kaupungin nimen synnystä on monta tarinaa: Kansanperinteen mukaan kaupungin "risti" James Fennimore, "Old Virginny Finney," kun hän pudotti ja särki viskilasinsa saluunassa. Toisen tarinan mukaan Ophirin kaivannot nimettiin Old Virginnyn (vanhan Virginian) kunniaksi, joista James Finney oli ensimmäisiä kaivospaikan löytäneistä ja eräs menestyksekkäimmistä malmietsijöistä. Kun Comstockin malmio löydettiin vuonna 1859, kaupunki rakentui kuvaannollisesti yhdessä yössä Mount Davidsonin itärinteille. Kaupungin alle kaivettiin monimutkainen tunneleiden ja kuilujen verkosto. Comstockin malmilöytö ja niiden seurauksena Virginia Cityn kasvu oli vertaansa vailla. Vuonna 1876 Nevada tuotti yli puolet kaikista jalometalleista Yhdysvalloissa. Comstock tuotti hopeaa ja kultaa satojen tuhansien dollareiden edestä. Syntyneet rikkaudet tukivat Pohjoisvaltioita Yhdysvaltain sisällissodassa ja tulvivat maailman rahamarkkinoille aiheuttaen taloudellisia muutoksia. Virginia City hopeamalmilöytö ei ollut osa Kalifornian kultaryntäystä, joka tapahtui 10 vuotta aikaisemmin, mutta sen hyödyntämisessä olivat mukana monet kultaryntäyksessä rikastuneet. Comstockin malmisuonen löydön aikoihin hopeaa pidettiin yhdenvertaisen arvoisena kullan kanssa, ja liittohallitus osti kaiken tuotannon käytettäväksi kolikoissa. Vuonna 1873 hallitus poisti hopean rahoista suurelta osin johtuen Virginia Cityn kaivoksista syntyneestä hopeatulvasta kansainvälisille markkinoille.

Näkymä hautausmaalta kaupunkiin

Varhaisia kaivoshankkeita vaivasivat alussa tekniset ongelmat, jotka vaativat uudenlaisen kaivosteknologian kehittämistä. Saksalainen, San Franciscossa asunut insinööri Philip Deidesheimer kehitti puisen  kaivostunnelijärjestelmän, joka mahdollisti suuren hopeamalmimäärän louhimisen turvallisesti. Virginia Cityyn saapui asukkaista kaikkialta maailmasta. Pääosa mainareista oli kotoisin Englannin Cornwallista, jossa oli tinakaivoksilla kehitetty tekniikka kovien kallioiden louhimiseen. Kaupungin asukkaista vajaa kymmenes oli aasialaisia, pääsosin kiinalaisia siirtolaisia. Kaivostyötä esti suunnaton kuumuus, joka johtui kuumista lähteistä. Talvisin mainarit kahlasivat lumikengissä työskentelemään kaivostunneleihin korkeassa kuumuudessa. Raa'an kuumat työskentelyolosuhteet merkitsivätkin lyhyttä elinaikaodotetta ja mainarit ristittiin "kuumavesitulpiksi".

Viginia Cityn pääkatunäkymää

Virginia City lokakuussa 2016

Suuri tulipalo vuonna 1875

Vuosien 1859 ja 1875 välisenä aikana Virginia City kärsi lukuisista tulipaloista. Lokakuun 26. päivä 1875 aiheutti suureksi tulipaloksi kutsuttu palo 12 miljoonan dollarin vahingot. Kaksituhatta asukasta jäi palossa kodittomaksi. Tuli tuhosi Con. Virginian ja Ophirin nosturilaitokset, mutta palo ei tunkeutunut Con. Virginian kaivoskuiluun ja Ophirin kaivoskuilussa vain 400 jalan syvyyteen. Niinpä työt jatkuivat kaivoksissa. Vuosien 1860 - 1880 aikana Virginia kaivoksista nostettiin vajaat 7 miljoonaa tonnia malmia. Sen kokonaisarvo oli 311 miljoonaa silloista dollaria. Kaivostoiminta hiipui seudulla vuoden 1880 jälkeen, mutta sitä on ollut alueella koko ajan jonkin verran. Comstockin alueella toimii nykyisin kaivosyhtiö nimeltä Comstock Mining Inc, joka on hankkinut haltuunsa noin 70% alueen kaivosoikeuksista.

Virginia City oli kirjailija Mark Twainin "syntymäkaupunki

Kirjailija Mark Twain "syntyi" Virginia Cityssa

Virginia Citya voidaan pitää kirjailija Mark Twainin syntymäpaikkana, sillä helmikuussa 1863 paikallisen lehden Territorial Enterprisen toimittaja Samuel Clemens käytti ensimmäisen kerran myöhemmin kuuluisaksi tullutta kirjailijanimeään. Clemens asui syksystä 1862 toukokuuhun 1864 Virginia Cityssa ja kirjoitti paikallisen Territorial Enterprise-lehteen. Clemens pakeni Virginia Citysta mahdollista kaksintaistelua, johon syynä oli Clemensin lehtikirjoittelu. Clemens palasi myöhemmin kaksi kertaa Comstockin alueelle, jolloin hänet vuonna 1866 "ryöstettiin". Clemensiltä vietiin hänen rahansa ja kellonsa. Ryöstö osoittautui hänen ystäviensä pilaksi. Clemens ei oikein arvostanut pilaa, mutta sai "ryöstösaaliin" takaisin. Kun Clemens vieraili alueella toisen kerran vuonna 1868, hän pääsi seuraamaan hirttäjäisiä, kun kaupngissa teloitettiin John Millian, joka oli tuomittu paikallisen porttolan omistajan Julian Buletten murhasta.

Turistikaupunki

Nykyisin Virginia Cityn kaupunki elää lähinnä turistimista. Kaupungissa vierailee vuosittain yli kaksi miljoonaa turistia. Kaupunki on julistettu vuonna 1961 kansalliseksi historialliseksi maamerkiksi (National Historic Landmark Distric). Kaupungin alueella on lukematon määrä historiallisia kiinteistöjä, jotka ovat mukana kansallisetn historiallisten paikkojen (National Historic Landmark District) luettelossa. Virginia City sijaitsi lähellä kuvitteellista Ponderosan karjatilaa ( Ponderosa Ranch) television lännesarjassa Bonanza Bonanza. Todellisuudessa sarjan Virginia City sijaitsi Hollywoodissa.

Mark Twain-museoVirginia Cityssa

Virginia Cityn suomalaisista

Silver Terrace Cemeteries

Salomon Ilmonen kertoo  kirjassaan Amerikan Suomalaisten Historia III (1926) kaupungissa asuva toistsataa suomalaista. Hän nimeää heistä seuraavat: Ilmari Paldanius ja Johan Luoma Kauhajoelta sekä Ernest Luoman, Kalle Kosken, Albert Laihon, Walfrid Hakalan, Johan Sarvelan, Victor Turpelan, Herman Ruotsalan ja Johan Lilviisin, mainitsematta näiden kotipaikkakuntia Suomessa. Kiertelin Virginia Cityn hautausmaalla (Silver Terrace Cemetery/Gold Hill Cemetery) ja etsiskelin suomalaisnimiä hautakivistä. Puuha osoittautui turhaksi. Perehdyin jälkikäteen myös hautausmaasta koottuun kuvasivustoon, mutta en sieltäkään onnistunut löytämään yhtään henkilöä, jolla olisi ollut suomalainen sukunimi.  

Alla lisää kuvia kaupungista ja sen hautausmaalta: