 |
| Calumetin apostolisluterilainen kirkko vuonna 1873 |
Olen kirjoittanut aikaisemmin Amerikan Suomalaisen lehden
alkuvaiheista lehden päätoimittajan Aleksander
Leinosen elämänvaiheista kertovassa tarinassani. Otettakoon se myös tähän:
”Leinonen kutsuttiin perustamaan uudelleen Amerikan Suomalaista Lehteä Kuparisaarelle. Sanomalehtihankkeen takana oli sen vastustajien ”kolmiliitoksi” nimeämä ryhmä, joka koostui apostolisluterilaisen seurakunnan kirjurista David Castrénista sekä evankelisluterilaisen seurakunnan toiminnassa mukana olleista Nils Majhannusta ja August Nylundista. Tavoitteena oli koota varat kirjapainolle ja sanomalehdelle, jonka lukijakunta koostuisi kaikista suomalaisita yli uskonnollisten rajojen. Sanomalehden perustaminen realisoitui kesällä 1879. Lehden näytenumero ilmestyi 13.6.1879 ja säännöllisen ilmestymisensä se aloitti heinäkuun alussa. Näin syntyneen Amerikan Suomalaisen Lehden päätoimittajaksi kutsuttiin Texasista Aleksander Leinonen. Leinonen, joka alusta lähtien oli myös kirjapainon osakas, vältti uskonnollisia riitoja ja yritti noudattaa tasapuolisuutta kirjoittaessaan kilpailevista seurakunnista. Sen sijaan entisen kotimaansa papistoa ja valtiokirkkoa hän suomi edelleen. Kustannustoimintaa varten perustetun kirjapainoyhtiön osakkaista, joita oli yhteensä 65, näyttää suurin osa olleen kuitenkin apostolisluterilaisia, heidän joukossaan seurakunnan maallikkopappi Johan Takkinen. Kirjapainoyhtiön kokoukset pidettiin Calumetissa apostolisluterilaisessa pappilassa. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin kuitenkin ei-apostolisluterilainen kelloseppä August Nylund. Evankelisluterilaisen seurakunnan pastori A.E.Backman, joka oli myös kirjapinoyhtiön osakas ja monet muut ei-lestadiolaiset jäivät hankkeessa pian taka-alalle. Amerikan Suomalainen Lehti säilyi kuitenkin melko riippumattomana Leinosen johdossa, eikä ollut pelkästään apostolisluterilaisten äänitorvi. Tosin lehden linja oli paikallisissa uskonnollisissa riidoissa usein apostolisluterilaisia myötäilevä ja evankelisluterilaisia kritisoiva. Mutta muuten sen linja oli koko ajan varsin liberaali. Kun apostolisluterilaisten kiinnostus kustannustoimintaa hiipui sisäisten riitojen kasvaessa, Aleksanteri Leinonen hankki koko lehden omistukseensa."
Sanomalehteä painoi Amerikan Suomalainen Kirjapainoyhtiö, joka piti useita kokouksia lehden käynnistämisen jälkeen syksyllä ja syyskesällä 1879. Lokakuun alussa (5.10) pidetyssä kokouksessa voitiin todeta hankkeen lähteneen onnistuneesti käyntiin ja samalla päätettiin, ettei osakeyhtiöön oteta enää uusia osakkaita. Oheisessa lehtiuutisessa kerrotaan kokouksen kulusta ja esitellään osakeyhtiön osakkaat ja heidän osakemääränsä. Koska tämä on mielestäni yksi tärkeä virstanpylväs amerikansuomalaisten historiassa, kirjoitin lehtiuutisen puhtaaksi.
ASL no 15, 12.9.1879.
”Leinonen kutsuttiin perustamaan uudelleen Amerikan Suomalaista Lehteä Kuparisaarelle. Sanomalehtihankkeen takana oli sen vastustajien ”kolmiliitoksi” nimeämä ryhmä, joka koostui apostolisluterilaisen seurakunnan kirjurista David Castrénista sekä evankelisluterilaisen seurakunnan toiminnassa mukana olleista Nils Majhannusta ja August Nylundista. Tavoitteena oli koota varat kirjapainolle ja sanomalehdelle, jonka lukijakunta koostuisi kaikista suomalaisita yli uskonnollisten rajojen. Sanomalehden perustaminen realisoitui kesällä 1879. Lehden näytenumero ilmestyi 13.6.1879 ja säännöllisen ilmestymisensä se aloitti heinäkuun alussa. Näin syntyneen Amerikan Suomalaisen Lehden päätoimittajaksi kutsuttiin Texasista Aleksander Leinonen. Leinonen, joka alusta lähtien oli myös kirjapainon osakas, vältti uskonnollisia riitoja ja yritti noudattaa tasapuolisuutta kirjoittaessaan kilpailevista seurakunnista. Sen sijaan entisen kotimaansa papistoa ja valtiokirkkoa hän suomi edelleen. Kustannustoimintaa varten perustetun kirjapainoyhtiön osakkaista, joita oli yhteensä 65, näyttää suurin osa olleen kuitenkin apostolisluterilaisia, heidän joukossaan seurakunnan maallikkopappi Johan Takkinen. Kirjapainoyhtiön kokoukset pidettiin Calumetissa apostolisluterilaisessa pappilassa. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin kuitenkin ei-apostolisluterilainen kelloseppä August Nylund. Evankelisluterilaisen seurakunnan pastori A.E.Backman, joka oli myös kirjapinoyhtiön osakas ja monet muut ei-lestadiolaiset jäivät hankkeessa pian taka-alalle. Amerikan Suomalainen Lehti säilyi kuitenkin melko riippumattomana Leinosen johdossa, eikä ollut pelkästään apostolisluterilaisten äänitorvi. Tosin lehden linja oli paikallisissa uskonnollisissa riidoissa usein apostolisluterilaisia myötäilevä ja evankelisluterilaisia kritisoiva. Mutta muuten sen linja oli koko ajan varsin liberaali. Kun apostolisluterilaisten kiinnostus kustannustoimintaa hiipui sisäisten riitojen kasvaessa, Aleksanteri Leinonen hankki koko lehden omistukseensa."
 |
| Ilmoitus Amerikan Suomalaisen kirjapainoyhtiön kokouksesta Johan Takkisen asunnosssa. ASL 2/11.7.1879 |
Sanomalehteä painoi Amerikan Suomalainen Kirjapainoyhtiö, joka piti useita kokouksia lehden käynnistämisen jälkeen syksyllä ja syyskesällä 1879. Lokakuun alussa (5.10) pidetyssä kokouksessa voitiin todeta hankkeen lähteneen onnistuneesti käyntiin ja samalla päätettiin, ettei osakeyhtiöön oteta enää uusia osakkaita. Oheisessa lehtiuutisessa kerrotaan kokouksen kulusta ja esitellään osakeyhtiön osakkaat ja heidän osakemääränsä. Koska tämä on mielestäni yksi tärkeä virstanpylväs amerikansuomalaisten historiassa, kirjoitin lehtiuutisen puhtaaksi.
 |
| ASL 15/10.10.1879 |
Amerikan Suomalainen kirjapaino-yhtiö
piti yleisen kokouksensa viime lauvantai iltana
apostolisluterilaisen seurakunnan pappilassa, jossa päätettiin ja selvitettiin
lopullisesti muutamia tämän yhtiön asioita. Ensiksi myötiin useampia osakkeita,
ja sitten otettiin kassanhoitajan tilit tutkittaviksi, jotka osoittivat, että
yhtiöllä olivat kaikki velat suoritetut ja vähäinen jäännös rahoja kassassa.
Lähes vuosi sitten otettiin ensimmäinen askel tässä yrityksessä, ja koska
kirjapaino on nyt saatu jo käytäntöön, sekä niin vakavalle perustukselle, niin
päätettiin, että yhtiö ei enää myö kenellekään uusia osakkeita. Kokouksen lopussa
ilmaisi yhtiön esimies ilonsa siitä, että tämä kielemme ja kansallisuutemme
säilyttämiseksi niin tärkeä laitos Amerikassa oli vihdoinkin onnellisesti saatu
vakaiselle perustukselle, toivottaen kirjapainolle onnea ja menestystä Amerikan
Suomalaisen henkisen elämän ja yksimielisyyden virittämisessä. Myöskin lausui
esimies koko yhtiön puolesta hartaimmat kiitoksensa kassanhoitaja Johan
Laitille[1], joka
oli alusta alkaen suurimmalla tarkkuudella, ja vaivoistansa maksua toivomatta,
hoitanut yhtiön raha-asioita. Lopuksi luettiin täydellinen luettelo yhtiön
osakkeiden omistajista, joka osoitti yhtiöön kuuluvan 65 miestä, jotka
omistavat yhteensä 106,5 osaketta, nimittäin
Isak Hirvaskari 7, Isak Andersen 4, Jacob Ojanperä 4, Johan Abram Alanenpää 3, Johan Anttihilli 3, Johan Takkinen 3, Alex Leinonen 3; Matti Lahnala, Petter Oström, Johan Eckrea, Anders Haapala ja August Nylund kukin 2,5, August Pekkala 2, Johan Pirttikangas 2, David Castrén 2, Frans Wuornos 2, Stefan Lohvansuu 2, Johan Laiti 2, Stefan Olson Hill 2, Isak Rovainen 2; Matti Hannula, Matti Mertala, Alex Paulus, Erik Pikkarainen, Anders Erikson, Nils Majhannu, Erik Käkelä, Nils Petter Starkka, Jacob Anttila, Emil Wester, Erik Närä, Wilhelm Järvelä,, Henrik Rahtu ja Henrik Nikkilä kukin 1,5; Johan Vehkoja 1, A.E.Backman 1, Isak Niva 1, Erki Nurmi 1, Adolf Tapio 1, Petter Pikkarainen 1, Johan Oskar Snabb 1, Karl Frisk 1, Matti Nurmi 1, Karl Mark 1, Henrik Laplander 1, Petter Suaningi 1, Erik Maunu 1, Anders Piippola 1, Nils Petter Nilson 1, Abram Mällinen 1, Frans Oskar Salmonson 1, Johan Alamaa 1, Karl W. Tervo 1, Johan Ruonavaara 1, Peter Lustig 1, Matti Peteri 1, Salmon Ruona 1, Karl Sankala 1, Johan Petter Johanson 1, Johan Hiltunen 1, Peter B. Henrikson 1; Peter Anton Kitti ja Edvard Frisk puoli.
Tässä kokouksessa tuli myöskin vapaehtoisia lahjoja kirjapaino-yhtiön hyväksi 14 dollaria.
Isak Hirvaskari 7, Isak Andersen 4, Jacob Ojanperä 4, Johan Abram Alanenpää 3, Johan Anttihilli 3, Johan Takkinen 3, Alex Leinonen 3; Matti Lahnala, Petter Oström, Johan Eckrea, Anders Haapala ja August Nylund kukin 2,5, August Pekkala 2, Johan Pirttikangas 2, David Castrén 2, Frans Wuornos 2, Stefan Lohvansuu 2, Johan Laiti 2, Stefan Olson Hill 2, Isak Rovainen 2; Matti Hannula, Matti Mertala, Alex Paulus, Erik Pikkarainen, Anders Erikson, Nils Majhannu, Erik Käkelä, Nils Petter Starkka, Jacob Anttila, Emil Wester, Erik Närä, Wilhelm Järvelä,, Henrik Rahtu ja Henrik Nikkilä kukin 1,5; Johan Vehkoja 1, A.E.Backman 1, Isak Niva 1, Erki Nurmi 1, Adolf Tapio 1, Petter Pikkarainen 1, Johan Oskar Snabb 1, Karl Frisk 1, Matti Nurmi 1, Karl Mark 1, Henrik Laplander 1, Petter Suaningi 1, Erik Maunu 1, Anders Piippola 1, Nils Petter Nilson 1, Abram Mällinen 1, Frans Oskar Salmonson 1, Johan Alamaa 1, Karl W. Tervo 1, Johan Ruonavaara 1, Peter Lustig 1, Matti Peteri 1, Salmon Ruona 1, Karl Sankala 1, Johan Petter Johanson 1, Johan Hiltunen 1, Peter B. Henrikson 1; Peter Anton Kitti ja Edvard Frisk puoli.
Tässä kokouksessa tuli myöskin vapaehtoisia lahjoja kirjapaino-yhtiön hyväksi 14 dollaria.
[1] Johan (John) Laiti oli mukana
lähes kaikissa amerikansuomalaisten sivistys- ja seurakuntahankkeissa asuessaan
Kuparisaarella 1870-luvulla ja 1880-luvun alkupuoliskolla. Johan Laiti oli
syntynyt Kemissä 14.8.1844, muutti sieltä Norjaan, josta siirtyi Yhdyvaltoihin
asettuen aluksi Red Wingin seudulle Minnesotassa. 1870-luvulla Laitin perhe muutti
Kuparisaarelle. Hän avioitui vuonna 1872 Hennepin Countyssa Sofia Matleena
Rautuksen kanssa. Sofia oli syntynyt 1844 Kittilässä, josta muutti vuonna 1869
Cokatoon Minnesotassa. Johan Laiti muutti perheineen vuonna 1885 Kuparisaarelta maanviljelijäksi
New York Millsiin Minnesotassa. Hän kuoli vuonna 1920. Ks. Ilmonen 1923, 207.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti