 |
| Joutsenkosken kuohuja maaliskuussa 2015 |
Maaliskuisena sunnuntai-iltana
pysähdyin paluumatkallani Helsingistä valtakunnallisesti merkittävässä ja
arvokkaassa kulttuuriympäristössä. Tämä kulttuurimaisema sijaitsee Lappeenranta
– Vaalimaa-tien varressa. Kyseessä oli
Joutsenkosken mylly Hujakkalan kylässä, edesmenneen Ylämaan kunnan
eteläosassa. Nykyisin Hujakkala kuuluu, kuten muukin Ylämaa, Lappeenrannan
kaupunkiin. Joutsenkoski on perinteinen myllynpaikka, jonka historia ulottuu
aina 1860-luvulle. Silloin Hujakkalan kylän asukkaat rakensivat muistitiedon
mukaan Joutsenkoskelle ns. härkin- eli jalkamyllyn. 1800-luvun lopulla myllyn
osti virolahtelainen Anton Mäkelä, joka möi myllyn vuonna 1901 Oy Tirva Ab:lle.
Tämä jälkeen mylly muutettiin kimröökitehtaaksi. Tehdas tuotti nokijauhoa, jonka
seurauksena mylly on edelleen osittain pinttyneen mustan pölyn peitossa. Kimröökiä
tehtiin jauhamalla koivuhiiltä miiluissa. Valmis tuote pakattiin tynnyreihin ja
vietiin Venäjälle ruudin ja maalien raaka-aineeksi. Kysyntä oli niin suurta,
että tuotanto pyöri kolmessa vuorossa ja kimröökitehtaan ympäristöön muodostui pieni
teollisuusyhteisö. Nykyiset
rakennukset valmistuivat vuonna 1914 edellisten rakennusten
tuhouduttua tulipalossa edellisenä vuonna. Kun kimröökin kysynnässä nousukauden
aiheuttanut ensimmäinen maailmansota päättyi, jouduttiin tuotanto lakkauttamaan.
 |
| Joutsenkosken myllyn rakennukset näyttävät vielä hyväkuntoisilta |
Uusi vaihe myllyn elämässä alkoi vuonna 1929. Silloin Eino
Väkevä osti tyhjillään seisoneen myllyn ja aloitti mylly- ja sahaustoiminnan. Sahalla
valmistettiin tuumanpaksuista koivulankkua, jota vietiin Amerikkaan Singerin
tehtaille ompelukoneiden pöytämateriaaliksi. Lisäksi valmistettiin
lankateollisuuden käyttöön tarkoitettua aihioita, joista tehtiin lankarullia.
Tehdas työllisti parhaimmillaan 140 ihmistä. Sotavuodet katkaisivat
toiminnan väliaikaisesti. Sotien loputtua työt käynnistyivät uudelleen ja tehdas
pyöri aina vuoteen 1956 asti. Tällöin toiminta oli lopetettava
kannattamattomana.
 |
| Rakennukset on maalattu punamullalla. |
Sen jälkeen mylly jatkoi toimintaansa
jauhomyllynä. Joutsenkosken mylly on edelleen käytössä ja siinä on myös sähkövoimala.
Myllyn
punamullatut rakennukset ovat hyvässä kunnossa ja säilyttäneet alkuperäisen asunsa.
Joutsenkoski kuuluu Urpalanjoen vesistöön. Urpalanjokialueen kehittämishankkeesta löytyvät sivut täältä. Yhtenä tavoitteena joen kunnostamisessa on muuttaa Urpalanjoki lohijoeksi. Alla lisää myllyltä ottamiani kuvia.
 |
| Yksityiskohta mylly- ja voimalarakennuksesta |
 |
| Kosken kuohuja |
 |
| Kosken kuohuja |
Ole sivuston https://www.suomenvesiputoukset.fi/
VastaaPoistajäsen ja sen tarkoituksena on pitää luonnonvaraiset kosket alkuperäisessä luonnontilassa. Koskia, joita on padottu pyritään palauttamaan entiseen tilaansa purkamalla patorakenteet ja lisätä soraa ja kiviä ruopattujen koskien pohjalle kaloja varten piilopaikoiksi.
Vuonna 1984 tuli voimaan koskiensuojelulaki, mikä suojelee luonnontilaisia koskia lisäpatoamiselta.
Olen yrittänyt kerätä koskikortteja Eri koskista ja vesistöistä, joista oli tarkoitus pitää näyttely Suomi 100 vuotta tilaisuuden yhteydessä. Padottuja koskia tuntuu olevan liian paljon tai niiden tilasta ei ole tietoa, mistä itseltä kortteja löytyy. Tarkoitus on esittää ne vesistöalueittain ja Joutsenkoskestakin löytyy kuva.
Tieltä varmasti löytyisi tuoretta tietoa nykyhetken tilanteesta ja kuvia muistakin Urpalanjoen koskisista.
Petri Rautiainen